Hevosala nousi takajaloilleen - asetusluonnos vaikuttaa kiireessä tehdyltä ja monin tavoin puutteelliselta: "Hevosala elää tällä hetkellä ennen näkemättömän kriittisiä aikoja"

Hevosasetuksen työstämiseen on nyt kesätauon jälkeen palattu. Järjestöt ovat lähettäneet kaikkiaan 53 lausuntoa, jotka Hevosurheilu Ratsastus on käynyt läpi. Vastaustekstiä on runsaasti, samoin erilaisia näkemyksiä siitä, mikä on tarpeellista tai kohtuullista. Vastauksissa näkyy hyvin, että kukin järjestö suhtautuu hyvinvointiasioiden prioriteetteihin myös omalta katsantokannaltaan. Turpakosketus on toisten mielestä välttämätön, toisten ei. Jonkun mielestä yksin pitäminen ei saisi olla mahdollista joitakin viikkoja kauempaa, toisen mielestä ihmisen tulisi voida pitää pysyvästi yhtäkin hevosta. Ja niin edelleen. Lausunnoissa näkyy selkeä kahtiajako ammattimaisen hevosalan ja "muun maailman" välillä. Muun muassa MTK näkee ongelmallisena, että asetusehdotus on paitsi hallitusohjelman vastainen, myös tiukempi kuin muissa Pohjoismaissa. Asetusta on valmisteltu ilman riittävää läpinäkyvyyttä ja yhteistyötä hevosalan kanssa, mikä on lisännyt tarpeetonta vastakkainasettelua.Hevosalalla yksittäisiin varusteisiin liittyviä tarkkoja määräyksiä pidetään tarpeettomina, siirtymäaikoja liian lyhyinä ja osaa muutosehdotuksista jopa kohtuuttomina muutenkin taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevalle alalle. "Voidaankin perustellusti todeta tallien taloudellisen tilanteen olevan erittäin haastava ja asetusluonnoksessa esitettyjen muutosten toimeenpanon aiheuttavan taloudellisesti kestämättömän tilanteen useille talliyrityksille", toteaa Suomen Ratsastajainliitto Marjukka Mannisen, Jukka Koiviston ja Minna Peltosen allekirjoittamassa lausunnossaan. "Maamme on pohjoisesta sijainnista ja pitkästä sisäruokintakaudesta johtuen lähtökohtaisesti kalleimpia maita pitää hevosia. Pakottava päivittäinen tarhaus- ja tarhan minimikokovelvoite, tuotuna yhtä aikaa voimaan, eivät ole tässä mittakaavassa käytössä missään muualla. Ruotsissa on tarhausvelvoite, mutta tarhakoko on suositus. Tanskassa on määritelty tarhan minimikoko, mutta ei tarhausvelvoitetta, jos liikuttamisesta huolehditaan muutoin", Hippolis-järjestö lausuu. Ja lisää: "Hevosala elää tällä hetkellä ennen näkemättömän kriittisiä aikoja monella eri tavoin."23 isoa hevosklinikkaa ja kaikkiaan 48 kokenutta ja tunnettua hevospraktikkoa toteavat omassa lausunnossaan asetusluonnoksen olevan monella tapaa ongelmallinen. He nostavat muun muassa esiin sen, että hevosten yleisimpiä hyvinvointiongelmia on nykyään liikalihavuus, mutta että tähän ei asetusluonnoksessa puututa mitenkään. Heidän mukaansa asetuksen teksteissä nousee esille puutteellinen tietämys hevosista ja toteutessaan se saattaa päinvastoin huonontaa hevosten hyvinvointia. Tarhojen minimikoko sähköaitaan vedoten herättää kummastusta, sillä hevosalan empiirinen kokemus ei tue väitettä siitä, että hevoset erityisesti pelkäisivät sähkölankoja: "Hevoset viettävät aikaa aivan sähköistettyjen aitojen läheisyydessä yhtä lailla kuin muuallakin tarhoissa ja laitumilla. Monet hevoset jopa viettävät aikaa syömällä ruohoa aivan aitojen alusilta. Perustetta sähköaitojen rajaamiselle pois alle 400 m2 aitauksista ei siis ole", toteaa FarmComp-yritys. Harjun oppimiskeskus ja erittäin moni muu käytännön lausuja on tässä sähkölanka-asiassa samoilla linjoilla."Sähkö ei myöskään millään muotoa vähennä hevosten tarhassa käyttämää alaa", toteaa Mäki-Pohdon yksityisratsastajat ry. Ravivalmentajat huomauttavat, että luotettavaa tietoa ei tilavaatimusten eduista ja haitoista tällä hetkellä ole ja liian suuri kokovaatimus vähentää hevosten ulkoilumahdollisuuksia tilanteessa, jossa käytössä on rajallinen maa-ala.Pohjoisen Keski-Suomen ympäristöpalveluiden valvontaeläinlääkärit näkevät ongelmakohdan liiallisessa tarhaamisessa väärin toteutetuissa olosuhteissa eli siinä, että "ympärivuorokautisesti ulkona pidettävät hevoset eivät nuku tarpeeksi" ja viittaavat Hevostietokeskukseen, jonka mukaan "hevoset tarvitsevat jopa 7 tuntia lepoa ja unta vuorokaudessa".Hevosjalostusliitot, yhteensä 14 liittoa kautta maan, muistuttavat, että tieto hevosten hyvinvoinnista lisääntyy tällä hetkellä valtavasti, mutta hevosala on itse alkanut tehdä muutoksia sekä kilpailutoiminnan sääntöihin että laatutyöhön. Osa järjestöistä, kuten esimerkiksi Animalia, kannattavat tämänhetkistä luonnosta, mutta ovat puolestaan sitä mieltä, että kymmenen vuoden siirtymäajat ovat liian pitkiä. Animalian ja SEY:n mielestä pisin aika ilman karkearehua saisi olla vain 4 tuntia ja maksimiaika karsinassa pitämiselle vuorokaudessa 12 tuntia (Animalia) ja 14 tuntia (SEY). Kuolaimet vaativat Animalian mielestä tutkimusta, ja jos havainto suuvaurioista vahvistetaan, eniten suuvaurioita aiheuttavat kuolaintyypit tulisi kieltää. Vasta perustettu Suomen Hevosurheiluliitto lausuu Mia Jurvalan ja Kari Kallosen nimiin turparemmistä näin: Tämä osio on periaatteessa hyvä. Varusteissa on kuitenkin monia turvallisuuteen liittyviä asioita, jotka olisi hyvä huomioida. Toivoisimme lisättävän ainakin, että kuolainsuitsiyhdistelmä ja kuolaimettomat suitset ovat eri asia. Tietynlaisen kuolaimettoman turpahihna käytettynä mitalla 1,5 cm saattaa olla vaarallinen. "Helsingin yliopisto korostaa lausunnossaan eläinlääkärien keskeistä roolia ja haluaa lisätä sitä esimerkiksi suututkimuksissa. "Hevosurheilussa käytettävien varusteiden ja menetelmien käytön taustalla on usein vanhat perinteet ja uskomukset vaikka näyttöä niiden turvallisuutta tai suorituskykyä lisäävästä vaikutuksesta ei aina olekaan. Toivomme, että tulevaisuudessa varusteiden ja menetelmien käytön sääntely perustuisi enenevissä määrin tutkittuun tietoon", Helsingin yliopisto lausuu dekaani Olli Peltoniemen allekirjoittamassa lausunnossaan, jonka laatimiseen ovat osallistuneet 10 professoria, dosenttia, eläinlääkäriä ja eläintenhoitajaa. Varsojen vieroitusikään ottaa kantaa lähes joka-lausuja. Sopiva vähimmäisvieroitusikä varsalle on vaikkapa Animalian ja Eläinten Hyvinvointikeskuksen mielestä 6 kuukauden sijaan 8 kuukautta siinä missä Etelä-Savon hevosjalostusliiton mielestä ikärajaa ei tarvitse erikseen määritellä vaan jokainen tapaus on erilainen. Korsirehuun liittyy monta asiaa, eikä hevosalan mielestä lihavuusongelmaa voi ohittaa. Heinäautomaatit eivät saa hevosalalta varauksetonta hyväksyntää muutenkaan, sillä kuten Suomen Islanninhevosyhdistys toteaa, ne voivat aiheuttaa myös aggressioita ja turhautumista. Suomen Eläinvihreät nostaa esiin ristiriitaisuuksia asetusluonnoksessa: "Tulee varmistaa, että hevosten hyvinvointi edistyy myös käytännössä muutosten myötä samalla kun huolehditaan alan elinvoimasta. On vältettävä sellaisia ehdottomia vaatimuksia, jotka lisäävät byrokratiaa tai joiden noudattaminen on vaikeasti valvottavissa, mutta jotka eivät käytännössä paranna tai takaa eläinten hyvinvointia toivotusti ja saattavat heikentää alan kannattavuutta."Varusteista Eläinvihreät toteavat esimerkiksi näin: "Erikseen on täysin kielletty hevosen jalkojen sitominen, vaikka sitominen saattaa joissakin tilanteissa (esim. astutustilanne) olla hevosen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta tärkeä varotoimi. Samaan aikaan sallitaan kuitenkin useita varusteita ja laitteita joilla voidaan voimakkaastikin rajoittaa tai hallita hevosen liikkumista - esimerkkinä vaikkapa obersekki, jolla raveissa estetään hevosta laskemasta päätään alas. Hevosasetuksessa olisi mielestämme tärkeää pyrkiä johdonmukaisuuteen, sekä huomioimaan hevosen kokonaisvaltainen hyvinvointi."Myös Suomen Eläinlääkäriliitto SELL pohtii varusteisiin liittyviä ehdotuksia ja kaipaa tarkkuutta vaatimuksiin ja huomauttaa että lista kielletyistä välineistä voi olla ongelmallinen ja lisäksi vaatia päivitystä. "Vastaavasti hevosen pään sitominen ääriasentoihin (hyperfleksio) on tarpeen kieltää, tämän yhteydessä on arvioitava tulisiko hyperfleksio lisätä 2 § määritelmiin", Sell lausuu. Suomen eläinoikeusjuristit on sitä mieltä, että asetusehdotus on riittämätön suojelemaan hevosia "ihmisten kielteiseltä toiminnalta" ja näkee epäkohdaksi, että kuolaimien käyttö on edelleen sallittua ja hevosen kieli voidaan sitoa tarvittaessa. "Kuolaimien käyttö altistaa hevoset erilaisille haittavaikutuksille, joista yleisiä ovat suun limakalvon vauriot.Hevosalan järjestöt julkaisivat lausuntonsa hevosasetuksesta - "On pystyttävä luottamaan alan ammattilaisten kykyyn ja haluun huolehtia hevosten hyvinvoinnista" .Puheenvuoro: Hevosasetus on surullinen esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun ei ole kysytty asiantuntijalta.Hyvinvointiasetusluonnos herätti keskustelua puolesta ja vastaan: "Asetus on epätasainen ja sisältää nippelimääräyksiä".SEY:n hyvinvointiasetusta koskevat sähköpostit koetaan painostuksena – "Ihan kuin tekisit jotain väärin, jos et sitä allekirjoita".Sidosryhmälausujat ja -kommentoijat:Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund slc r.f MTKAnimaliaKaarelan RatsutalliEläinvihreätEtelä-Suomen AluehallintovirastoEtelä-Savon hevosjalostusliittoFarmcom OyHarjun oppimiskeskusEHKSuomen RavivalmentajatHevosjalostusliitotTiinan talliHevostietokeskusLänsi-Lapin hevosystävätItä-Suomen aluehallintovirastoAasiyhdistys ryTuomarinkylän ratsastuskeskusHippolisSEYSuomen Islanninhevosyhdistys ry5 ravirataa (Forssan seudun HIppos, Tampereen ravirata, Turun Hippos, Porin Ravit, Sataravi)Mäki-Pohdon yksityisratsastajat ryMittarit hevosten hyvinvoinnin arviontiin -hankkeen työryhmä KPEDU, HAMK, HarjunOPKHevosopisto OyEtelä-Suomen Hevosjalostusliitto ryRovaniemen Ravirata Oy ja Rovanimen Hevosystävät rySRLHelsingin Yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekuntaRauhalahden ratsastuskoulu, Minna-Liisa Heiskanen ja Kaija Borup, kansainvälinen stewardiPohjolan Hevosystävät ryPohjoisen Keski-Suomen ympäristöpalveluiden valvontaeläinlääkäritSammelsito Oy, Anneli HakatieSuomen ShetlanninponiyhdistysRatsutila Cavalier, Kaisa LaaksonenSELLSeura- ja harraste-eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntaLänsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoKlinikat: Tampereen Hevosklinikka/ ELL Jukka Houttu, ELL Kimmo Elfving, ELL Kristiina Ertola, ELL Tanja Pehkonen, ELL Laura Luoto, ELL Maija Vesterinen, ELL Alina Silventoinen, Oulun Hevosklinikka/ ELL Ritva Kaikkonen, ELL Maarit Penttlä, Hyvinkään Hevossairaala/ ELL, Dipl. ACVIM, Dipl. ACVECC Jonna Jokisalo, Hevosklinikka Equivet / ELL Laura Muilu, ELL Kalevi Karenko, ELL MaY Estola, ELL Heidi Kalsola, ELL Susanna Mäki, ELL Leena Puupponen, ELL OYilia Oinonen Hevosklinikka Laukaa ja Kuopio/ ELL Tiina Eskonen, ELL Olli Kauko, ELL Tanja Pehkonen, ELL TuomasHäyrynen, Baltic Equine Clinic / ELL Meeri Rantanen, Rovaniemen Hevosklinikka/ ELL Heidi Kellokoski-Kiiskinen, puheenjohtaja FEEVA, Ravet/ ELL AnY Kinnunen, ELL Jarno Kauhanen, Hevosklinikka Anivet / ELL Eva Einola-Koponen, ELL Johanna Koponen, ELL Olli Kauko, ELL Minna Viitasaari, ELL Auli Lukkari, Nikulan Eläinklinikka/ ELL Jaana Tainio, Aitovet/ ELL Tuulikki Castren, Valkeakosken Eläinsairaala Profivet/ ELL Sari Kalliomaa, Paippisten Eläinklinikka/ ELL Laura Laakso, Talliklinikka/ ELT Minna Viitanen, WHG Equine Sport Performance/ ELL LoEa Häyrinen, ELL Mona Wendelin, ELL Johanna Soiluva MVet/ ELL, Cert. ISELP Mari Vettenranta, Hevosklinikka Hippomedi/ ELL Johanna Penttinen, ELL Elina Kummala, Länsi-Uudenmaan Hevosklinikka/ ELL Anna Westerlund, Eläinklinikka Pohama/ ELL Hanna Porthan, Porvoon Hevosklinikka/ ELL Leena Karma, Kilavet/ ELL Kimmo Lampinen, Varsanvalmistuslaitos/ ELL Marjaana Konttinen, ELT, Dipl ECEIM Kati Niinistö, ELL Leena SinnemaaPESU ryProAgria Etelä-SuomiPohjois-Suomen AluehallintovirastoRuokavirastoSuomen eläinoikeusjuristit rySuomen Hevosenomistajien keskusliittoSuomen eläintenkouluttajat rySuomen Eläinlääkäripraktikot rySuomen Hevosurheiluliitto rySuomenhevosliittoSuomen valvontaeläinlääkäriliitto ryTyötehoseuraVihdin Hevosjalostusyhdistys rySuomen Hippos ry

Hevosala nousi takajaloilleen - asetusluonnos vaikuttaa kiireessä tehdyltä ja monin tavoin puutteelliselta: "Hevosala elää tällä hetkellä ennen näkemättömän kriittisiä aikoja"

Aiheeseen liittyvää