Hevonen liikenteessä edellyttää tienkäyttäjiltä ennakointia

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelin toteaa, että suurimmat ongelmat hevosten ja muun liikenteen kohtaamisessa vaikuttavat liittyvän siihen, miten muut tienkäyttäjät toimivat kohdatessaan hevosen liikenteessä.Kovinkaan tarkkaa tietoa hevosonnettomuuksien laadusta ja määrästä ei kuitenkaan ole, koska hevosten kanssa sattuneita tieliikenneonnettomuuksia ei tilastoida erikseen, vaan ne menevät samaan joukkoon muiden eläinonnettomuuksien kanssa.Arvelin toteaa, että lisäksi sellaiset liikennerikokset, joissa yhtenä osallisena on ratsastaja, eläimen vetämän ajoneuvon kuljettaja tai suurikokoisen eläimen taluttaja, eivät ole millään tavoin yleisiä.Arvelin kertoo, että ongelmia aiheuttaa ennen muuta se, että ajoneuvojen kuljettajat eivät sovita ajonopeuttaan ja etäisyyttään turvalliseksi, eivätkä he siksi anna ratsukolle turvallista tilaa tiellä. He eivät ymmärrä, että hevonen säikkyy herkästi, mikä voi johtaa vaaratilanteisiin..Heti tieliikennelain alussa lukee monta asiaa, joiden noudattaminen vähentäisi hevosonnettomuuksiakin entisestään. Siinä kerrotaan tieliikenteen periaatteet, jotka löytyvät myös tämän jutun lopusta.Vuonna 2020 voimaan astunut uusi tieliikennelaki korostaa nimenomaan ennakointivelvollisuutta. Pähkinänkuoreen puristettuna se tarkoittaa, että hevosen kanssa liikkuvan on etukäteen harkittava, millaiseen paikkaan hän voi viedä hevosensa liikenteessä ja että muiden ihmisten on liikenteessä varauduttava siihenkin, että hevonen ei toimi aina odotetulla tavalla.Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskinen toteaakin, että hevosen ratsastajan tai ajajan ensimmäinen liikenneratkaisu on se, onko hevonen sopiva liikenteeseen ja millaiseen liikenteeseen. Myös reitit ja toimintatavat kannattaa suunnitella.”Usein onnettomuuksissa tulee esiin asioita, joilla olisi ollut tehtävissä jotain”, hän sanoo. Hän kehottaa myös harkitsemaan, onko hevosella pakko mennä tielle.”Siinä otetaan ratsastajana ja ohjastajana valtava riski, kun lähdetään tielle, jossa on moottoriliikennettä”, hän sanoo.Taskinen painottaa, että ajoneuvo on aina pystyttävä pysäyttämään tien näkyvällä osuudella. Tämä koskee erityisen velvoittavasti moottoriajoneuvoja. Liikenteessä tulee ajatella heikoimman ehdoilla. Autoilijoiden tulee ottaa huomioon hevoset ja vastaavasti taas hevosella liikkujan pitää erityisesti huomioida esimerkiksi pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden turvallisuus.Taskinen kehottaa aina kohtaamistilanteessa siirtämään hevosen käyntiin. Erittäin tärkeää olisi saada toiseen liikenteessä olijaan vuorovaikutus. Vaikka ratsastaja, ohjastaja ja hevosen taluttaja rinnastetaankin moottoriajoneuvon kuljettajaan, ollaan liikkeellä elävällä olennolla, jolla on oma tahtonsa toisin kuin vaikkapa autolla tai moottoripyörällä. Siksi hevosen käyttäjän kannattaa etsiä katsekontakti ja pyrkiä viestimään, miten hän haluaa hevosen kohdattavan. Jos toinen tienkäyttäjä on liikkeellä esimerkiksi kävellen tai pyörällä, Taskinen kehottaa puhumaan, vaikka se suomalaisesta joskus tuntuukin vaikealta.”Että tulen takaa, menen sinun ohitsesi, huomasitko? Hevoset ovat tottuneet ääneen, ja puhuminen on loistava tapa. Sitä viestiä pitäisi saada eteenpäin”, Taskinen sanoo..Yksi nykyliikenteen haaste ovat hiljaisesti lähestyvät sähköautot ja sähköpotkulaudat, jotka voivat päästä hyvin lähelle hevosta, ennen kuin ihminen tai eläin havaitsevat koko asiaa. Se lisää pelästymisen ja myös vahingon mahdollisuutta. Taskinen on keskustellut asiasta Ratsastajainliiton edustajan kanssa, ja tämän keskustelun perusteella suositetaan, että hevosajoneuvoa varoitetaan tarvittaessa vilkuttamalla valoja, mutta ei koskaan äänimerkillä.Vuodesta 2021 lähtien uusiin sähköautoihin on rakennettuna pakollinen äänijärjestelmä.Joskus aikoinaan uusille autoilijoille saatiin vietyä sanaa oikeanlaisesta hevosen kohtaamisesta autokoulujen kautta. Taskinen harmittelee, että nykyään se ei enää ole kattava tapa teoriatuntien ja autokouluun osallistuvien määrän ollessa oleellisesti pienempiä. Sen myötä muu tiedotus asiasta nousee tärkeäksi.Hänen mielestään ihannetilanne olisi, että liikennöidyille teille mentäisiin hevosella mahdollisimman vähän, ja jos pakollisia siirtymiä liikenteessä on, ne olisivat mahdollisimman lyhyitä ja turvallisia. Taskinen kehottaa miettimään, millaisia mahdollisuuksia olisi rakentaa omia ratsastuspolkuja. Joissain paikoissa taas voisi olla viisasta pyrkiä saamaan liikennemerkki niin, että ratsastus olisi sallittua myös kevyen liikenteen väylillä. Silloin toki tulee huolehtia, että liikkuminen pysyy turvallisena myös esimerkiksi jalankulkijoille.Taskinen huomauttaa, että hevoset aiheuttavat aitoa huolta muille tiellä liikkujille.”Ei esimerkiksi uskalleta lähteä työntämään lastenvaunuja samoille reiteille ravihevosten kanssa”, hän kertoo.Hän toivoo, että näissäkin tilanteissa ihmiset pystyisivät puhumaan ja sopimaan kaikille sopivasta tienkäytöstä.Hieman erikoinen asia on se, että ratsastajalle ei ole asetettu liikenteeseen alaikärajaa.”Teimme juuri Liikenneturvassa esityksen, että sähköpotkulautailuun tulisi sama ikäraja kuin mopokortin suorittamiselle eli alle 15-vuotiaat eivät saisi käyttää sähköpotkulautaa. Ratsastajalle, ohjastajalle ja taluttajalle ei ole ikärajaa”, Taskinen kertoo.Kun laissa rajoitusta ei ole, vanhemmille ja tallinpitäjille siirtyy paljon vastuuta lasten turvallisuudesta hevosten kanssa..Vanhempi konstaapeli Mari Pehkonen-Paasu on toiminut ratsupoliisina Helsingissä vuodesta 2016 ja sitä ennen hän työskenteli liikenteenvalvonnassa. Hän itse pitää myös tallia. Pehkonen-Paasu kertoo itse kohtaavansa kaupungilla miltei pelkästään hevosen hyvin huomioon ottavia autoilijoita.”Mutta en tiedä, onko se hevonen vai se selässä istuva poliisi, joka sitä kunnioitusta aiheuttaa”, hän naurahtaa.Pehkonen-Paasu peräänkuuluttaa liikenteeseen yhteispeliä. Onnettomuudet tai ainakin läheltä piti -tilanteet seuraavat silloin, kun toinen tiellä liikkuja jätetään huomioimatta joko vahingossa tai tahallaan.Kannattaa myös tehdä enemmän kuin on pelkkä velvollisuus. Pehkonen-Paasu muistuttaa, kuinka mukavaa autoilijalle on, jos suojatielle astuva ihminen vähän nyökkää kiitokseksi, vaikka sellaista velvollisuutta ei olekaan. Kun hevosilla liikkujat ovat kohteliaita ja ystävällisiä, myös heidät huomioidaan paremmin.Pehkonen-Paasu toteaa, että vaikka laissa hevonen rinnastetaan ajoneuvoon, siitä ei silti tule autoa, ja toiminta liikenteessä on sovitettava sen mukaisesti. Kun autoilija kohtaa hevosen, voidaan ajatella, että vauhtia on lähtökohtaisesti laskettava. Hevoselle tulisi myös laskea sen verran tilaa, että se pystyy väljästi kääntymään itsensä ympäri.Samalla hevosen käyttäjällä on velvollisuus pystyä hallitsemaan se hevonen normaalissa liikennetilanteessa, jonka hän on tuonut liikenteeseen. Pehkonen-Paasu näkee, että hevosen psyyken hoitaminen maastoilulla ei ole syy vaarantaa muita tielläliikkujia. Hevosen käyttäjän tehtävä on myös opettaa hevosensa toimimaan liikenteessä turvallisesti esimerkiksi taluttajan tai turvahevosen avulla.”Mutta jokainen hevonen ei ole sellainen, että se sopii käymään maastossa liikenteessä. On kuskin vastuulla, että liikenteen ärsykkeet eivät ole sille liikaa”, Pehkonen-Paasu sanoo.Kaikkea ei kuitenkaan voi hallita. Jos vaikka autoon tulee vika kesken ajon ja siitä kuuluu odottamaton ääni ja hevonen säikähtää sitä, on tilanne ennalta-arvaamaton. Siksi on tärkeää, että muut tiellä liikkujat antavat tilaa hevosille.Myös varusteille on merkitystä. Vaikka asiaa ei ole lakiin kirjoitettu, Pehkonen-Paasu ja ratsupoliisi yleensä laskee, että liikenteeseen ei lähdetä koskaan ilman satulaa. Se madaltaa oleellisesti ihmisen mahdollisuutta pysyä hevosen selässä ja hallita säikähtänyt hevonen, eikä sitä riskiä pidä viedä liikenteeseen. .Hevonen tieliikennelaissaTienkäyttäjän yleiset velvollisuudetVaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava liikennesääntöjä sekä olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta.Liikennettä ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata.Tienkäyttäjän ennakointivelvollisuusTienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi.Turvallinen ajoneuvon ja raitiovaunun ajaminenAjoneuvon ja raitiovaunun nopeus ja etäisyys toiseen tienkäyttäjään on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo ja raitovaunu on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa.Eläimen kuljettaminen liikenteessäEläin on pidettävä tiellä kytkettynä tai tienkäyttäjän on valvottava eläintä siten, ettei se aiheuta vaaraa eikä huomattavaa haittaa muille tienkäyttäjille. Eläintä tulee kuljettaa niin lähellä tien reunaa kuin turvallisuutta vaarantamatta on mahdollista.Ratsastajan, suurikokoisen eläimen taluttajan ja eläimen vetämän ajoneuvon kuljettajan on noudatettava moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ajamista koskevia liikenteenohjauksen merkkejä, liikenteenohjauslaitteita ja liikennesääntöjä. Ratsastaja ja suurikokoisen eläimen taluttaja saa tilapäisesti poiketa tässä momentissa mainituista säännöistä, jos erityiset olosuhteet sitä vaativat eikä siitä aiheudu vaaraa eikä huomattavaa haittaa.Edellä mainittu tilapäinen poikkeaminen tarkoittaa tilannetta, joka ei ole säännöllinen. Vanhempi konstaapeli Mari Pehkonen-Paasu selittää, että tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa hevonen on säikähtänyt jotain ja mennyt tolaltaan tai jos ajoradalla näkee puimurin ja sen takana jonon ohitushaluisia autoja.HuomioitaUudessa tieliikennelaissa hevonen lasketaan ajoneuvoksi silloin, kun sillä ratsastetaan, ajetaan tai sitä vain talutetaan tieliikenteessä.Tämän myötä sen kanssa liikuttaessa pitää olla valkoinen valo eteen ja punainen valo taakse. Ratsastajalla nämä voi kiinnittää esimerkiksi kypäräänkin. Tuula Taskinen Liikenneturvasta painottaa, että tämän lisäksi nyt pimeän aikaan erittäin tärkeitä ovat hyvät heijastimet ja niiden joukossa nimenomaan jalkoihin kiinnitettävät heijastimet.Hevonen kuuluu ajoradalle, ei pyörä- tai kävelytielle. Tämän suhteen laki ei muuttunut vuonna 2020 muuten, mutta se laajeni koskemaan talutettavaakin hevosta.

Hevonen liikenteessä edellyttää tienkäyttäjiltä ennakointia

Aiheeseen liittyvää

Axel Lindberg kävi voittamassa Bonapartiksellakin jotakin – keskiviikkona Piia Pantsu-Jönssonin luokse viimeistelytreeniin

Hagenin EM5: Suomi-junnut kuudensia – Hugo Kogelnig finaaliin kolmannelta väliaikasijalta

Jälleenrakennus kesken, Hiljalan Fantomin startti ehkä vasta ensi vuonna

Hagenin EM4: Illin neljä virhepistettä kasvattivat eroa kärkeen, mutta finaalipaikka säilyi