Antibiootti vain tarpeeseen – Kilpajuoksua bakteerien kanssa ei ehkä voiteta, mutta ongelman kehittymistä voi hidastaa

Kuten peruskoulutasolta tiedetään, antibiootit ovat mikrobilääkkeitä, jotka tappavat bakteereita. Lääkinnälliseen käyttöön antibiootit valjastettiin toisessa maailmansodassa 1940-luvulla. Jo yli parinkymmentä vuotta sitten taas herättiin siihen, että antibiootit eivät enää tehoa kaikkiin bakteereihin ja asialle on tehtävä jotain..Nykyään Suomessa kuolee vuosittain noin 90 ihmistä infektioihin, joihin antibiootit eivät enää vaikuta. Maailmanlaajuisesti mikrobilääkeresistenssin takia kuolee vuosittain WHO:n mukaan melkein 5 miljoonaa ihmistä..Ihmisillä ja eläimillä käytetään samoja antibiootteja, joten myös resistenssiongelma on yhteinen..AsiantuntijatTässä artikkelissa asiantuntijoina toimivat eläinlääketieteen tohtori, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, dosentti Anna Mykkänen ja hevosten sisätauteihin erikoistunut eläinlääkäri, kliininen opettaja Kati Vainio.Yliopistollisen Hevossairaalan eläinlääkäri Anna Mykkänen kertoo, että hevosten kohdalla on Suomessa kuitenkin erittäin harvinaista, että hoitoon vastaamaton bakteeri-infektio tappaisi hevosen, koska lääkkeen teho on menetetty resistenssin takia..Mykkänen kiittää, että hevosihmiset ovat alkaneet ymmärtää antibioottiresistenssin vakavuuden..”Asiakkaat vaativat nykyään vähemmän ja vähemmän antibiootteja. Moni eläimenomistaja seuraa maailman menoa, ja on tietoinen ponnistuksista vähentää antibioottien käyttöä”, hän sanoo..Myös hevossairaalalla tulevia eläinlääkäreitä kouluttava Kati Vainio on nähnyt saman kehityksen. Hän painottaa, että korjattavaakin asenteissa on yhä..”Vieläkin monella on niitä sulfapurkkeja kaapissa”, hän huokaa tarkoittaen antibiootteja, joita ihmiset pitävät tallissa ja käyttävät sitten omatoimisesti, kun hevoselle tulee esimerkiksi imusuonentulehdus jalkaan..Lisääntymässä, mutta asiaan on herättyJokainen antibiootti tehoaa aina vain tietynlaisiin bakteereihin, ja antibiootti valitaan tulehduksen aiheuttajabakteerin mukaan. Aina ei kuitenkaan varmuudella tiedetä, mikä bakteeri on kyseessä ja silloin lääke valitaan niin, että se tehoaa todennäköisempiin aiheuttajabakteereihin ja se menee hyvin tulehduspaikalle..Antibioottien runsas käyttö aiheuttaa kuitenkin bakteereilla evoluutioon kuuluvaa valintapainetta. Sen myötä aiemmin herkät bakteerit voivat alkaa kehittää vastustuskykyä antibiooteille..”Tästä ilmiöstä on kyse, kun ollaan huolestuneita antibioottiresistenssin lisääntymisestä”, Mykkänen selittää..Mykkänen toteaa, että antibioottiresistenssi on varmasti alkanut kehittyä heti, kun antibiootteja on alettu laajemmin käyttää ihmisillä ja eläimillä..”Ongelma alkoi kuitenkin olla merkityksellinen siinä vaiheessa, kun uusia antibiootteja ei enää juuri keksitty ja bakteerit alkoivat voittaa kilpajuoksussa”, hän sanoo..Mykkänen kertoo, että hevosilla antibioottiresistenssi näkyy niin, että esimerkiksi tavallisen kolibakteerin vastustuskyky sulfalle eli trimetopriimisulfalle (Oriprim, Equibactin) on lisääntynyt ja nykyään alle puolet kolibakteerikannoista on enää herkkiä sille. Kaikkien bakteerien kohdalla ei kuitenkaan vastaavaa kehitystä ole tapahtumassa..Mykkänen lohduttaa myös, että vaikka antibioottiresistenssi vaikuttaisi olevan lisääntymässä, asiaan on herätty ja sen hillitsemiseksi toimitaan laajasti..”Kilpajuoksua bakteerien kanssa ei voi ehkä varsinaisesti voittaa, mutta olen optimistinen sen suhteen, että voimme hidastaa ongelman kehittymistä”, hän sanoo..Penisilliini kapeakirjoinen, sulfa laajakirjoisempiKapeakirjoisesta antibiootista puhutaan silloin, kun se tehoaa vain yhteen tai muutamaan bakteeriin. Useaan bakteeriin tehoava antibiootti on laajakirjoinen valmiste. Sellaista joudutaan käyttämään joskus alkuvaiheessa, kun on epäselvää, mikä on taudin aiheuttaja, mutta laajakirjoisten antibioottien käyttö lisää enemmän antibioottiresistenssiä..Penisilliini on kapeakirjoinen lääke, joka tehoaa lähtökohtaisesti hyvin streptokokkibakteereihin. Sulfa on laajakirjoisempi. Osa antibiooteista tehoaa vain hapettomissa oloissa, ja osa on sellaisia, joita voidaan käyttää vain klinikkaolosuhteissa. .”Meillä on kyllä joitakin reservilääkkeitä, joita voidaan käyttää, kun muut eivät tehoa. Näillekin esiintyy jo resistenssiä. Jos niitä aletaan laittaa joka vaivaan, ei niilläkään saa jatkossa bakteeritulehduksia hoidettua”, Kati Vainio sanoo. .Anna Mykkänen kertoo, että uusia antibiootteja tulee markkinoille enää hyvin harvakseltaan. Sen sijaan innostusta herättävät uudet hoitomuodot, kuten faagiterapia. Siinä etsitään ensin ongelmia aiheuttava, antibiooteille resistentti taudinaiheuttajabakteeri, ja sitten etsitään bakteriofageja eli viruksia, jotka ovat erikoistuneet juuri sen bakteerin tuhoamiseen. Faagihoitoja on annettu Venäjällä jo 100 vuoden ajan. Suomessa hoito on kuitenkin vasta kokeellista, eikä faagilaboratoriolle ole vielä edes rahoitusta..Sekä Mykkänen että Vainio toteavat, että Suomessa antibioottiresistenssitilanne on paljon parempi kuin monessa muussa Euroopan maassa, mutta asia on silti syytä ottaa vakavasti. Ennen muuta kannattaa ymmärtää, että jokainen voi osaltaan vaikuttaa siihen, mihin tilanne jatkossa kehittyy. .”Antibioottiresistenssin kehittymisen vastustaminen on tärkeässä roolissa niin ihmis- kuin eläinlääketieteenkin puolella. Eläimille määrättyjä antibioottikuureja myös seurataan, ja Ruokavirasto on kehittänyt valvontaansa, jotta saadaan tarkempaa tietoa mihin vaivoihin lääkkeitä Suomessa eläimillä käytetään”, Mykkänen toteaa..Tähän liittyy myös se, että apteekkiin määrätty antibioottiresepti on voimassa vain viisi päivää. Se vähentää eläimen omistajan houkutusta käyttää omin päin vanhaa reseptiä uuden vaivan hoitoon..Infektion hoitoEnsin tutkitaan, mikä infektion ylipäätään aiheuttaa. Esimerkiksi likaisen haavan huolellinen puhdistus edistää paranemista enemmän kuin antibiootti.Sitten kartoitetaan, voiko infektiota hoitaa paikallishoidolla. Esimerkiksi kaviopaise paranee avaamalla, ei antibioottikuurilla.Antibioottisalvojen sijasta kannattaa suosia antibakteerisia luonnontuotteita, kuten hunaja- ja pihkasalvoja.Jos antibioottikuuri on välttämätön, tulee valita mahdollisimman kapeakirjoinen lääke kyseiseen vaivaan..Syy selville ennen ab-kuuriaEläinten lääkinnässä antibioottien käyttöä on vähennetty paljon, ja sitä pyritään koko ajan vähentämään lisää.Turhia antibioottikuureja voidaan jättää pois, koska taudinaiheuttajat ja lääkkeiden toimintamekanismit tunnetaan nykyään paremmin ja myös diagnostiikka on kehittynyt.Myös lisääntynyt hygienia auttaa vähentämään lääkityksen tarvetta. Tulehduksia voidaan välttää, kun panostetaan vaikkapa haavojen tai rivin paikallishoitoon, eläinlääkäri Anna Mykkänen sanoo.Toisaalta joissain sairauksissa antibioottihoito on aina ensisijainen. Esimerkiksi keuhkokuume tai pikkuvarsan varsahalvaus ovat sairauksia, joita aletaan hoitaa heti antibiooteilla, koska niiden tiedetään pahenevan muuten.Eläinlääkäri Kati Vainio kertoo, että perinteinen imusuonentulehdus on ehkä tavallisin ongelma, jota aletaan hoitaa omatoimisesti ja ilman eläinlääkärin määräystä kaapissa odottelevalla antibiootilla.Vainio painottaa, että ensinnäkään kenelläkään ei pitäisi olla kaapissa vara-antibioottia, ja toisekseen imusuonentulehdusta ei lähtökohtaisesti hoideta antibiooteilla. Ensisijainen hoito siihen on käyttää tukisidettä ja tulehduskipulääkettä. Antibiootteja käytetään vasta, kun hevosella on korkea kuume ja se on todella kipeä.”Jalka olisi myös tutkittava, sillä sitä voi turvottaa muukin asia kuin bakteeritulehdus. Hevosella voi olla vaikka jännevamma”, Vainio huomauttaa.. Joskus eläinlääkäri joutuu yhä määräämään antibioottia, kun hevosen tila sitä vaatii. Periaate kuitenkin on, että ennen antibioottihoidon alkua varmistetaan, että taudinhoitaja on bakteeri ja että muuta toimivaa hoitoa ei ole.Esimerkiksi hevosen silmän rähmiessä tulee selvittää, mikä rähmimisen syy on. Sarveiskalvohaava vaatii usein antibioottihoidon ja mitä nopeammin diagnoosi saadaan tehtyä ja hoito aloitettua sen perusteella, sitä parempi silmän ennuste on.Hevosen suolisto-ongelmiin Vainio ei suosittele antibiootteja. Jopa salmonella suositellaan hoidettavaksi ilman antibiootteja, ja kroonisissa suolistotulehduksissa suurin osa hevosista ei hyödy antibiooteista, vaikka niitä välillä viimeisenä keinona kokeillaankin.”Kyseessähän ei ole bakteeritulehdus”, Vainio muistuttaa.Esimerkiksi hengitystieongelmissa ennen antibioottien määräämistä tutkitaan keuhkot perinpohjaisesti näytteitä ottamalla, jotta saadaan selvyys, onko taudin aiheuttaja bakteeri ensinkään.Paljon lisätietoa saadaan bakteeriviljelyllä. Vainio kertoo, että yliopistolla bakteeritulehdusta epäiltäessä tehdään lähes aina bakteeriviljely.Bakteeriviljelyä on mahdollista käyttää myös talliolosuhteissa. Siinä otetaan näyte esimerkiksi haavan eritteestä, silmän haavaumasta tai kohdun limakalvolta, laitetaan se elatusnesteeseen ja katsotaan, mitä lähtee kasvamaan. Esimerkiksi rivin syynä voi olla bakteerin sijasta virus.”Viljelynäyte on helppo ottaa ja lähettää laboratorioon tutkittavaksi, eikä se ole kovin kalliskaan”, Vainio sanoo.Joskus tietenkin hevosella voi olla vain yleisoireita, kuten korkea kuume ja korkeat tulehdusarvot, eikä aina ole mahdollisuutta selvittää oireiden aiheuttajaa. Silloin antibioottihoito saatetaan aloittaa ”sokkona”.Tällöinkin, kun tulehdus vaikuttaa bakteerin aiheuttamalta, ennen kuuria tulee kokeilla paikallishoitoa. Tässä auttaa, kun vaivaa aletaan hoitaa hyvissä ajoin. Jo pelkkä huolellinen puhdistaminen auttaa moneen haavaan, ja esimerkiksi kaviopaise paranee avaamalla.Paikallishoidossa antibioottisalvan sijasta kannattaa valita hunaja- tai pihkasalva, joiden avulla on saatu erittäin hyviä tuloksia.Leikkauksissa hevosille annetaan nykyään usein vain yksi antibioottiannos leikkauksen yhteydessä, eikä puhtaasti tehty leikkaus usein vaadi enää kotona jatkettavaa kuuria.Esimerkiksi ähkyleikkauksessa on kuitenkin merkittävä tulehdusriski, ja Viikissä hevonen saa siksi kolmen päivän antibioottikuurin leikkauksen jälkeen..Näppylät ja nyppylät - hevosten ihosairauksien skaala ulottuu harmittomasta erittäin vakavaan.Mikrobiologian tohtori kehottaa välttämään turhia lääkityksiä ja säilöntäaineita suolistoterveyden takia.Intensiivistä hoitoa vaativalla silmäsairaudella on monta oiretta: "Tänäkin vuonna potilaita on jo ehtinyt olla jo useita, ja eletään vasta elokuun puoliväliä".Vaikeasti tavoitettava borrelioosi

Antibiootti vain tarpeeseen – Kilpajuoksua bakteerien kanssa ei ehkä voiteta, mutta ongelman kehittymistä voi hidastaa

Aiheeseen liittyvää