Syksy on hirvikärpästen aikaa, ja jokainen metsässä liikkuja on todennäköisesti törmännyt niihin jossakin vaiheessa. Hirvikärpänen on aktiivisimmillaan syksyisin, ja tänä syksynä hirvikärpäsiä on esiintynyt suhteellisen paljon.Eliökunnassa hirvikärpänen kuulu hyönteisiin ja kaksisiipisten lahkoon.”Kaksisiipisiin kuuluvat myös muun muassa kärpäset ja sääsket. Kaksisiipisillä on vain kaksi siipeä ja niiden takasiivet ovat surkastuneet pois, kun muilla hyönteisillä siipiä on kaksi paria. Kaksisiipisten sisällä hirvikärpänen puolestaan kuuluu kärpäsiin. Kärpäset puolestaan jaotellaan heimoihin ja hirvikärpänen kuuluu täikärpästen heimoon”, Oulun yliopiston professori ja hyönteistutkija Marko Mutanen aloittaa.”Täikärpäsiä on Suomessa kymmenkunta eri lajia, joista hirvikärpänen on ylivoimaisesti tunnetuin. Hirvikärpänen voi käydä myös ihmisten kimppuun, mutta toisinaan myös muut täikärpäset voivat käydä kiinni ihmiseen. Muut täikärpäset ovat hyvin hirvikärpäsen näköisiä ja tyyppisiä, minkä takia ne voidaan helposti sekoittaa hirvikärpäsiin. Esimerkiksi lintujen täikärpäset ovat hyvin saman näköisiä ja oloisia kuin hirvikärpäset.”Mutanen kertoo, että hirvikärpänen levittäytyi Suomeen 1960-luvulla kaakosta.”Hirvikärpäsen levittäytyminen liittyy vahvasti siihen, että hirvi oli sata vuotta sitten lähes sukupuuttoon kuollut Suomesta. Silloin populaatio oli niin harva, etteivät hirvikärpäset pystyneet menestymään, koska ne eivät silloin löytäneet hirviä riittävän isolla todennäköisyydellä. Hirvikärpäsen levittäytyminen liittyy hirven runsastumiseen Suomessa, ja hirvikärpäsiä on siellä, missä on hirviäkin”, Mutanen puhelee..Hevonen ei ole ihanteellisin isäntälaji hirvikärpäsille.Hyönteistutkija Marko Mutanen.Mutanen kertoo, että aiemmin myös hevosille oli oma täikärpäsensä.”Hevosen täikärpänen on kuitenkin kauan sitten jo hävinnyt sukupuuttoon Suomesta. Se oli erikoistunut nimenomaan hevosiin, kuten hirvikärpänen on erikoistunut hirviin. Hirvikärpänen on nimensä mukaisesti hirven täikärpänen, ja hirvi on sen yleisin isäntälaji Suomessa, vaikka se ei olekaan ainoa. Esimerkiksi Ruotsissa ainakin yhtä yleinen isäntälaji on metsäkauris, ja Suomessakin hirvikärpänen elää myös metsäkauriilla”, Mutanen toteaa.Mutanen uskoo, että hirvikärpänen voi käydä kiinni myös hevoseen, mutta jatkokysymyksenä voi miettiä, voiko hirvikärpänen elää hevosessa.”Hevonen ei ole ihanteellisin isäntälaji hirvikärpäsille. Hirvikärpänen voi tehdä saman virheen kuin se tekee ihmisenkin kanssa, ja se saattaa purra tai imeä verta, mutta se ei pysty kaikkia asioita tekemään hevosessa, mitä sen tarvitsisi tehdä. Joko hevosen veri on kelvotonta hirvikärpäsille tai se ei pysty lisääntymään jonkin fysikaalisen syyn takia”, Mutanen pohtii.”Jos olemassa on toinen laji, joka on erikoistunut juuri hevosiin, kuten aiemmin oli hevosen täikärpänen, yleensä mikään muu laji ei silloin pysty lisääntymään kyseisessä eläimessä. Nämä ovat yleensä hyvin isäntäspesifisiä lajeja, ja sen takia hirvikärpänen ei varmasti menesty hevosissa.”.HirvikärpänenHirven täikärpänen on kaksisiipinen ulkoloinen, jonka isäntäeläin on hirviSuunnistaa lämpöaistin avullaSaattaa imeä verta myös ihmisestä tai hevosesta, mutta ei pysty lisääntymään kuin hirvessäTavataan lähes koko Suomessa, pohjoista Lappia lukuun ottamattaVitsauksena metsässäliikkujille etenkin syksyisin, selviää talvesta vain hirvieläimen turkissa ja ihollaPeittävä vaatetus paras suojautumiskeino.Jos hirvikärpänen on päässyt kaivautumaan hevosen karvapeitteeseen, voi se kuitenkin aiheuttaa kutinaa ja hevonen voi hangata kyseistä kohtaa.”Hevoset ovat kaikki lemmikkieläimiä, ja silloin kaikki loiset ja muut eliöt pystytään poistamaan tai hoitamaan lääkkeillä pois. Sen takia hevosten täikärpänen kuoli sukupuuttoon. Hevosia hoidetaan paljon, joten mahdollinen hirvikärpänenkin huomataan usein suhteellisen nopeasti. Ja vaikka hirvikärpänen jäisikin iholle, todennäköisesti se ei kuitenkaan menestyisi siellä ja kuolisi pian pois”, Mutanen pohtii.”Jos hirvikärpänen puree hevosta, niin hevonen varmasti tuntee sen ja se voi tuntua ikävältä ja aiheuttaa esimerkiksi stressiä. Etenkin, jos hirvikärpäsiä on paljon. Ihmisissä puolestaan on eroja. Hirvikärpänen puree toisia, mutta toisia taas ei, ja todennäköisesti sama asia pätee myös hevosiin. En osaa sanoa, mikä siihen vaikuttaa, ketä tai mitä hirvikärpänen puree, ja voisiko se johtua esimerkiksi veriryhmästä, ominaishajusta tai vaatteiden tai karvapeitteen värityksestä.”Hirvikärpäset eivät Mutasen mukaan levitä mitään tauteja, eikä niitä tarvitse samalla tavalla varoa kuin esimerkiksi puutiaisia. ”Hirvikärpäset eivät ole sen suurempi riesa hevosille, kuin mitä ne ovat ihmisillekään. Joillekin hirvikärpäsen purema voi kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi allergisen reaktion. Hirvikärpäset ovat enemmän ehkä inhottavia kuin vaarallisia hevosille sekä ihmisille”, Mutanen toteaa.
