Herpes haluaa levitä, ei tappaa

Toistaiseksi tuntemattomasta syystä tuomarinkyläläistallissa puhkesi tautirypäs, joka on ollut tappava Hevosurheilu Ratsastuksen tietojen mukaan ainakin kuudelle hevoselle. Miksi se tappoi? Miksi juuri tässä tallissa? Syytä ei tiedetä, eikä syytä tiedetä yleensä muissakaan tapauksissa. Se johtuu pirullisen herpesviruksen, mestarikätkeytyjän, ominaisuuksista. "Se on ihan hirveä. Senkin takia, että suurimman osan ajasta se on ihan kiltti tauti ja sitten yhtäkkiä räjähtää tappavaksi", EHV-uutismyllytyksen keskiöön joutunut Kati Niinistö summaa. Yliopistollisen eläinsairaalan hevoseläinlääkärillä on paitsi hevossairaalan päävastuu, päävastuu myös Helsinki International Horse Show'n hevosten hyvinvoinnista kisojen pääeläinlääkärinä, veterinary delegatena. Messukeskuksen tallit avautuvat tämänhetkisen tiedon mukaan keskiviikkona. Sama vanhaHerpes-virus on vanha, jopa miljoonia vuosia vanha. Se ei myöskään ole erityisemmin muuntunut, vaan sama kuin aina ennenkin."Silloin muutama vuosi sitten kun Valenciassa oli näitä, puhuttiin uudesta hirveästä viruskannasta, mutta lopulta kävi ilmi, että sama vanha se sielläkin oli."Nyt pitää muistaa, että viruksen aktivoituminen tartuttavaksi on kuitenkin vain sen keino päästä leviämään. Leviäminen on sen tavoite, ei suinkaan isäntäeläimen tappaminen. Miksi sen kanssa eivät hevoset sitten ole oppineet elämään? Vai onko niin, että oppi ei auta niiden nykyelämänmuodossa, joka ei enää muistuta niitä olosuhteita, joihin hevoset kehittyivät?"Isäntä on virukselle elinehto, ei sitä kannata lähteä tappamaan", Niinistö myöntelee. Hän spekuloi sitä, mistä taudin vakavuus oikeastaan johtuu - viruksesta itsestään vai joidenkin isäntäeläinten eräänlaisesta ylireagoinnista siihen? "Voidaan miettiä, tuleeko taudin vakavuus osittain hevosyksilön immuunipuolustuksen reaktiivisuudesta", Niinistö pohtii. Hän ei muista milloin olisi viimeksi ollut vastaavanlaista useamman hevosen kuolemaa Suomessa. "Ehkä joskus 1990-luvulla kun vielä opiskelin? Silloin niitä meni enemmän, jopa 7 yhdellä kertaa."Herpes on useimmissa hevosissa ja aina toisinaan se päättää aktivoitua tartuttavaksi asti. Silloin se joko aiheuttaa taudin tai ei aiheuta, mutta tartuttaa joka tapauksessa muita pahaa-aavistamattomia ympärillään. Epidemiasta ei kuitenkaan voi puhua. Niinistö toivoo, että sellaista ei Suomeen myöskään tule."Horse Show'n kannalta on harmillista, että soittoja päivystykseen tulee tällä hetkellä Etelä-Suomesta paljon ja asiana on usein, että hevosella on kuumetta.".Jasmin Seppälä-Geerink Göteborgissa: "Puolivälissä rataa ohjat luisui käsistä". Virustaudissa hoito on lepoLämpöilevän hevosen kanssa Niinistö antaa neuvon seurata tilannetta, sillä hoito virusinfektioon on lepo. Tarvittaessa kipulääke ja runsas juominen. Kuten ihmisilläkin. "Jos hevonen alkaa ähkyillä tai jos se ei juo, se on sitten eläinlääkärin asia. Nesteyttää tipalla tai letkulla voi tosin kotitallissakin."Niinistö toteaa, että muitakin lämpöä nostavia vaihtoehtoja on kuin herpes, ja niitä on runsaasti. Flunssasta ja koronaviruksesta lähtien. Vakavia tapauksia herpeksestä ei tällä hetkellä tiedetä muita kuin Tuomarinkylän tapaukset, ja nekin yhdessä ainoassa tallissa. "Ei ainakaan kukaan ole sellaisia kertonut."Viruksen vaivaama hevonen asetetaan lepoon, jolloin sen elimistö hoitaa tilanteen itse kuntoon.Itse elimistö tilanteen hoitaa joka tapauksessa, kun sen vain mahdollistetaan niin tehdä. Ja niin valtaosissa tapauksista myös tapahtuu.Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö vaara vaanisi. Viruksesta on erilaisia kantoja.Joissakin tapauksissa virusinfektio muuttuu keuhkokuumeeksi, ja kehittää niin kutsutun sytokiinimyrskyn, jolloin elimistön puolustusjärjestelmä joutuu ylikierroksille ja alkaa tuhota itse itseään. Tällöin hoitomuoto onkin sammuttaa ensisijaisesti tulehdus, laskemalla dexametasonilla hevosen immuunipuolustuksen tasoa, ei antaa antibioottia."Ne on sairaala-asioita sitten.". Toinen tuhoisa kujanjuoksu muodostuu herpeksen neurologisessa muodossa lihastasolla.Niinistö kertoo, että herpes ei suoraan hyökkää hermojen kimppuun, vaan se aiheuttaa hermojen viereen verisuonten tulehduksen, vaskuliitin. Se riittää toisinaan aiheuttamaan, että hevonen menettää kyvyn pysyä pystyssä. Hermovauriot kyllä palautuvat, yleensä parissa-kolmessa päivässä, mutta huono uutinen on se, että hevosta ei ole "suunniteltu" vuodelepoon. Makaamisen lihastasolla aiheuttamat sekundaariongelmat muuttuvat primääriongelmiksi. Niin painava eläin kuin hevonen ei voi maata pitkään."Pahin on makuulle jääminen ilman, että pysyy pystyssä edes nostettuna pieniä hetkiä, koska silloin alkavat kaikki sekundaariongelmat. Jos hevonen on maannut kaksi päivää, lisävaurioita on yleensä liikaa."Niinistö kertoo, että Helsingissä pystytään heräämössä nostamaan hevonen riippumatolla ylös ja katsomaan, jaksaako se olla pystyssä. Tämä vaatii hevoselta rauhallisen ja luottavaisen psyyken. "Valitettavasti hevonen pitää ensin kuitenkin saada siirrettyä oikeaan paikkaan. Sen on kestettävä raskas manipulointiprosessi ja roikkuminen, ennen kuin löytää jalkansa. Rauhoittaminen tässä tilanteessa tavallaan pahentaa tilannetta seisomisen kannalta, vaikka ihmisten turvallisuuden vuoksi sitä on käytettävä", hän pohtii.. Eristäminen toimiiKoronaviruksen aikaan opittiin, että eristäytyminen katkaisee viruksen leviämisen. Hän sanoo, että jos omassa tallissa, tai muutaman kymmenen metrin päässä olevassa naapuritallissakaan, yhdellä hevosella on lämpöä, muutkaan eivät saa tesimerkiksi kilpailuihin lähteä."Vaikka oma hevonen tuntuisi kuinka hyvävointiselta. Se voi olla oireeton, ja kuumeetonkin, mutta silti erittää eli levittää virusta. Tämä tilanne voi vaihdella päivän päällekin, mikä aiheuttaa hankaluuden myös PCR-testaamiselle. Sekään ei ole sataprosenttisen tarkka siksi, että virus on testihetkellä saattanut vetäytyä syvemmälle elimistöön, sinne jonnekin hermokanavien lähelle, missä se niin hyvin viihtyy ja mistä käsin se tekee hyökkäyksiään."Herpesviruksen hankaluus piilee juuri siinä, että se on valtaosassa hevosista ja valtaosan ajasta piilevänä eli latenttina. Kun jokin hevosen elimistöä stressaava asia saa immuunipuolustuksen laskemaan, virus voi aktivoitua.. Mikä tällainen stressaava asia sitten voi olla?"Mikä tahansa fyysinen tai psyykkinen asia, minkä hevosen elimistö kokee stressaavaksi. Se voi olla jotakin, mitä me ei ollenkaan edes tajuta tai lainkaan mielletä hevoselle stressitekijäksi."Kuljettaminen on yksi tekijä, mutta onko se sitä kaikille hevosille? Ei välttämättä, jos hevonen on tottunut ja kuljetusvälineet ja -tapa asianmukaiset.Tyypillinen tapa on tulkita kilparatsastus itsessään stressiksi hevoselle, mutta mikään ei Niinistön mielestä viittaa siihen, että niin olisi. Päinvastoin, hän huomauttaa, että kansainväliset kisahevoset ovat loppujen lopuksi äärimmäisen harvoin sairaita, vaikka kiertävät kaiket viikonloput kilpailuissa ja vaikka herpes latenttina niidenkin elimistössä on. Tämä herättää kysymyksen, miksi näin on. Niinistön arvio on, että kyse on monen tekijän yhteissummasta: kansainväliset kisahevoset ovat ammattimaisesti hoidettuja, käsiteltyjä ja ruokittuja hyväkuntoisia eläimiä, jotka viihtyvät elämässään."Ne ilmiselvästi eivät stressaa kilpahevosen elämästään", huippuratsuja kilpailueläinlääkärinä usein kohtaava Niinistö summaa. "Ne ovat siinä omassa suljetussa kuplassaan, josta ne eivät paljon poistu ja jota myös FEI varjelee bioturvallisuussäännöillään hyvin tarkasti."Kansainväliset kisahevoset eivät saa poistua kisapaikalta, eikä niiden joukkoon samaan ilmatilaan päästetä mitä tahansa muita hevosia. Tarkka hoito ehkäiseeNiinistö toteaa tärkeimmäksi sen, että kansainvälisiä kisahevosia hoidetaan ja tutkitaan tarkasti. Kuten ravihevosten, myös niiden lämpöä seurataan päivittäin, jolloin hoitajalle muodostuu tarkka kuva kyseisen hevosen normaalilämmöstä. Jos lämpöön tulee pienikin, muutaman kymmenyksen poikkeama, se on heti viesti jostakin häiriötilasta elimistössä. Miksi ravihevosilla ei raportoida vastaavia taudinpurkauksia, ja johtuuko se juuri tuosta tarkasta päivittäisseurannasta, Niinistö ei kuitenkaan osaa vastata."Samalla lailla tämä koskee niitäkin", hän toteaa, mutta jatkaa pohtimalla, että "ehkä ravit ovat kilpailuna erilaiset". "Ne järjestetään ulkona, ei juuri yöpymisiä talvisisin, talleissa käy lukumääräisesti vähemmän ihmisiä."Niinistö toivoo enemmän faktaa. Hän haluaisi, että viruksia testattaisiin enemmän, jotta tiedettäisiin paremmin mistä missäkin lämpöilyssä on kyse, ja mikä virus on kyseessä.. Entä rokotteet? "Tukussa ei ole rokotteita tällä hetkellä, mahdollisesti viikolla 16. Suosittelen itse rokotetta, koska laumaimmuniteetti ehkä vähän auttaa leviämisen estämisessä, mutta herpesviruksen rakenteesta johtuen toimivaa rokotetta on vaikea tehdä."Kysytäänpä suoraan, onko Helsinki Horse Show -tapahtuman peruuntuminen ollut vaihtoehto jossakin vaiheessa?"No tässä on tehty riskinarvio FEI:n kanssa: kuinka paljon tautia on, kuinka todennäköistä on, että sairaat eläimet tulevat kilpailuun ja arvioitu, että kilpailut järjestetään. Sanotaan vaikka niin, että jos näitä tapauksia olisi vaikka kymmenellä tallilla, tilanne voisi olla jo se, että suomalaisilta estettäisiin pääsy kisapaikalle kokonaan, tai jopa peruttaisiin tapahtuma.".Hevosia kuollut helsinkiläisessä Tuomarinkartanon Kilpatallissa – EHV-1 on todettu .Eläinlääkäri Laura Laakso: "Rokotteet sinänsä ovat hyviä ja tarpeellisia, mutta herpes-rokote ei toimi"

Herpes haluaa levitä, ei tappaa

Aiheeseen liittyvää