Toivolalle hevosharrastus on tuttu, ja hän on myös hoitanut tallitöitä tehneitä ihmisiä. Aiemmin elämässään hän on tehnyt lakisääteisiä työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä ja ergonomiakäyntejä, ja sen myötä oppinut tarkastelemaan tallien ympäristöä ja toimintatapoja. .Hän kertoo, että eniten talleilla kuormittavat raskaat nostot ja siirrot sekä toistuva työ, kuten lakaiseminen ja karsinan siivous. Sen lisäksi hevosten kanssa voi tietenkin tapahtua erilaisia onnettomuuksia, joita voidaan ehkäistä osaamisella, järkevällä käsittelyllä ja tekemisen suunnittelulla..Toivola toteaa, että tallityö on moneen muuhun työhön verrattuna vaihtelevaa, mutta yleensä ihmisen keho kaipaisi sen oheen lihashuoltoa ja usein voimaharjoitteluakin..Talliympäristössä Toivola kiinnittää huomiota siihen, että paikat ovat tarpeeksi siistit, eivätkä esimerkiksi tavarat tai jaloissa pyörivät vesiletkut aiheuta kompastumisvaaraa..Asiat kannattaa suunnitella niin, ettei työtä tehdessä joudu kurottelemaan tai nostelemaan paljoa. Liukkautta on torjuttava, koska se aiheuttaa usein onnettomuuksia. Hyvä ilmastointi on tärkeä hevosille, mutta myös tallilla työskentelevien ihmisten terveydelle..Hyvä valaistus vähentää osaltaan kompastumisia, ja se myös helpottaa työntekoa. Valoisassa tallissa ei esimerkiksi karsinaa siivotessa tarvitse tiirailla karsinan pohjaa kaksin kerroin. .Toivola kertoo, että tallityötä tekeviltä kuormittuvat tyypillisesti selkä, niska ja hartianseutu sekä olkapäät. Ajan mittaan niihin ja muuallakin kehoon aiheutuu kulumia ja vaivoja. Näitä pystyy ehkäisemään työn suunnittelulla ja lihashuollolla. .Talikon ja luudan käyttäminen symmetrisesti molemmin puolin olisi ensiarvoisen tärkeä asia ihmisen kehon kestävyyden kannalta. Uuden opetteleminen on kuitenkin vaikeaa, ja moni jää lakaisemaan yhdessä ja samassa asennossa, koska se on nopeinta ja aina on kiire. Toivola kannustaa kertomalla, että kyllä sellaisiakin ihmisiä löytyy, jotka ovat opettaneet itsensä toimimaan molemmin puolin..”Ja he ovat kertoneet, että siitä on selkeästi hyötyä. Ensimmäiset kaksi viikkoa työnteko on varmasti selkeästi hitaampaa, mutta se on vain motorista harjoittelua”, Toivola sanoo..Tärkeää karsinoiden siivouksessa on myös oikean kokoinen talikko. Jos varsi on liian lyhyt, siivotessa menee kasaan, ja jos väline taas on pitkä, sen kanssa joutuu kampeamaan..Kottikärryjen kuormat pitäisi malttaa pitää maltillisina ja tehdä mieluummin monta reissua lantalaan kuin tehdä harvemmin kuorma, jossa natisevat liitoksissaan niin kottikärryt kuin ihminenkin..”Välillä näkee tehtävän niin isoja kuormia, että työntäessä otsasuoni pullistuu ja on vaara, että kuorma kaatuu. Se lisää tapaturmavaaraakin”, Toivola huomauttaa..Nostamisen perusneuvo lienee jo kaikille tuttu: nosta jaloilla, älä selällä. Siis nostaessa selkä suorana ja jalat koukkuun, ja sitten jalat ojennetaan. Tämä vähentää todella merkittävästi selän välilevyihin kohdistuvaa painetta..”Edelleenkin silti näkee sitä, että kun on kiire, tehdään vain äkkiä”, Toivola huokaa..Hän huomauttaa, että oman kehon säästäminen kannattaisi ottaa normiksi. Useimmiten apuvälineiden käyttäminen tai terveelliset työasennot hidastavat työtehtävän tekemistä hyvin vähän, jos ollenkaan. .Veden viemiseen Toivola suosittelee ehdottomasti pienkuormaajaa tai vanhanaikaisia maitokärryjä. Jos joutuu kuitenkin kantamaan jotain, kannattaa tavarat pitää lähellä kehoa ja symmetrisesti. Painon ei anneta roikkua käsissä, vaan käytetään lihasvoimaa. .Kun laitetaan jotain ylös paikoilleen, kannattaa ottaa jakkara ja unohtaa kurkottelu..Lisäksi Toivola kehottaa kaikkia tallitöitä tekeviä lisäämään omaan viikko-ohjelmaansa edes jonkin verran omatoimista fyysistä harjoittelua. Kun fyysinen kunto on hyvä, keho kuormittuu vähemmän. Esimerkiksi sauvakävely on laji, joka antaa liikettä koko keholle, kuten tallitöissä jäykistyville hartioille..Myös pilatestyyppinen harjoittelu, kuntosalitreenit ja uinti ovat suositeltavia lajeja. Kun lihaskunto on hyvä, on 25 kilon rehusäkki turvallisempi nostaa töissäkin, kun se nousee helposti, eikä vaadi oman maksimivoiman käyttämistä..Kävelemistä tulee tallitöissä tehtyä. Sen suhteen Toivola neuvoo miettimään, miten kävelee ja millaisilla jalkineilla. Turvakengät ovat suositeltavat tallitöissä, mutta niihin kannattaa panostaa..”Halvimmat kipeyttävät jalkaa, kun niissä ei ole jousto-ominaisuuksia. Turvakengän pitää ehdottomasti olla sopivan kokoinen, ja sellainen, että siinä on vähän lenkkitossun ominaisuuksia”, Toivola neuvoo..Askelen pitäisi olla mieluummin lyhyt ja tiheä kuin harppova..”Käveleminen on hyötyliikuntaa ja terveellistä, mutta tekniikan pitää olla oikea”, Toivola sanoo..Hän neuvoo varomaan erityisesti yliryhtiä ja keikkumista kävellessä puolelta toiselle. .Tallityön hyviäkin puolia löytyy. Ehkä parasta on monipuolisuus. Tallitöissä ollaan sisällä ja ulkona, liikutaan, ollaan paikoillaan, nostetaan, kävellään ja kannetaan, Toivola luettelee. Dynaamista ja aktiivista liikuntaa tulee aivan eri tavalla kuin toimistotöissä tai konkreettisesti sorvin ääressä..Mutta paljon on paljon. Myös ratsastus ja kärryillä ajaminen ovat keholle kuormittavia, etenkin jos hevosia on päivässä monta. Silloin korostuu kehon hoitamisen merkitys ja omaehtoinen harjoittelu. Jos itseään vain rasittaa ja rasittaa, alkavat toiset lihakset kiristyä, ja toiset laiskistua..Toivola neuvoo, että ideaali olisikin tehdä jonkinlaista venyttelyä ja harjoittelua päivittäin tai ainakin pari-kolme kertaa viikossa. Eikä hieronta kerran kuukauteen olisi pahitteeksi. .”Tässä on tämä paradoksi, että ajatellaan, että kun työ on raskas ja fyysinen, se riittää liikunnaksi. Mutta ei se riitä”, Toivola linjaa. .”Jos päivässä tulee käveltyä 15 000–20 000 askelta, ei tarvitse mennä illalla sauvakävelylle, mutta kehon huolto ja voimaharjoittelu auttavat paljon kehon jaksamiseen.”.Ari ToivolaTyöfysioterapeutti, eläinfysioterapeutti, pilatesohjaaja ja personal trainer
Toivolalle hevosharrastus on tuttu, ja hän on myös hoitanut tallitöitä tehneitä ihmisiä. Aiemmin elämässään hän on tehnyt lakisääteisiä työterveyshuollon työpaikkaselvityksiä ja ergonomiakäyntejä, ja sen myötä oppinut tarkastelemaan tallien ympäristöä ja toimintatapoja. .Hän kertoo, että eniten talleilla kuormittavat raskaat nostot ja siirrot sekä toistuva työ, kuten lakaiseminen ja karsinan siivous. Sen lisäksi hevosten kanssa voi tietenkin tapahtua erilaisia onnettomuuksia, joita voidaan ehkäistä osaamisella, järkevällä käsittelyllä ja tekemisen suunnittelulla..Toivola toteaa, että tallityö on moneen muuhun työhön verrattuna vaihtelevaa, mutta yleensä ihmisen keho kaipaisi sen oheen lihashuoltoa ja usein voimaharjoitteluakin..Talliympäristössä Toivola kiinnittää huomiota siihen, että paikat ovat tarpeeksi siistit, eivätkä esimerkiksi tavarat tai jaloissa pyörivät vesiletkut aiheuta kompastumisvaaraa..Asiat kannattaa suunnitella niin, ettei työtä tehdessä joudu kurottelemaan tai nostelemaan paljoa. Liukkautta on torjuttava, koska se aiheuttaa usein onnettomuuksia. Hyvä ilmastointi on tärkeä hevosille, mutta myös tallilla työskentelevien ihmisten terveydelle..Hyvä valaistus vähentää osaltaan kompastumisia, ja se myös helpottaa työntekoa. Valoisassa tallissa ei esimerkiksi karsinaa siivotessa tarvitse tiirailla karsinan pohjaa kaksin kerroin. .Toivola kertoo, että tallityötä tekeviltä kuormittuvat tyypillisesti selkä, niska ja hartianseutu sekä olkapäät. Ajan mittaan niihin ja muuallakin kehoon aiheutuu kulumia ja vaivoja. Näitä pystyy ehkäisemään työn suunnittelulla ja lihashuollolla. .Talikon ja luudan käyttäminen symmetrisesti molemmin puolin olisi ensiarvoisen tärkeä asia ihmisen kehon kestävyyden kannalta. Uuden opetteleminen on kuitenkin vaikeaa, ja moni jää lakaisemaan yhdessä ja samassa asennossa, koska se on nopeinta ja aina on kiire. Toivola kannustaa kertomalla, että kyllä sellaisiakin ihmisiä löytyy, jotka ovat opettaneet itsensä toimimaan molemmin puolin..”Ja he ovat kertoneet, että siitä on selkeästi hyötyä. Ensimmäiset kaksi viikkoa työnteko on varmasti selkeästi hitaampaa, mutta se on vain motorista harjoittelua”, Toivola sanoo..Tärkeää karsinoiden siivouksessa on myös oikean kokoinen talikko. Jos varsi on liian lyhyt, siivotessa menee kasaan, ja jos väline taas on pitkä, sen kanssa joutuu kampeamaan..Kottikärryjen kuormat pitäisi malttaa pitää maltillisina ja tehdä mieluummin monta reissua lantalaan kuin tehdä harvemmin kuorma, jossa natisevat liitoksissaan niin kottikärryt kuin ihminenkin..”Välillä näkee tehtävän niin isoja kuormia, että työntäessä otsasuoni pullistuu ja on vaara, että kuorma kaatuu. Se lisää tapaturmavaaraakin”, Toivola huomauttaa..Nostamisen perusneuvo lienee jo kaikille tuttu: nosta jaloilla, älä selällä. Siis nostaessa selkä suorana ja jalat koukkuun, ja sitten jalat ojennetaan. Tämä vähentää todella merkittävästi selän välilevyihin kohdistuvaa painetta..”Edelleenkin silti näkee sitä, että kun on kiire, tehdään vain äkkiä”, Toivola huokaa..Hän huomauttaa, että oman kehon säästäminen kannattaisi ottaa normiksi. Useimmiten apuvälineiden käyttäminen tai terveelliset työasennot hidastavat työtehtävän tekemistä hyvin vähän, jos ollenkaan. .Veden viemiseen Toivola suosittelee ehdottomasti pienkuormaajaa tai vanhanaikaisia maitokärryjä. Jos joutuu kuitenkin kantamaan jotain, kannattaa tavarat pitää lähellä kehoa ja symmetrisesti. Painon ei anneta roikkua käsissä, vaan käytetään lihasvoimaa. .Kun laitetaan jotain ylös paikoilleen, kannattaa ottaa jakkara ja unohtaa kurkottelu..Lisäksi Toivola kehottaa kaikkia tallitöitä tekeviä lisäämään omaan viikko-ohjelmaansa edes jonkin verran omatoimista fyysistä harjoittelua. Kun fyysinen kunto on hyvä, keho kuormittuu vähemmän. Esimerkiksi sauvakävely on laji, joka antaa liikettä koko keholle, kuten tallitöissä jäykistyville hartioille..Myös pilatestyyppinen harjoittelu, kuntosalitreenit ja uinti ovat suositeltavia lajeja. Kun lihaskunto on hyvä, on 25 kilon rehusäkki turvallisempi nostaa töissäkin, kun se nousee helposti, eikä vaadi oman maksimivoiman käyttämistä..Kävelemistä tulee tallitöissä tehtyä. Sen suhteen Toivola neuvoo miettimään, miten kävelee ja millaisilla jalkineilla. Turvakengät ovat suositeltavat tallitöissä, mutta niihin kannattaa panostaa..”Halvimmat kipeyttävät jalkaa, kun niissä ei ole jousto-ominaisuuksia. Turvakengän pitää ehdottomasti olla sopivan kokoinen, ja sellainen, että siinä on vähän lenkkitossun ominaisuuksia”, Toivola neuvoo..Askelen pitäisi olla mieluummin lyhyt ja tiheä kuin harppova..”Käveleminen on hyötyliikuntaa ja terveellistä, mutta tekniikan pitää olla oikea”, Toivola sanoo..Hän neuvoo varomaan erityisesti yliryhtiä ja keikkumista kävellessä puolelta toiselle. .Tallityön hyviäkin puolia löytyy. Ehkä parasta on monipuolisuus. Tallitöissä ollaan sisällä ja ulkona, liikutaan, ollaan paikoillaan, nostetaan, kävellään ja kannetaan, Toivola luettelee. Dynaamista ja aktiivista liikuntaa tulee aivan eri tavalla kuin toimistotöissä tai konkreettisesti sorvin ääressä..Mutta paljon on paljon. Myös ratsastus ja kärryillä ajaminen ovat keholle kuormittavia, etenkin jos hevosia on päivässä monta. Silloin korostuu kehon hoitamisen merkitys ja omaehtoinen harjoittelu. Jos itseään vain rasittaa ja rasittaa, alkavat toiset lihakset kiristyä, ja toiset laiskistua..Toivola neuvoo, että ideaali olisikin tehdä jonkinlaista venyttelyä ja harjoittelua päivittäin tai ainakin pari-kolme kertaa viikossa. Eikä hieronta kerran kuukauteen olisi pahitteeksi. .”Tässä on tämä paradoksi, että ajatellaan, että kun työ on raskas ja fyysinen, se riittää liikunnaksi. Mutta ei se riitä”, Toivola linjaa. .”Jos päivässä tulee käveltyä 15 000–20 000 askelta, ei tarvitse mennä illalla sauvakävelylle, mutta kehon huolto ja voimaharjoittelu auttavat paljon kehon jaksamiseen.”.Ari ToivolaTyöfysioterapeutti, eläinfysioterapeutti, pilatesohjaaja ja personal trainer