Eläinlääkäripäivillä puhuttiin hevosen tarpeista eläinsuojelun näkökulmasta: "Toivottavasti hevosihmiset pystyvät katsomaan boksin ulkopuolelta"

Eläinlääketieteen tohtorit ja dosentit Anna Mykkänen ja Laura Hänninen pitivät torstaina Messukeskuksessa kollegoilleen duettona luennon hevosen hyvinvoinnista eläinsuojelun näkökulmasta.Kävi ilmi, että aiemmin aiheesta ei ole juuri luennoitu.Hänninen aloitti toteamalla, että tällä hetkellä maassa on käynnissä "jumppa", jotta muun muassa valvontaeläinlääkäreille saadaan työkaluksi hevosen hyvinvointiasetus. Kuten tiedetään asetus astuu tammikuun alussa voimaan. "Tietoa on paljon siitä mitä hevonen tarvitsee, mutta lainsäädännöllinen minimi on sitten meidän yhteiskunnallinen päätös", Hänninen totesi.Asetuksen perusteena oleva laki edellyttää näin: Tuotantoeläimenä, seura- ja harrastuseläimenä, sirkuseläimenä ja kiertävässä eläinnäyttelyssä saa pitää vain sellaisia eläimiä ja eläinlajeja, joiden pito voidaan saatavilla olevan tieteellisen tiedon ja käytännön kokemuksen perusteella järjestää niin, että:1) eläimillä on mahdollisuus toteuttaa liikkumiseen, lepoon, kehon huoltoon, ravinnon etsintään ja muuhun vastaavaan toimintaan sekä sosiaalisiin suhteisiin liittyviä olennaisia käyttäytymistarpeitaan;2) eläinten fysiologiset tarpeet voidaan tyydyttää;3) eläimille voidaan järjestää asianmukaiset pitopaikat; ja4) eläinten sairastuessa tai vahingoittuessa niille voidaan antaa asianmukaista hoitoa."Me lähdemme tulkitsemaan tätä niin, että jos meillä on hevonen, se ei voi olla nälkiintynyt eikä kuolemassa janoon, ennen kuin lähdemme puhumaan käyttäytymistarpeista", Hänninen summaa. . Eläin nimeltä hevonen Jotkin asiat ovat kuitenkin hevosten kohdalla selkeitä.Esimerkiksi se, että evoluutio eli lajinkehitys on kaiken pohjalla.Hevosilla on tietyt evoluution luomat fysiologiset ja käyttäytymiseen liittyvät tarpeensa. Fysiologisia tarpeita ovat esimerkiksi lämmönsäätely, vesi ja ravinto ja käyttäytymistarpeita ovat sosiaaliset suhteet, syöminen ja liikunta.Minkälainen hevonen on eläimenä? Mallin saa Hännisen ja Mykkäsen mukaan luotettavimmin luonnonvaraisista hevosista.Luonnontilassa hevonen elää vapaana laumassa. "Varsat vierotetaan aika nätisti, jos ruokaa on riittävästi. Siinä ei ole konfliktia, vaan vieroitus tapahtuu smoothisti, noin vuoden iässä. Varsa jää tämänkin jälkeen laumaan perheyhteisöön ja siirtyy 2-3 vuoden iässä omilleen. Nuoret tammat lähtevät muihin laumoihin ja orit poikamiesporukoihin", Hänninen luettelee.Hän toteaa, että luonnossa oriitkaan ovat melko harvoin yksin. "Vanhat orit elää poikamiesporukassa, jos eivät enää jaksa tapella tammoista."Luonnonvaraisen hevosen ruoka on huonolaatuista ja sitä on ripoteltu ympäriinsä. "Se on talventörröttäjää sun muuta puskaa.". Kun tästä evoluution luomasta asetelmasta siirrytään nykyhevosenpitoon, huomataan että paljon on muuttunut. Nykyhevonen ei toki ole enää aivan sama kuin villi esi-isänsä. Jalostuksella on muutettu hevosen kokoa ja hevosta on muokattu myös käyttäytymisen osalta: reaktiivisuutta ja epäluuloisuutta ihmistä kohtaan on valikoitu pois.Mutta vaikka käyttäytymistä on muokattu, hevosen käyttäytymiseen liittyvät tarpeet ovat samat, sillä ne eivät ole hevin irroitettavissa. Tilanne on sama kuin ranskanbulldogilla, joka kyllä "tietää" mitä metsässä pitäisi tehdä selvitäkseen hengissä, vaikka ei itse pystykään siihen enää. Entä, kun hevosen tarpeet eivät täyty?Äärimmäisenä esimerkkinä näytettiin screenillä nälkiintynyttä laiheliinia. "Selkeästi on mennyt paljon asioita pieleen, jo paljon ennen kuin tähän on jouduttu."Klassinen esimerkki sairastumiseen johtavasta pitämisestä on ähky, joka voi tulla monesta syystä. Muutos, vuodenajan, ruokinnan tai liikunnan muutos ovat yhteydessä ähkyyn sairastumiseen.Mykkänen kertoo, että juuri nyt, kun siirrytään kesäkaudesta talvikauteen, eletään ähkykautta hevossairaalassa. Hän kertoo, että ähkyn riskitekijät yhdistyvät vahvimmin nimenomaan muutokseen, ei niinkään vallitseviin olosuhteisiin. "Se, mitä ihmiset välillä sanoo, eli että hevoset tällä tilalla eivät koskaan saa ähkyä, ei kerro niiden hyvinvoinnista juuri mitään. Se hevonen voi kuitenkin on ruokittu ihan päin honkia.". StereotypiatEntä, kun käyttäytymistarpeet eivät täyty? Jos eläin on vahvasti motivoitunut tekemään jotakin, eikä saa sitä tehdä, se turhautuu ja käyttäytyminen patoutuu. Takavuosien eläintieteilija Konrad Lorenzin hydraulinen malli kuvaa käyttäytymistarvetta virtaavan veden avulla. Hänninen pitää kykyä stereotyyppiseen käyttäytymiseen tietyllä lailla positiivisena. "Jos hevosella on geneettinen kyky esimerkiksi imppaamiseen, sillä on yksi keino käsitellä turhautumistaan eli tyydyttää suuhunsa liittyviä tarpeita. Imppaaminen nostaa dopamiinitasoa. Stereotyyppistä käyttäytymistä ei kuitenkaan näe luonnoneläimillä, joten jotain me sössitään ihan reippaasti", hän toteaa. Imppaaminen on yhteydessä ähkyyn, mutta myös keino sopeutua. Imppauspanta aiheuttaa stressiä siksi, että stereotypia on myös tarve. "Hevonen haluaa impata tilanteessa, jossa se on turhautunut. Se ei voi stereotypialleen mitään. Imppauspantahan ei estä sitä käyttäytymistä kokonaan, vaan estetty käyttäytyminen patoutuu ja purskahtaa myöhemmin", Hänninen selitti. Boksikävely, eli karsinassa kehän kiertäminen liittyy yllättäen liikkumisen tarpeeseen, mutta se voi liittyä myös haluun päästä johonkin paikkaan. Kutova hevonen taas todentaa sosiaalisten tarpeiden puutosta, ja tutkimusten mukaan karsinaan sijoitetusta peilistä voi olla apua. Käytetäänkö hevosilla mielialalääkkeitä?"On kokeiltu, ja on saatu tuloksiakin, mutta ne ovat kalliita", Hänninen vastasi.Mykkänen totesi omasta puolestaan, että suhtautuu äärimmäisen konservatiivisesti mielialalääkkeisiin, sillä niiden tarve syntyy ilmiselvästi ihmisen toiminnasta tai järjestämästä olosuhteesta, joka pitäisi siis ensisijaisesti korjata. "Mutta ehkä kuuriluontoisesti voisi ajatella, jotta saataisiin katkaistua joku kierre. Mutta muuten vaikuttaa ns. helpolta ratkaisulta. Äärimmäisen harvoin kannattaa edes harkita."Hänninen lisää, että stereotyyppinen tapa jää usein päälle, vaikka olosuhteet ovat muuttuneet, sillä aivot ovat jääneet dopamiinikoukkuun.Hänninen kertoi "hevosmiesten kansainvälisen tietotoimiston" väittävän, että stereotypiat tarttuvat hevosesta toiseen, mutta se ei pidä paikkaansa. "Jos olosuhteissa on jotakin sellaista, mikä edesauttaa stereotyyppisiä malleja, kyse on hoitotavoista. Jos siis ostaa imppaavan hevosen, se ei tartu muihin hevosiin.". Vedentarve ja kulutusRehu ja vesi kulkevat hevosella käsi kädessä ja ovat riippuvaisia toisistaan, mutta hevosen kulloistakin vedentarvetta on vaikea määrittää. 500-kiloinen hevonen tarvitsee leutona päivänä 25-45 litraa vettä, mikä kertoo isosta haarukasta, mutta hellepäivänä sama hevonen tarvitseekin 30-60 litraa. "Mahdoton tehtävä päättää yksilön tarvitsema vesimäärä", Hänninen toteaa. Mitkä muut asiat vaikuttavat siihen miten paljon hevonen juo?Vastaus: matka vesilähteelle, luonnossa hevoset saattavat käydä vain kerran päivässä juomapaikalla, veden saatavuus, ympäristön lämpötila, hevosen ikä, veden lämpötila, rehun kuiva-aine ja proteiinipitoisuus.Kylmässä ja kylmää, alle 5-asteista, vettä juodaan vähemmän. Hitaasti liruttavaa vettä ei malteta juoda, mutta ei toisaalta myöskään liian runsaasti roiskuvaa. Kuinka usein hevosen on saatava juoda? Sitä ei tiedetä. "Sen laskeminen on aika painajaismainen tehtävä", Hänninen sanoo. "Jano ei saa kestää liian pitkään. Janon tunne syntyy kun plasman osmolaliteetti, veren natriumpitoisuus tai valtimonverenpaine nousevat." Hänninen toteaa, että jos vettä ei tarjoilla jatkuvasti, sitä olisi tarjoiltava ruoka-aikaan. Jos hevosia ruokitaan vapaasti tai 4 kertaa päivässä, vettä pitäisi olla samalla lailla tarjolla. "Suurin osa juo 10 minuuttia ennen ja 30 minuuttia jälkeen ruokailun."Synteesinä todettiin vielä, että koska ei ole olemassa selkeitä raja-arvoja kaikille hevosille siitä milloin jano on liian kova, ja koska veden sääntely on dynaaminen prosessi, johon vaikuttaa niin monia asia, hevosen kannalta selkein olisi, että se itse päättää milloin se juo. Jos tämä on utopiaa, sitä kohti pitäisi mennä.Kysymykseen, voiko vaatia, että on oltava vettä tarjolla myös tarhassa. Hänninen joutui vastaamaan sen olevan juuri se kysymys, jota lainsäädännässä tällä hetkellä mietitään. "Tuskin parin tunnin juomattomuus suuri hyvinvointiongelma on, mutta helpoin tapahan se olisi hoitaa hevosta niin, että vettä on koko ajan. "Ei käy kateeksi teitä valvontaeläinlääkäreitä!". RavintoHänninen muistuttaa, että hevosten geenit eivät tiedä sitä, etteivät ne ole villihevosia. Tilanne on se, että ne alkuhevoset, joilla on ollut motivaatio ja kyky syödä koko ajan niitä Mongolian arojen talventörröttäjiä ovat pysyneet elossa ja laittaneet geenejään eteenpäin. "Toiminta perustuu syömiseen ei vatsantäyteisyyteen, koska vatsaa ei edes saada välttämättä täyteen. Se, että pitää koko ajan syödä, on koodattu geeneihin. Tämä aiheuttaa myös ongelman, sillä Suomesta ei löydy niin huonolaatuista ravintoa, että sitä voi syödä koko ajan."Syömistä säätelee syömiseen kulunut aika enemmän kuin täyteisyys. Hevonen käyttää jopa 70 prosenttia ajastaan syömiseen. Jos karsinaan heitetään kolme kertaa vuorokaudessa rehut, syömätöntä aikaa jää valtavasti. Ensimmäinen selkeä raja-arvo, joka löytyi kirjallisuudesta, on Baumgartnerin tutkimuksesta: hevoset eivät vapaaehtoisesti ole yli 4 tuntia syömättä. Hevonen on hämäräaktiivinen eläin, joka painottaa syömistä aamuun ja iltaan. Ravinnonarve termoneutraalilla alueella on noin 12 kiloa heinää 500-kiloiselle hevoselle kevyellä liikunnalla. Korsirehun minimi on 1,5 kiloa sataa elopainokiloa kohden, jotta suolistossa on riittävästi kuitua. "Lukuun ei voi hirttäytyä, sillä tällä määrällä hevonen voi joko laihtua tai lihoa."Liikalihavuus on huomattavasti yleisempi ongelma niissä hevosissa joita Mykkänen näkee. 70 prosenttia hevosista ovat liikalihavia ja insuliiniresistenssi on vain jäävuoren huippu. "Eräänlaisensa eläinsuojeluongelma."Mahahaavat ovat monisyytekijäinen ja yleinen ongelma, jota on vaikea yhdistää johonkin tiettyyn virheeseen hevosenpidossa. Jopa lähes 80 prosentilla kilpahevosista on mahahaavamuutoksia. Riskitekijöitä ovat pelkkä olki, se, että ei ole vettä tarhassa, runsas tärkkelys, vähäinen tarhaus, ja myös jatkuva tarhaus. . LihominenPerusratkaisut ovat joko syömisen rajoittaminen tai laadun muuttaminen. "Paljon on lyöty vaihtoehtoja syömisen hidastamiseen", Mykkänen totesi ja viittasi runsaaseen valikoimaan tähän tarkoitukseen suunniteltuja välineitä.Pienisilmäinen heinäverkko tai vastaava tuntuu tyydyttävän pureskelun tarvetta, eikä tunnu aiheuttava suuria turhaumiakaan, ainakaan jos ei ole kilpailua hevosten kesken. Joskus näihin ruokinnan hidastusvälineisiin voi lisätä vähän aivotyötäkin.Entä laitumella? Tilanne on ongelmallisempi, sillä jos rajoitetaan aikaa, se voi kiihdyttää syömistä niin, että tuntikin on jo liikaa ravinnonsaannin kannalta.Kuonokopat estävät paljon muutakin käytöstä, joten ne eivät ole paras mahdollinen ratkaisu.Harjun aktiivipihatossa on ratkaistu asia automaateilla ja oljella, ja ilmeisesti hevosten pulleus pystytään pitämään siedettävissä rajoissa.Mykkänen muistuttaa vielä virikerehuista: "Oksien kaluaminen on hevosille mieleistä. Mutta toki se voi olla hankala järjestää.".Kriittiset lämpötilatHevosille on määritetty niin sanotut kriittiset lämpötilat. Kun niiden alle mennään, se tarkoittaa, että eläin tarvitsee lisää ravintoa. "Ei sen kummempaa", Hänninen totesi."Mutta koska lämpötilarajat on tehty tuulettomassa tilassa, meidän täytyy kuvitella hevosen olemista olosuhteissa joissa on myös tuuli ja sade. Vaikka lämpötila näyttäisi silloin olevan plus 5, niin onhan sen hevosen kokema lämpötila vallan jotain muuta."Elimistöltä menee muutama viikko sopeutumiseen. Nolla asteen kohdalla tulee ensimmäinen sopeuma, ja seuraava 11-15 pakkasasteella. Rehua tulee olla riittävästi tarjolla, jotta sopeuma pystytään tekemään.Raja ei ole sama vieroitetuilla varsoilla, joilla se on -9 astetta ja vaikkapa talvikarvassa olevilla poneilla ja issikoilla, joilla se on -20 astetta.Hevosilla on tehty loimituskokeita. Kun lämpötila menee alle -10 asteen, ne valitsivat loimen, mutta jos aurinko paistoi, ne halusivat loimen herkästi pois, vaikka olisi kylmäkin. Kymmenen pakkasastetta onkin Mykkäsen mukaan kynnys miettiä tarvitaanko hevoselle lisäsuojaa."Tämä tieto tulee norjalaisesta kokeesta jossa hevoset opetettiin ”tilaamaan” loimen halutessaan. Ja kun tuli sitä röppöä naamaan, moni otti loimen myös siinä tilanteessa", Hänninen huomautti.Entä liikaloimittaminen? Monet pitävät elo-syyskuussakin hevosilla loimia, jolloin ne eivät pääse toteuttamaan normaalikäyttäytymistään, salissa istunut pitkän linjan eläinlääkäri totesi, ja jatkoi, että "moni hevonen suorastaan sanoo, että älä laita sitä loimea".Mykkänen myönteli. "Termoneutraalia aluetta (lämpötila, jossa yksilö voi helposti säilyttää kehon normaalin lämpötilan) ylitulkitaan aika reippaasti. Norjalaistutkimuksessa kukaan ei halunnut loimea jos mentiin plus 20 asteeseen. Itse miettisin aina, onko loimitus oikeasti tärkeä hevosen lämpimänä pitämiseen.". Kehonhuolto ja sosiaalisuusKehonhuolto on yleiseläimellinen tarve, joka on turvattava niille eläimille, jotka sitä tekevät. Hevoset kuuluvat niihin eläimiin.Myös sosiaalinen kahdensuuntainen kehonhoito on sisäsyntyinen tarve, vaikka se ei olekaan hevosten kohdalla aina mahdollista järjestää.Hänninen muistutti hevosten nerokkaasta tavasta hoitaa kehoa, eli piehtaroinnista, jota hän kutsui kuivashampoopesuksi. "Selkälihas paukuttaa kuin matto vasten maanpintaa ja tamppauttaa kaiken lian ja loiset pois."Hän muistutti, että kehonhuolto on eläimen tarvehierarkiassa todella korkealla. "Jopa nälkäiset eläimet lopettavat syömisen hoitaakseen kehoaan. Ihanaa että se on nyt myös lailla turvattu."Kun tuli puhe sosiaalisista suhteista, Hänninen sanoi tulevansa "hirveän surulliseksi". "Sosiaalinen vapaa ulkoilu on haluttua hevosten parissa", hän linjasi.Mutta hevonen, joka ei osaa hevoskieltä, ei ole oppinut myöskään sosiaalista hevoskieltä. "Hevosella menee noin 2 kuukautta muodostaa kiinteät suhteet hevoslaumaan. Mutta sitten meillä on se poni, joka myydään lapsen kasvaessa huushollista toiseen ja rikotaan koko ajan sen sosiaalista järjestelmää. Eikä ne koko ajan laumaa/tallia vaihtavat ponit osaa edes puhua hevosta. Kun laki sanoo että meidän on tyydytettävä hevosen sosiaaliset tarpeet, myös varsat on kasvatettava siten etteivät ne ole sosiaalisesti rikottuja", Hänninen jyrisi. Kokeellisesti on näytetty, että hevoset ovat valmiita tekemään paljon töitä nähdäkseen kavereitaan. Sandergaardin kokeessa vuonna 2011 hevosia ensin liikutettiin juoksumatolla ja sitten katsottiin kuinka halukkaita ne olivat pääsemään tarhaan. Ne eivät olleet niin halukkaita, jos tarha oli tyhjä, mutta jos siellä oli kaverita ne olivat halukkaita."Ja meillä on hevosia joilla ei ole kokemusta edes tarhoista. Ne elävät karsinoissa ja töissä. Entä kokeneet kisakonkarit, miten niiden kanssa? Ne sopeutuvat tosi nopeasti laumoihin, vaikka alussa tilanne onkin stressaava. Stereotypiatkin, joita näillä on paljon, vähenivät."Kiuruvedellä tehtiin koe tallissa, jossa oli hevosia viereisissä umpiseinäisissä karsinoissa ilman näkö- ja kosketusmahdollisuutta. Kamera kuvasi ylhäältä päin. Sitten hevoset saivat nähdä toisensa ikkunasta jossa oli kalterit. Ne viihtyivät aivan vierekkäin luukulla."Koe oli julma, sillä luukut laitettiin myös kiinni ja katsottiin mitä sitten tapahtuu."Mikä riittää hevoselle laumaksi?"Luonnontilassa on 5-6 porukoita, mutta tässä tilanteessa olisin tyytyväinen että olisi edes yksi toinen hevonen. Ei aasi, ei kissa, ei kana", Hänninen vastasi. Mykkänen ei ole yhtä jyrkkä: "Kyllä se aasikin käy."Kysyttiin myös tarhan minimikoosta. "Siinä on syynsä, ettei tämä ollut luennossa mukana", Mykkänen naurahti. "Tästä ei löydy mitään selkeää. On esitetty että hevosen pitäisi voida tehdä kaikkia askellajeja x-määrän."Hänninen lisäsi, että hevoset voivat käyttäytyä meidän mielestä ilkeän oloisesti, mutta luonnonolosuhteissa ruoasta ei tapella vaan se liittyy enemmänkin sosiaaliseen tilaan. . Lepo ja uniLopuksi puhuttiin hevosen unesta. Lepoa on saatava myös makuuasennossa, koska se on edellytys rem-unelle. Hevonen on herkkä lykkäämään makuullemenoa viikkokausiksi epäsuotuisissa olosuhteissa ja sillä on tähän myös luontainen sopeuma. Silti se tarvitsee jossain vaiheessa koko unisyklin, eli sen on päästävä makuulle. Makuuhalukkuuteen vaikuttavat karsinan koko, makuualustan pehmeys ja materiaali. Se, että yllättävän iso osa hevosista ei makaa ollenkaan, on äärimmäinen ilmentymä siitä että jotakin on pielessä. Unitutkimuksen yövideoilla nähdään erilaisia outoja nukkumisasentoja, joiden motiivina on se, että niistä pääsee myös ylös. "Me pidetään hevosia aika ahtaissa oloissa." Jatko-opiskelijan tekemä kysely pohjoismaisille hevosenomistajille paljasti, että mikäli hevonen pidetään karsinassa mikä ei läpäise omistajan omaa polvitestiä, on voimakas riski siihen, että hevosella on unihäiriöitä. Polvitesti tehdään niin, että pudottaudutaan polvilleen ja ollaan minuutti siinä ilman, että polvet kostuu. Tyypillinen kuivikkeen määrä on noin 5 senttiä ja betoniakin usein näkyy. Se on liian vähän kuiviketta. 15 senttiä on parempi määrä, vaikka tämä on myös hintakysymys. "Jäävuoren huippu ovat hevoset, jotka ovat ratkaisseet ongelman niin, että eivät käy makuulla ollenkaan. Ne saattaa sitten rem-univaiheessa horjahdella ja kaatuilla. Meidän opiskelijoille on pitänyt meillä perustaa whatsapp -ryhmät tukemaan heitä kun se on niin surullista katsottavaa", Mykkänen kertoi. Hän totesi, että yleensä hevosenomistajat eivät ole tästä ongelmasta tietoisia."Uniongelma ei aina ratkaistu ihmisilläkään sillä että tuuletaaan makuuhuone ja vaihdetaan sänky", huomautti Hänninen ja viittasi lääkitykseen. Mykkänen vastasi heti, ettei pidä ajatuksesta, että "kemikaaleilla otetaan taju pois". Esitelmän lopuksi kaksikko totesi, että yhteiskunnassa on päätettävä mikä on tulevaisuuden tapa pitää hevosia. "Hevoset ovat niin mainiosti sopeutuneet ei-hevosmaiseen olemiseen ja tuntuvat pärjäävän. Toivottavasti hevosihmiset pystyvät katsomaan boksin ulkopuolelta", Hänninen päätti. .Miksi Darra-tamma horjahtelee unissaan, muttei käy maate?.Jopa 20 prosentilla hevosista esiintyy stereotyyppistä käyttäytymistä: "Niiden elämässä on paljonkin asioita, jotka altistavat sille", tutkija toteaa.Tutkimus: Psyykenlääkkeet yleistyvät lemmikkien hoidossa – mikä on tilanne hevosilla?.Huolta aiheuttanut hevosasetus lähestyy maalia - nyt poliittisessa käsittelyssä

Eläinlääkäripäivillä puhuttiin hevosen tarpeista eläinsuojelun näkökulmasta: "Toivottavasti hevosihmiset pystyvät katsomaan boksin ulkopuolelta"

Aiheeseen liittyvää