Eläinlääkäri Mirjami Anttila tekee millintarkkaa työtä ratkoessaan suuongelmia – "Hevosta voi hyvillä mielin ratsastaa, kuolaimet suussa tai ilman"

Oulun hevosklinikan hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Mirjami Anttila syttyy, kun puhutaan hevosen suunterveydestä ja kuolaimista. Kiinnostus hevosten hampaisiin ja suuvaurioihin alkoi jo opiskeluaikana, kun hän oli Vermossa kilpailueläinlääkärin avustajana noin 15 vuotta sitten. Siihen aikaan aiheesta löytyi vielä varsin vähän tutkimustietoa.Hänen oma lisensiaattityönsä käsitteli suun terveyttä ja kuolainten sovitusta, ja oli kymmenen vuotta sitten ensimmäisiä aihetta käsitteleviä tutkimuksia Suomessa. Tällä hetkellä Anttilan potilaista kolmasosa on hammaspotilaita.Vaikka kuolainten on tutkimusten mukaan huomattu aiheuttavan hevosille paljon suuvaurioita, hän ei olisi kieltämässä kuolainten käyttöä.”Ajattelen, että ihmiset haluavat parhaansa hevosen kannalta. Haluan ennemminkin auttaa löytämään sopivia kuolaimia”, Anttila sanoo.Anttila itse käyttää hevosillaan kuolaimia mutta myös kuolaimettomia suitsia. Tärkeintä on löytää ratkaisu, joka toimii sekä hevoselle että ratsastajalle.”En ajattele, että kuolain olisi paha, koska se on kiinni käyttäjästä ja siitä, että valitaan hevoselle sopiva kuolain.”Ihmiset ovat tähän asti toimineet vallalla olevan tiedon mukaan. Nyt kun tietoa on enemmän saatavilla, hän uskoo myös ihmisten olevan tarkempia suu- ja kuolainasioissa. Loppujen lopuksi kaikki haluavat hevostensa parasta. Asiakkaat ovat ottaneet Anttilan neuvot hyvin vastaan.”Aluksi se voi aiheuttaa ihmisissä häpeää, jos hevonen tulee klinikalle suuntarkastukseen ja sieltä löytyy haavaumia kuolaimen alueelta.”Tällaisissa tilanteissa hän ehdottaa, että samalla otetaan suusta mitat ja etsitään sopivat kuolaimet.”Ihmiset ovat tosi vastaanottavaisia, aina. Uskon, että he aistivat, että ollaanko heitä auttamassa vai moittimassa. Haluan olla opettajahenkinen tiedonvälittäjä. Yritän suhtautua niin, että ihminen ei aiheuta tahallaan haavaumia hevosen suuhun.”Haavaumiin voi liittyä monta tekijää ja osa tilanteista ovat tahattomia. Esimerkiksi hevonen saattaa repäistä ohjat käsistä, kun se haluaa syödä ruohoa. Tai hevosta on turvallisuuden vuoksi hetkellisesti pidätettävä voimakkaammin.Ihmisten ei tule potea huonoa omaatuntoa kuolainten käyttämisestä, mutta pitää tiedostaa, mihin asioihin on mahdollista vaikuttaa hevosensa hyvinvoinnin edistämiseksi. Sellaisia asioita ovat ohjastuntuma, kuolaimen valinta ja säännöllinen hampaiden hoito.Anttila myös peräänkuuluttaa oman hevosen jatkuvaa havainnointia.”Kannustaisin oppimaan lisää hevosesta, jotta osaa havainnoida muutoksia. Ajattelen sen olevan tärkeämpää kuin se, että joku väline olisi huono. Hevosta voi hyvillä mielin ratsastaa, kuolaimet suussa tai ilman.”.Sopivien välineiden lisäksi on myös hyvä pohtia, onko hevonen sille sopivassa käytössä ja sopivatko ratsastaja ja hevonen toisilleen. Vahva hevonen ja heikko istunta on huono yhdistelmä.”Yhdellä välineellä ei ongelmia ratkaista, vaan se on monen asian kombinaatio. Pitää uskaltaa puhua ongelmista ääneen, sillä ihmiset haluavat auttaa.”Asiakkailleen sopivaa kuolainta etsiessään Anttila tarkastaa ja mittaa hevosen suun, mutta ideaalitilanteessa hän katsoisi myös, miten ratsastaja ratsastaa.”Nyt se jää sen varaan, mitä omistaja kertoo ja kuvailee. Minkälainen hevonen on tuntumalla, onko puolieroja? Protestoiko kuolaintuntumaa, onko esimerkiksi kielen kanssa pelaamista tai erittääkö ylen määrin suustaan vaahtoa?” Anttila kertoo.Oikeiden kysymysten kysyminen on tärkeää, sillä usein omistajat eivät hoksaa kertoa oireista, joita on ollut jo pitkään. Erityisesti hammaspiikit vaikuttavat ratsastettavuuteen.Tuntuma- tai puoliongelmat eivät aina johdu kuolaimesta, sillä niihin vaikuttaa myös ratsastajan taito. Tarkastuksella voidaan kuitenkin varmistaa se, että ongelma ei ole ainakaan suusta johtuvaa.”Se on salapoliisityötä. Selvitetään, onko kuolaimessa tai suun anatomiassa mitään, mikä selittää.”Jos syytä ei suusta löydy, selvittelyä voidaan jatkaa tutkimalla hevosen keho. Samoin on hyvä miettiä ratsastajan vaikutusta, onko esimerkiksi vinouksia, jotka voivat vaikuttaa hevosen ratsastettavuuteen.”Ne jätän toiselle vastuuhenkilölle. Suu on minun ammattiosaamisen alue, sitten on valmentajien alue. Tämä on sellainen asia, jossa pitäisi tehdä yhteistyötä.”Mittojen perusteella valittu kuolain ei ole ehdoton totuus, vaan on osattava myös kuunnella hevosta. Sen on oltava tyytyväinen kuolaimeen. Mitat otettuaan Anttila suosittelee hevoselle muutamia sopivia kuolaimia, mutta ne tulisi myös testata ratsastuksessa.”Hevonen kyllä kertoo, jos se kokee epämukavuutta.” .Liika paine johtaa vaurioihinTutkimustieto ei yksiselitteisesti kerro, minkä vahvuinen paine aiheuttaa haavaumia suussa. On kuitenkin tutkittu, että kuuden kilon paine suussa on hevosen kipuraja.”Voidaan ajatella, että se aiheuttaa suussa haavaumia”, Anttila sanoo.Keskimääräisesti ohjaspaineet vaihtelevat noin 200 grammasta 2–3 kilogrammaan.”Hetkellisesti paine voi vaihdella, jos nykäisee ohjista tai ratsastajan tasapaino horjahtaa. Ne ovat tahattomia tilanteita.”Anttilan mukaan tärkeintä olisi tarkkailla suuta, ettei sinne pääsisi syntymään kroonisia vammoja. Pienet, akuutit haavaumat paranevat todella hyvin ja nopeasti. Kroonisetkin paranevat, mutta jos niihin muodostuu arpikudosta, se kohta reagoi eri tavalla.”Arvessa ei ole tuntoaistia samalla tavalla. Lisäksi sen joustavuus on erilainen kuin terveen kudoksen. Periaatteessa arpi on parantunut, pysyvä vaurio.”Anttilan ideaalikuolain on hevosen mittojen mukaan sopiva. Materiaalina se saisi olla mahdollisimman pehmeä, mutta kuitenkin niin kestävä, ettei se rikkoonnu.”Nykyään on hyviä muovipintaisia kuolaimia, jotka eivät aiheuta kitkaa. Niissä on se riski, että hevonen voi purra pinnan rikki.”Metallisissa kuolaimissa ajatellaan, että hevoset pitävät tiettyjen metallien mausta enemmän. Esimerkiksi sweet iron -kuolaimet maistuvat raudalle ja saattavat olla hevoselle miellyttävämpiä. Asiaa tulee kuitenkin kokeilla, jotta löytää omalle hevoselleen sopivimman materiaalin.Kevyemmistä metalleista valmistetut kuolaimet tuottavat suuhun vähemmän peruspainetta. Markkinoille tulleet titaanikuolaimet ovat sekä keveitä että kestäviä.”Hevonen tuntee suussaan paine-eron. Mitä kevyempi kuolain, sitä pienemmän paineen hevonen tuntee ohjasjännitteessä.”Lisensiaattityössään Anttila punnitsi kuolaimia, kankikuolaimen ja bridongin yhdistelmä saattoi painaa jopa 750 grammaa.”Se on aika paljon rautaa suussa.”.Aina kun hevosen suussa on jotain, suussa erittyy sylkeä. Kuolainten kanssa pieni vaahto suupielissä on luonnollinen reaktio.”Kuolain imitoi kuin hevosella olisi heinää suussa, eli syljeneritys lisääntyy”, Anttila kertoo.Liiallinen, suusta valuva sylki on kuitenkin poikkeavaa, sillä hevosen tulisi myös niellä erittämänsä sylki. Syitä siihen, että hevonen ei niele sylkeään voi olla esimerkiksi hyperfleksio, jolloin nielu on niin taipunut, että se estää nielemisen. Toinen vaihtoehto voi olla liian paksu kuolain, joka estää kuolaimen nostamisen kielellä nielemistä varten. Myös suussa olevat haavaumat lisäävät syljen eritystä.Jos hevosen suu on kuiva, sen ajatellaan olevan stressireaktio. Kuiva suu voi johtua stressistä, mutta Anttila kuitenkin varoittaa vetämästä liian suoria johtopäätöksiä.”Eihän meilläkään aina sylki näy ulospäin, joten sitä on vaikea arvioida. Luulen, että kiinnitämme liikaa huomiota sylkiasiaan. Enemmän olisin huolestunut, että sylki valuu suusta.”.Mittanauha apunaKuolaimia sovittaessa Anttilan lähtökohta on aina se, että kuolain ei aiheuta suussa painepisteitä tai nipistyksiä. Isoniveliset kuolaimet aiheuttavat niitä helpommin kuin pieniniveliset. Kieltä vasten tasaisesti asettuvat kuolaimet ovat lähtökohtaisesti hyvä valinta.”Kuolaimet ovat ohjattavuudeltaan erilaisia. Aina pitää miettiä, millainen hevonen on ratsastaa.”Liian paksuja kuolaimia tulisi välttää, sillä ne eivät mahdu hevosen ylä- ja alaleuan väliin. Anttilan tutkimuksen mukaan 14 mm paksuus on keskimäärin hevosille sopivin..Jos kuitenkin haluaa käyttää paksumpaa kuolainta, voi käyttää keskelle kapenevaa kuolainta.”Silloin kuolain voi olla suupielien kohdalta vähän leveämpi. Se on pehmeämpi kuolaimena, koska pinta-ala kohdistuu suuremmalle alueelle suupieltä vasten, mutta se mahtuu myös ylä- ja alaleuan väliin.”Ylä- ja alaleuan väliin pitää mahtua sekä kieli että kuolain. Kuolain saattaa ahtaassa tilassa osua kielen reunoille ja aiheuttaa painetta alaleuan luuharjanteisiin.”Luuharjanne on suussa kaikkein herkin kohta. Kielenreuna just peittää sen, yleensä se menee muutaman millin luuharjanteen yli.”.Kuolain lepää luuharjanteen päällä, mutta osa kuolaimista lisää siihen kohdistuvaa painetta. Anttila suosii kieltä vasten sileäpintaisia kuolaimia, ja nivel- ja kolmipalakuolaimiakin saa sileäpintaiseksi muotoiltuna. Sen sijaan isoniveliset kolmipalat voivat aiheuttaa sen, että nivel osuu juuri luuharjanteeseen.”Se on todella kapea pinta luuharjannetta vasten. Vähän niin kuin korkokengällä menisi nurmikolla, se uppoaa sinne.”Luuharjanteen leveys vaihtelee 4–12 mm välillä. Alaleukaluiden väli, eli tila jossa kieli sijaitsee, on keskimäärin 3–3,5 senttiä.Juuri tämä välimatka pitää huomioida esimerkiksi kolmipalakuolainta valitessa. Keskiosan tulee olla joko niin kapea, että sen nivelet mahtuvat harjanteiden väliin tai niin leveä, että ne menevät selkeästi harjanteiden yli.”Keskikappaleen tulisi olla kielen päällä, eikä se saisi olla saman levyinen kuin alaleukaluiden väli. Silloin ei tule painepistettä tai nipistystä.”.Tavallisen nivelkuolaimen ongelma on se, että se taipuu keskeltä ja menee ikään kuin linkkuun. Sama ongelma on taipuvissa muovikuolaimissa.”Ne painavat suupieliä sisäänpäin. Se voi aiheuttaa helpommin haavaumia poskihampaita vasten, jos on yhtään piikkiä. Lisäksi se aiheuttaa enemmän painetta alaleuan pintaan, koska se tulee jyrkemmässä kulmassa ulkopintaa vasten.”Kitalakivauriot ovat harvinaisia, sillä hevoset kompensoivat sitä avaamalla suutaan. Sekään ei ole mikään ratkaisu. Hevonen hengittää vain sierainten kautta ja suun ollessa auki, ilmavirta käyttäytyy poikkeavasti nielussa.”Se on haitallista hevosen maksimisuoritukselle. Rasituksessa hevosen suun tulisi olla kiinni.”.Onko suussa tilaa kangille?Kankikuolaimia sovittaessa Anttila lähtee siitä, että bridong on valittu tarkasti suun mittojen mukaisesti.”Bridongilla tapahtuu hevosen ohjaaminen, kanki on kokoamista varten. Bridongin tulee olla hienosäädetty just sopivaksi, sen ei haluta liikkuvan puolelta toiselle hevosta käännettäessä. Toki kangen paksuuden ja muodon pitää olla sopiva, mutta siinä esimerkiksi pituus ei ole ihan niin tarkka.”Haaste on saada bridong ja kanki mahtumaan suuhun vierekkäin. Bridongin tulee olla kangen takana ja yläpuolella, mutta joskus tilaa on liian vähän. Esimerkiksi kulmahammas saattaa rajoittaa tilaa.”Täytyy katsoa, että molemmat pystyvät olemaan omilla paikoillaan ilman, että siellä on liikaa painetta esimerkiksi suupielissä.”Ratkaisuna voi olla hieman eteenpäin kaartuva kanki, jolloin bridong mahtuu paremmin kangen taakse.”Ensimmäisenä katson, että ne eivät ole suussa päällekkäin. Päällekkäin ne eivät toimi suussa erillisinä kuolaimina vaan ne toimivat yhtenäisenä klönttinä, joka ei toimi niin kuin pitäisi. Silloin hevonen luultavasti aukoo suutaan.”Eteenpäin kaartuva kuolain voi olla myös hyvä vaihtoehto hevoselle, jolla on poskihampaat hyvin lähellä suupieliä. Suuosan ollessa edempänä, se jättää etäisyyttä hampaisiin ja estää kuolaimen osumisen niihin..Kuolainten kielentilaa Anttila pitää melko turhana, jos kuolain on hevoselle sopivan paksuinen. Kielentila estää hevosen mahdollisuuden säätää kuolaimen painetta nostamalla sitä kielellään.”Kun hevonen on rentona, kieli on littana. Jännittyneenä kieli muuttuu pallukaksi, mikä nostaa kuolainta. Jos kuolaimessa on kielentila, kieli ei nosta kuolainta vaan supistuu kielentilan väliin.”Kun kieli menee kielentilan väliin, kuolaimen paine kohdistuu alaleuan pintaan eikä kieleen, joka kestäisi painetta parhaiten.”Islannissa on tehty laaja tutkimus kankikuolaimista. Siellä todettiin, että yli puoli senttiä korkea kielentila kankikuolaimessa lisää merkittävästi alaleukaluun harjanteiden vaurioita.”Kaikissa vipuvarrellisissa kuolaimissa suuhun tuleva paine kertaantuu. Suuhun saa suuremman paineen pienemmällä ohjasjännitteellä.”Mitä suurempi paine, sitä suurempi riski suuhaavaumille. Vaatii tosi paljon taitoa, että niitä osaa käyttää oikein.”Kilparatsastajilla pitäisi Anttilan mielestä olla vapaus valita niin pehmeä kuolain kuin he haluavat ja iloitsee siitä, että Suomessa saa ratsastaa kouluratsastuksessa nivelsuitsituksella GP-tasolle asti.”Se ei ole ratsastuksen mittari, että osaako käyttää vaikeampaa välinettä oikein vaan ylipäätään hyvä ratsastus.”.Esteratsastuksessa vipuvarrellisia kuolaimia käytetään paljon ja Anttilakin korostaa, että turvallisuus täytyy aina huomioida.”Hevonen voi olla esteillä todella innostunut ja tiedämme, että adrenaliini vie kipuvaikutusta pois ja nostaa paineensietokykyä. Siinä tilanteessa hevonen ei välttämättä tunne painetta niin voimakkaana kuin se oikeasti on, mutta ihmisellä on pakko olla kontrollia, jotta se on turvallista.”Tällaisissa tilanteissa suusta voi löytyä haavaumia ratsastuksen jälkeen. Tärkeää olisi kontrolloida suuta ja pitää välipäiviä. On hyvä myös vaihtaa välillä eri kuolaimeen, joka vaikuttaa suussa eri kohdassa. Näin voidaan ehkäistä kroonisia vaurioita. Eli erillinen kuolain kilpailuihin ja kotona treenaamiseen on hyvä yhdistelmä.Kuolaimettomissa vaihtoehdoissa on tärkeää, että turparemmiosa on nenäluun päällä eikä liian alhaalla, jossa luu vaihtuu rustoksi.”Samalla tavalla hevonen tulee opettaa myötäämään paineelle, samalla tavalla kuin se opetetaan kuolaimen kanssa tuntumalle.”Mikäli paine on jatkuvaa nenän päällä, se voi yhtä lailla aiheuttaa vaurioita.Kouluratsastuskilpailuissa on viime aikoina kiinnitetty huomiota sinisiin kieliin, joiden arvellaan olevan seurausta liian kovasta ja pitkäaikaisesta ohjaspaineesta. Anttila uskoo kielen sinisyyden johtuvan liian kovasta paineesta. Syynä voi kuitenkin olla myös liian paksut kuolaimet yhdistettynä liian kireään turpahihnaan. Suussa yksinkertaisesti ei ole tilaa, eikä hevonen voi avata suutaan saadakseen lisää tilaa. Kieli on jatkuvassa puristuksessa.Tulevaisuuden haaveena Anttilan mielessä on älykuolain, jossa voisi olla paineanturit. Ne voisivat varoittaa liiallisesta paineesta vaikkapa suoraan kuolaimesta.”Kuolaimessa voisi olla valo: vihreä on sopiva paine, punainen on liian kova. Silloin tietäisi aina käyttää sopivaa painetta.”.Saadaanko älysormusten jälkeen älykuolaimet?.Kuolaimen valitsemisen ABC – miten valita oikea kuolain hevoselle?

Eläinlääkäri Mirjami Anttila tekee millintarkkaa työtä ratkoessaan suuongelmia – "Hevosta voi hyvillä mielin ratsastaa, kuolaimet suussa tai ilman"

Aiheeseen liittyvää

Maailmanranking 9/2026: Shane Sweetnam ja Daniel Bluman nostavat sijoituksiaan, Jone Illi pitää yhä suomalaisten kärkeä

Ratsastuksen viikko 41: Kyvyt esiin - ja suomenhevosten laatuarvostelun finaali

Camilla Simonsen 70 vuotta: ”Ratsukasvatus on Suomen kallein ja ihanin harrastus”

Uusi korvaushakemus vireille – SRL:n avoimuus hakee linjaansa