Historian suurin EU-hanke selvittää hevosalan tilannetta ruohonjuuritasolla: "Tarkoituksena on löytää ratkaisuja hevosihmisten arkeen"

EuNetHorse on suurin tähän mennessä käynnistetty hevosiin liittyvä EU-hanke. Hanke alkoi vuonna 2023 ja on nyt siinä vaiheessa, että hevosalan erilaiset "kohtalon kysymykset" on kartoitettu ja niihin aletaan etsiä ratkaisuja. EuNetHorse julkaisi kuluvalla viikolla viisi hevostalouden ja hevosenpidon haastekohtaa, kutsuen niitä itse "gapeiksi".Ensimmäinen gap liittyy hevosjalostukseen ja siihen, että kasvattajat piittaavat kantakirjojen säännöistä yhä vähemmän ja käyttävät esimerkiksi jalostukseen hyväksymättömiä oriita. Hankkeessa tämä nähdään puutteena.Toinen haaste on siinä, että hevosalalla on paljon sääntelemätöntä ammattitoimintaa, mikä voi vaikuttaa sekä hevosten hyvinvointiin että asioiden ammattimaiseen hoitoon yleensä.Kolmas haaste on urheiluhevosten suorituskyvyn ja hyvinvoinnin yhteensaattamisessa. Tutkimustulokset näyttävät selkeän yhteyden hyvinvoinnin ja kilpailusuoritusten välillä ja stressin ja kivun on osoitettu heikentävän suorituskykyä. Neljäs haaste liittyy hevosten hyvinvointiin ja siitä kommunikoimiseen ympäröivän maailman kanssa. Yleinen mielipide on äärimmäisen tärkeä. Alan on tehtävä hyvinvoinnista koko sektorin läpileikkaava prioriteetti ja pystyttävä kertomaan jo tehdyistä parannuksista suurelle yleisölle. Viides haaste liittyy laidun- ja metsämaihin alan käytössä. .EuNetHorsessa mukana olevat maat ja järjestötRanska IFCE, Romania ADEPT, Belgia Mont-le-Soie, Suomi LUKE, Saksa Giessenin yliopisto. Puola PZHK, Portugali Feedinov, Espanja CTC, Sveitsi AgroscopeHankkeen pääkoordinaattori on ranskalainen maatalousteknologi Marlene Addes, joka työskentelee Institut Francais du Cheval et de l'Equitationin (IFCE) tutkimus ja innovaatio-osastolla.Suomen päässä hankkeen vastuuhenkilö on Markku Saastamoinen ja organisaatio LUKE.Eläinlääkäri Heidi Kellokoski-Kiiskinen toimii hankkeen 7-henkisessä asiantuntijapaneelissa sen ainoana suomalaisena jäsenenä ja myös ainoana hevoseläinlääkärinä.AsiantuntijapanelistitAmandine Julien (IFCE)Solenn Rispail (IFCE)Heidi Kellokoski-Kiiskinen (FEEVA)Jessica Stark (WHW)Edouard Beroud (ETFBA)Michaela Taubländer (FECTU)Claire Sheppard (BHC).. Ratkaisumallien etsintävaihe meneilläänTarpeet on kartoitettu jo ensimmäisenä vuonna 2023, ja vuonna 2024-2026 niihin etsitään erilaisia ratkaisumalleja. Neljä suurta kokonaisuutta ovat sosioekonominen tilanne (kannattavuus ja työolosuhteet), ympäristö (ilmastonmuutos, biodiversiteetti, tulevaisuuden laitumet), hevosten terveyteen liittyviä (mitä toimintoja tarvitaan lisäämään bioturvallisuutta ja parantamaan hevosten hyvinvointia?) sekä yleiset haasteet (valmennustietouden ja yleisen hevostietouden parantaminen). Kun tarpeita selvitettiin muun muassa kyselyin alan toimijoiden parissa, kävi ilmi, että hevostenpito-olosuhteet vaihtelevat maittain rajustikin.Erilaisia alaan liittyviä hyvinkin käytännönläheisiä kysymyksiä löytyy raportista 72. Yhdeksän maan yhteistyönä on esitetty seuraavankaltaisia kysymyksiä:- miten suojautua piroplasmoosilta, herpekseltä ja Länsi-Niilin virukselta?- ihmiset eivät käytä riittävästi jalostukseen hyväksyttyjä oriita- lääkkeiden määräämisen valvonta. Eläinlääkärit eivät aina pidä kirjaa lääkityksistä ja seuranta on puutteellista- hevosten liikalihavuus- miten parantaa hevosten oloja pienissä tiloissa- miten välttyä yhtäältä ihmisenkaltaistamiselta, toisaalta esineellistämiseltä- miten vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen (ja tuoda esiin, että urheilukäyttö ei tarkoita välttämättä hevosen huonoa kohtelua)?Ja niin edelleen. Vuonna 2024 keskityttiin ratkaisumallien löytämiseen ja tämä työ jatkuu ensi vuoden loppuun. Ratkaisuehdotuksia on tähän mennessä löydetty tuhat kappaletta ja niistä 419 siirtyy lähempään tarkasteluun ja 30 on jo arvioitu. Tähän työhön on valjastettu 490 eri organisaatiota. . Pitkä hankeputki toiveissaKellokoski-Kiiskinen toteaa, että kuten hankkeissa aina, turhaakin työtä todennäköisesti tehdään, mutta jokainen hanke vie alaa eteenpäin ja onnistuneesti päättynyt hanke yleensä poikii uuden hankkeen. Jos hyvin käy, hevosala pääsee Euroopan laajuiseen isosti rahoitettuun hankeputkeen. "Tämä on suurin EU-hanke tähän asti koskien hevosta. Mukana on 9 maata, joista Suomi on yksi", Kellokoski-Kiiskinen kertoo. Hän kertoo, että hanketta on lähdetty viemään ns. alhaalta ylöspäin, jotta vaarana ei olisi liiallinen korkealentoisuus. "Tarkoituksena on löytää ratkaisuja hevosihmisten ja alan arkeen."Hän mainitsee esimerkkinä hevosten kuivikkeet, joka nousi esille keskusteluissa. Suhtautuminen asiaan vaihtelee maittain. "Suomessa siirtyminen pois turpeesta on haaste, kun taas vaikkapa Ranskassa ei edes tunnisteta, että kuivikkeet voisivat olla ongelma, siellä kun olkea riittää", Kellokoski-Kiiskinen toteaa. Vastaavia esimerkkejä on paljonkin, sillä hevostenpito ja sen käytännöt vaihtelevat paljon maittain.""Olen hyvin luottavainen, että hanke poikii hevosalalle hyötyä pitkällä tähtäimellä. Hanke on hyvin laaja ja kunnianhimoinen, mutta paketti tuntuu pysyvän hyvin kasassa laajuudesta huolimatta.".Kolmen miljoonan euron EU-hankkeessa selvitetään hevostalouden kestävyyttä – Myös Suomi on mukana projektissa.Heidi Kellokoski-Kiiskinen eurooppalaisten eläinlääkäreiden kattojärjestön FEEVAn johtoon

Historian suurin EU-hanke selvittää hevosalan tilannetta ruohonjuuritasolla: "Tarkoituksena on löytää ratkaisuja hevosihmisten arkeen"

Aiheeseen liittyvää