Intensiivistä hoitoa vaativalla silmäsairaudella on monta oiretta: "Tänäkin vuonna potilaita on jo ehtinyt olla jo useita, ja eletään vasta elokuun puoliväliä"

Nimi viittaa taudille tyypilliseen tulehdussolutyyppiin. Keratiitti tarkoittaa sarveiskalvon tulehdustilaa, konjunktiviitti sidekalvon tulehdustilaa. Eosinofiiliset granulosyytit ovat valkosoluja, joita on verenkierrossa normaalisti, mutta joita ei tyypillisesti tavata terveen hevosen silmän sidekalvolla tai sarveiskalvolla.Taudin diagnosointiin liittyy olennaisesti näiden eosinofiilisten granulosyyttien toteaminen silmän pinnalta otetussa irtosolunäytteessä, yhdessä tyypillisten silmätutkimuslöydösten kanssa..Eosinofiilinen keratiittiSilmäsairaus, jonka tarkka syntymekanismi on toistaiseksi tuntematonEsiintyvyydessä on vuosittaista vaihteluaVaatii intensiivistä lääkehoitoa jopa useiden kuukausien ajanParanemista voidaan edistää myös tuoreistamalla silmässä olevaa haavaa kirurgisella toimenpiteellä tai mikrohiertämälläEnnuste oikealla hoidolla on hyvä.Eläinten silmäsairauksiin erikoistunut eläinlääkäri Minna Mustikka kertoo, että eosinofiilisen keratiitin tarkkaa syntymekanismia ei valitettavasti edelleenkään tunneta. Sen epäillään olevan immuunivälitteinen yliherkkyysreaktio ympäristöallergeeneihin, mukaan lukien hyönteisiin tai loisiin. Kuitenkin potilaista löytyy varsinaisia ulko- tai sisäloistartuntoja vain suhteellisen harvoin..Tauti ei tiettävästi tartu hevosesta toiseen, mutta se voi esiintyä useammalla hevosella yhtä aikaa samassa elinpiirissä, mikä taas sopii epäilyihin ympäristöallergeenien osuudesta taudin syntyyn. Nuorilla ja keski-ikäisillä hevosilla tautia esiintyy selvästi muita enemmän, ja Suomessa sekä muulla pohjoisella pallonpuoliskolla sitä esiintyy tyypillisesti kesällä ja alkusyksyllä. Poniroduilla tautia esiintyy Mustikan mukaan selvästi hevosrotuja harvemmin..Silmän vuotaminen ensioireTaudin oirekuva on laaja ja voi sopia myös muihin silmäsairauksiin, eikä diagnoosia ole mahdollista tehdä vain oirekuvan perusteella. Omistaja huomaa yleensä ensimmäiseksi silmän vuotamista, joka voi olla vetistä tai jopa juustomaisen paksua ja kellertävää, tai silmän siristelyä. Näiden lisäksi tai ilman muita oireita voidaan nähdä myös harmahtava tai vaaleahko alue silmän pinnassa..Kivun aste voi olla hyvin vaihteleva. Osa hevosista näyttää hyvin vähän kivun merkkejä, pitää silmää hyvin auki eikä juurikaan siristele. Toisaalta pahimmillaan eosinofiilinen keratiitti voi aiheuttaa äkillisen, hyvin voimakkaan sidekalvojen ja luomien turvotuksen ja punoituksen, ja saa hevosen pitämään luomensa jopa täysin suljettuna..Taudille on tyypillistä eläinlääkärin toteama pinnallinen, toisinaan jo kroonistunut sarveiskalvohaava, joka usein sijaitsee joko sarveiskalvon alasisäneljänneksellä ja jää herkästi vilkkuluomen taakse piiloon, tai ohimonpuoleisella laidalla. Sarveiskalvohaavaan voi liittyä kellertävänvalkoiset katteet.Eosinofiilinen keratiitti on usein, muttei aina, molempia silmiä koskeva tila..Bakteeri pesiytyy haavaanMonissa tapauksissa sarveiskalvohaavaan muodostuu sekundäärinen bakteeri-infektio, jolloin bakteeri ei ole haavan aiheuttaja, mutta pääsee pesiytymään haavaan silmän pinnan normaalien puolustusmekanismien heikennyttyä. Vaikka bakteeri-infektiota ei todettaisikaan, silmän paikallislääkitys antibioottitipoilla on aina osa sairauden hoitoa bakteeri-infektion ennaltaehkäisemiseksi..Etenkin infektoituneen sarveiskalvohaavan hoidossa käytetään myös hevosen verestä erotettua seerumia. Se sisältää useita sarveiskalvon entsymaattista tasapainoa tukevia yhdisteitä, ja saattaa edistää uuden pintasolukon muodostumista haavan paranemisprosessissa..Lisäksi yleensä on tarpeen käyttää pupillia laajentavaa ja kipua lievittävää atropiinitippaa sekä suun kautta tai pistoksena annettavaa tulehduskipulääkettä..”Koska eosinofiilisen keratiitin taustalla voi olla allerginen tai yliherkkyysreaktio, käytetään suun kautta annettavia allergialääkkeitä usein osana hoitoa. Lisäksi voidaan käyttää allergialääkkeisiin lukeutuvia silmätippoja. Suun kautta tai pistoksena annettavasta kortisonilääkityksestä on usein hyötyä, mutta sen käytön hyöty-haittasuhde arvioidaan haittavaikutusriskien takia potilaskohtaisesti”, Mustikka selittää..Tarkan harkinnan mukaan joissain tapauksissa käytetään myös kortisonisilmätippoja, joita ei tavanomaisesti hevosen sarveiskalvohaavojen hoidossa käytetä haittavaikutusriskien takia..Haavan tuoreistaminen voi auttaa paranemiseenEosinofiiliseen keratiittiin liittyvän sarveiskalvohaavan paraneminen vaatii selvästi enemmän aikaa, kuin esimerkiksi komplisoitumattoman traumaperäisen sarveiskalvohaavan paraneminen. Eosinofiiliset granulosyytit vapauttavat useita sarveiskalvon soluille myrkyllisiä proteiineja, jotka voivat voimistaa tulehdusreaktiota ja hidastaa haavan paranemista – tästä syystä haavat usein kroonistuvat. .Minna Mustikka sanoo, että silmäsairauksiin perehtyneen eläinlääkärin suorittama kroonistuneen haavan tuoreistava käsittely usein edesauttaa haavan paranemista. Käsittelyllä puhdistetaan haavan pinnasta elinkelvotonta solukkoa. Tuoreistaminen voidaan tehdä rauhoituksessa ja paikallispuudutuksessa mikrohiertämällä, käyttäen paristokäyttöistä silmärikkaporaa, joka nimestään huolimatta poraamisen sijaan ikään kuin harjaa haavan pintaa..Tuoreistaminen voidaan tehdä myös keratektomialla eli mikrokirurgisesti poistamalla sarveiskalvon pinnallisin kerros haavan alueelta. Tämä vaatii erityisosaamista sekä -välineistöä, ja tehdään useimmiten nukutuksessa..Mustikka kertoo taudin ennusteen olevan hyvä, mutta hoito kestää usein kuukauden tai useammankin. Sekundääriset infektiot ovat yleisin paranemista vaikeuttava ja hidastava tekijä. Etenkin sarveiskalvon sieni-infektiot, jotka Suomen olosuhteissa ovat loppukesällä ja syksyllä muita vuodenaikoja yleisempiä, voivat aiheuttaa isojakin mutkia paranemisen matkaan..Vaiva voi myös uusiutua. .”Erään tutkimuksen mukaan tauti uusiutuu jopa kolmanneksella hevosista, mutta tässä tutkimuksessa osassa tapauksista saattoi ennemminkin olla kyseessä alun perin puutteellinen paraneminen, kuin varsinaisesti uusiutuminen. Oman kokemukseni mukaan Suomen oloissa uusiutuminen on ollut onneksi harvinaista”, Mustikka sanoo..Vuodet vaihtelevat keskenäänTaudin on koettu maailmanlaajuisesti yleistyneen viime vuosikymmeninä, mutta toisaalta myös eläinlääketieteellinen silmätautioppi ja omistajien valveutuneisuus hakeutua hevosensa kanssa tutkimuksiin ovat kehittyneet. Mustikan mukaan taudin esiintyvyydessä Suomessa vaikuttaa olevan merkittävää vaihtelua vuosien välillä. .”Joinain vuosina olen tavannut vain muutaman tätä tautia potevan potilaan koko vuoden aikana, kun taas toisina vuosina potilaita on moninkertainen määrä. Vuonna 2022 tapauksia hoidettiin Yliopistollisessa Hevossairaalassa keskivertoa selvästi enemmän, kymmenkunta, joiden lisäksi sain useita konsultaatioita eri eläinlääkäreiltä samaa tautia sairastavista potilaista. Tänäkin vuonna potilaita on jo ehtinyt olla jo useita, ja eletään vasta elokuun puoliväliä.”

Intensiivistä hoitoa vaativalla silmäsairaudella on monta oiretta: "Tänäkin vuonna potilaita on jo ehtinyt olla jo useita, ja eletään vasta elokuun puoliväliä"

Aiheeseen liittyvää