Hevosasetus astuu voimaan – tästä on kyse, kohta kohdalta

Asetus hevosten hyvinvoinnista astuu voimaan vajaan kuukauden kuluttua, 1.1.2026. Monien säännösten kohdalla on tosin siirtymäaika, jolloin asia tulee ajankohtaiseksi vasta viiden vuoden kuluttua, jopa myöhemmin. Käytännössä elämä uuden asetuksen kanssa menee niin, että Ruokavirasto ohjeistaa eläinlääkärit, mutta mahdolliset kärhämät ratkaistaan oikeudessa.Käytäntö jää nähtäväksi."Muistetaan, että aina ensin valvontaeläinlääkäri ohjeistaa, ja vasta sen jälkeen siirrytään järeämpiin keinoihin. En usko, että on syytä huoleen, jos yleisilme tallilla ja hevosten kohdalla on hyvä", eläinsuojelukysymyksiin erikoistunut oikeustieteen maisteri Pirkko Saalinki arvelee. "Koirat ja kissat ja ylipäätään vakavat tapaukset aiheuttavat valvontaeläinlääkäreille kuitenkin riittämiin töitä."15 pykälän ja karsinoiden kokoa käsittelevän liitteen hevosasetuksen löydät täältäKun lakia tulkitaan, ei sen sanamuoto ole yhdentekevä. Myös käsitteiden on oltava tiedossa.Pykälät 1 ja 2Asetus koskee hevosia, aaseja ja niiden risteytymiä. Niitä pidetään tallissa, pihatossa ja tarhassa/laitumella. Tallilla tarkoitetaan asetukseen kirjatun määrittelyn mukaan pelkästään tallia karsinoineen, ei esimerkiksi tallin ja tarhan muodostamaa kokonaisuutta. Pihatto on rakennus tai sen osa, josta on vapaa pääsy tarhaan - ei rakennuksen ja tarhan muodostama kokonaisuus. Tarha on aidattu ulkoalue, ja myös ratsastuskenttä voi olla tarha, samoin laidun kasvukauden ulkopuolella. Näillä määritelmillä on vaikutus asetuksen muiden säännösten tulkintaan.Pykälä 3 - Hevosen käsittely, kielletyt ja sallitut välineetAsetuksessa todetaan, että hevonen on totutettava käsittelyyn varhaisella iällä. Verkossa löytyvässä perustelumuistiossa puhutaan varsan totuttamisesta, asetustekstissä puhutaan hevosesta. Jää epäselväksi, tarkoitetaanko tässä asetustekstin mukaisesti hevosen käsittelyä varhaisella iällä vai varsan käsittelyä varhaisella iällä. Ja jälkimmäisessä tapauksessa, onko varsa pikkuvarsa vai vaikkapa 3-vuotias varsa? "Asetuksen kirjoittajan voi olettaa tarkoittaneen varsalla pikkuvarsaa, koska se olisi hevosen hyvinvoinnin kannalta todennäköisesti paras vaihtoehto, mutta miten pitkälle maallikon pitää mennä selvittääkseen asioita? Entä mikä on riittävää käsittelyyn totuttamista?", Saalinki toteaa. Asetuksessa todetaan, että hevosta ei saa kytkeä kuolaimista, ja tätä perustellaan perustelumuistiossa sillä, ettei se ei vauhkoontuessaan pääse riuhtaisemaan ja loukkaamaan itseään. "Tämä menee semantiikan puolelle, mutta vaikka kytkeminen yleensä tarkoittaa kahden asian yhdistämistä, esimerkiksi hevosen kytkemistä valjailla kärryyn, kytkeminen voi jonkun mielestä pitää sisällään myös esim. sen, että liinaa ei saa kiinnittää kuolaimeen."Sitominen taas on vaikkapa karsinarakenteeseen kiinni sitomista. "Perustelumuistiossa puhutaan sekä kytkemisestä että sitomisesta, joten epäselvää on, kumpaa milloinkin tarkoitetaan vai tarkoitetaanko molempia. Heräsi kysymys, onko esimerkiksi kuolaimista juoksuttaminen edelleen sallittua vai ei? Juoksutettaessa kun hevonen voi "riuhtaista ja vahingoittaa itseään", mikäli liina on kytketty kuolaimeen." Jalkoja ei saa sitoa yhteen. Paitsi tietyissä tilanteissa. Poikkeuksena astutusliinat hevosen astutuksen, siemennyksen tai eläinlääketieteellisen tutkimuksen tai toimenpiteen yhteydessä.Niin kutsuttua imppauspantaa ei kielletä aivan kategorisesti, mutta se sallitaan vain viimesijaisena keinona eläinlääketieteellisestä syystä. Miten tämä viimesijainen tilanne sitten todetaan, on vaikeampi asia. Turvallisin vaihtoehto niille, jotka pantaa haluavat hevosellaan edelleen pitää, on eläinlääkärin lausunto asiasta. Oikeuskäytännössä eläinlääketieteelliseksi syyksi on toisinaan kelvannut myös eläinlääketieteellinen syy sinänsä, ilman, että siitä on hankittu nimenomaan eläinlääkärin lausuntoa, mutta lausunto on varmempi.Kielen sitominen on sallittua vain ajamisen ajaksi, jos se on tarpeen estämään kielen nostamisen kuolaimen päälle. Materiaali saa olla kangas tai nahka tai muu hevosta vahingoittamaton materiaali ja käytön oltava lyhytaikaista, eli side otetaan heti käyttötilanteen jälkeen pois.Varusteiden on oltava sopivat ja niiden puhdistamisesta ja huollosta on pidettävä huolta. Rikkoutuneita varusteita ei saa käyttää.Entä jos varuste on rikki, mutta ei aiheuta vahinkoa hevoselle?"Siinä on tulkinnan kohta, koska aina rikkinäinen varuste ei ole hyvinvointiongelma. Varusteen likaisuutta voitaisiin tulkita niin, että likaisia varusteita ei saa hevosen päälle pukea, mutta ne saavat käytön aikana tulla likaiseksi ilman, että suoritusta on keskeytettävä." Entä mistä asiakas voi tietää, onko vaikkapa satula ehjä vai onko kenties runko poikki eikä vain ole huomattu?Käydäänkö varustehuoneita läpi vastaisuudessa vai koskeeko tämä enemmänkin kilpailutilanteita? Valvontaeläinlääkärillä on halutessaan oikeus tarkistaa ja silloin on oltava yhteistyökykyinen tilanteessa, lain mukaan viranomaista on avustettava. Pykälä 4 - Hevosen hoitoHevonen on rokotettava tarvittaessa. Mikä on ”tarvittaessa”? Sitä ei ole asetustekstissä erikseen määritelty. Perustelumuistiossa sen sijaan todetaan, että ainakin jäykkäkouristusrokotusta pidetään kaikille hevosille tarpeellisena. Muutoin rokotetaan tautitilanteen mukaan. Hevosen suu ja hampaat on eläinlääkärin säännöllisesti tarkistettava. mutta "säännöllistä" ei sen enempää täsmennetä. Kyse on arvostuksenvaraisesta käsitteestä, jonka mittarina on pyrkimys hevosen hyvinvointiin.Kaviot pitää puhdistaa, jotta toimenpiteitä vaativat poikkeamat voidaan nopeasti havaita. Kaviot on vuoltava säännöllisesti ja kengitettävä tarvittaessa. Liukkaalla kelillä kengät on varustettava hokeilla tai vastaavilla. Kengättömienkin hevosten kohdalla on pidettävä huolta, että ne pysyvät pystyssä, esim. hokitetuilla tossuilla tai hiekoittamalla tarhan pohja.Kuolainalueen vaurioita ei saa tulla, ja jos tulee, kuolainten käyttöä on vältettävä, kuolain vaihdettava tai ratsastettava paremmin, jotta suu saa parantua.Pykälä 5 - Sosiaaliset suhteetHevosella on oltava näkö- ja kuuloyhteys toiseen hevoseen pysyvässä pitopaikassa. Pysyvä pitopaikka on hyvinvointilain esitöiden mukaan se, missä hevonen viettää pääosan ajastaan vuorokaudessa. "Tästä pitäisi nähdäkseni säännöksen sanamuodon mukaan tulkittuna seurata, että jos hevosella on näkö- ja kuuloyhteys muihin hevosiin karsinassa, se saa näin ollen olla yksin tarhassa näkemättä tai kuulematta muita hevosia. Mielenkiintoinen säännösmuotoilu, mutta näin se on sanamuodoltaan tulkittavissa."Kesällä laidun voi olla se pysyvä pitopaikka. Olosuhde on itse pystyttävä järjestämään, ei siis riitä, että naapurin hevonen sattuu olemaan vähän matkan päässä. Tämä käytännössä estää sen, että pidetään vain yhtä hevosta. Hevoselle riittää kaveriksi aasi, mutta aasille ei toisaalta kelpaa hevonen.Hevosella on oltava mahdollisuus päivittäiseen turpakosketukseen toisen hevosen kanssa karsinassa, pihatossa, tarhassa tai laitumella. Poikkeuksen muodostavat siittolat, klinikat, oriit ja lyhytaikaiset jotkut muut tilanteet kuten esimerkiksi kilpailumatka.Entä miten pitkään turpakosketuksen tulee kestää?"Lakien tulkinta perustuu lähtökohtaisesti sanojen yleiskieliseen merkitykseen. Yleiskielessä päivittäin tarkoittaa joka päivä eli vähintään kerran päivässä, mutta se ei kerro, kuinka kauan tämän asian tulee kestää kestollisesti. Oma asetuksen sanamuotoon perustuva tulkintani on, että puoli tuntiakin riittää tarhassa, koska tarhauksen kestoa ei ole asetuksessa määritelty, mutta ei karsinassa. Ruokavirasto on tulkinnut, että karsinassa mahdollisuuden on oltava jatkuvaa, mutta säännöksen sanamuoto on epäselvä, eikä hevosen hyvinvointi lisäänny, mikäli turpakosketus voidaan kuitata puolen tunnin tarhauksen aikana."Pykälä 6 - Varsojen sosiaaliset suhteetVuonna 2031 varsaa ei saa vieroittaa alle 6 kk ikäisenä. Vieroitus tehdään vaiheittain. Mitä käytännössä tarkoittaa "vaiheittain" ei määritellä. Tästä voidaan poiketa 15 päivällä, jos se on perusteltua varsan kokonaishyvinvoinnin kannalta ja jos varsa on kehitystasoltaan valmis. Jos poikkeama menee yli 15 päivän, on eläinlääkärin osallistuttava tapauksen arviointiin.Alle 24 kuukauden ikäisellä varsalla on oltava tarhakaveri, mutta jos varsa tai sen tarhakaverit on kengitetty, ja jos vaarana on että se varsa tai tarhakaveri vahingoittuu yhteistarhauksen seurauksena, ei tarhakaveri olekaan pakollinen. Seuralaisen ei asetustekstin mukaan täydy olla toinen varsa, myös aikuinen hevonen on ok.Pykälä 7 - Ruokinta ja juottoTässä pykälässä löytyy ristiriita siirtymäajoissa ja asetuksen ja lain suhteessa.Pysyvässä pitopaikassa on oltava vettä jatkuvasti saatavilla ja muussakin kuin pysyvässä pitopaikassa sulan maan aikaan ja jos vesi talvisin jäätyy, kuuden tunnin välein. Jatkuvan veden vaatimus muussa kuin pysyvässä pitopaikassa ylittää hyvinvointilain vaatimuksen, jossa jatkuvaa vettä edellytetään vain pysyvässä pitopaikassa. Tässä on asetettu uusi normi juridisesta näkökulmasta katsottuna. Säännökseen liittyy siirtymäaika, mutta siirtymäsäännös näyttäisi koskevan vain osaa säännöksestä. "Säännöksen muotoilu on epäselvä, koska sitä voi tulkinta myös siten, että viisi vuotta mennään tiukemmalla sääntelyllä ja sen jälkeen helpottaa, mikä ei voi olla tarkoitus. Mielenkiintoinen muotoilu, arvuutellaanko lainsäätäjän tahtoa vai mennäänkö sanamuodon mukaan", Saalinki huomauttaa.Poikkeuksia ruokintaan ja juottoon voi tehdä eläinlääketieteellisistä syistä. Mikä sitten on eläinlääketieteellinen syy? Oikeuskäytännössä sellaiseksi on toisinaan kelvannut myös omaan asiantuntemukseen perustuva arvio, mutta varminta on pyytää eläinlääkärin lausunto. Myös poikkeukselliset sääolosuhteet antavat hyvinvointilain perusteluiden mukaan oikeuden poikkeukseen. Poikkeus jatkuvasta vedestä edellyttää poikkeuksellisen vaikeita sääolosuhteita, eli että edes lämmitettävissä paljuissa ei vesi pysy sulana. Tavanomainen kova suomalainen pakkanen ei ole poikkeamiseen oikeuttava sääolosuhde hyvinvointilain esitöiden mukaan.Pihatossa juoma-automaatteja on oltava yksi jokaista 10 hevosta kohti ja juoma-astioita yksi jokaista 20 hevosta kohti. Juoma-astioita on kuitenkin oltava vähintään kaksi, mikäli pihatossa on yli 10 hevosta. Automaatit ja astiat pidettävä puhtaina, ja tähän asiaan kiinnitetään tarkastuksissa usein myös huomiota.Hevosen on saatava riittävästi karkearehua ja siten, ettei sen tarvitse olla ilman sitä yli kuutta tuntia. Karkearehuksi lasketaan säilöheinä, säilörehu, nurmi tai olki. Ensimmäisen asetusluonnoksen perusteluista olki puuttui. Nyt se on lisätty perustelumuistion tekstiin. Kaikkien hevosten on mahduttava syömään samanaikaisesti.Miten tällainen sitten todistetaan tarvittaessa? Esimerkiksi aikaleimatuin kuvin. Jos hevoset ovat hyvässä lihavuuskunnossa ja heinävarastossa on heinää, tällaiseen todisteluun on tuskin tarvetta. Oikeuskäytännöstä ilmenee, että asiaan on tarkastuksissa puututtu, mikäli hevosten laihuuden lisäksi tallista ei löydy heinää.Asetuksessa ei puhuta ylilihavuudesta. Eläintä ei saa kuitenkaan syöttää lihavaksi, ja hyvinvointilaki ja hevosasetus antavat valvontaeläinlääkärille mahdollisuuden puuttua lihavuuteen. Tämä tulkinta perustuu hyvinvointilain säännökseen siitä, että eläimen on saatava rehua sopivassa määrin (EHL 21 §). Asia ilmenee myös hyvinvointilain perusteluista. Myös asetuksen perustelumuistiossa ylipaino on mainittu hevosten hyvinvointiongelmana. Toistaiseksi oikeuskäytännössä ei ole tapauksia, joissa hevosenomistaja olisi saanut seuraamuksia hevosen lihavuudesta. Koirista löytyy muutama tapaus, jossa syytekohta on kyllä hyväksytty, mutta asianomaista ei ole tuomittu rangaistukseen kyseisen syytekohdan mukaan. Hyvä väline lihavuuden arviointiin on vaikkapa Hennekenin lihavuusasteikko. Minimimäärä karkearehua on 1,2-1,5 kiloa ka/100 kiloa hevosen painoa. Pykälä 8 - Hevosten hyvinvoinnista huolehtiminenVuorotarhaus ei ole enää mahdollista siten, että tallissa olisi enemmän hevosia kuin niille on karsinoita. Jokaisella hevosella on oltava karsinapaikka.Jos tarhassa tai laitumella ei ole säänsuojaa, hevonen on otettava sisälle, jos on erityisen kova tai pitkään jatkuva sade, vaarallisen voimakas tuuli, auringon paahde, tai paljon hyönteisiä. Loimitus vaikuttaa reagointinopeuteen sääolosuhteiden muuttuessa, mutta ei täsmennetä miten paljon. Jos ulkona on säänsuoja, sisälle ottamista ei vaadita.Säänsuoja voi olla myös luonnonmuodostelma. Esimerkiksi orilaitumilla riittää luonnon puustosta muodostuva säänsuoja. "Kolme koivua ei riitä, kuusimetsä ehkä riittää."Hevosen on päästävä riittävään päivittäiseen lepoon makuulla kuivaan paikkaan tarhassa ja laitumella, ja jos tämä ei toteudu, on hevosen päästävä päivittäin talliin tai pihattoon. Perustelumuistion mukaan kuivan makuupaikan puuttuminen voi tarkoittaa, ettei hevonen saa levättyä tarpeeksi laitumella tai tarhassa, jolloin se on otettava talliin tai pihattoon sisään lepäämään. Säännös on hankalasti tulkittavissa ja perustelumuistion muotoilu antaa mahdollisuuden varsin ankaraan tulkintaan.Pykälä 9 - Hevosen tarhaus ja laiduntaminenAsetuksessa ei ole säädetty minimiaikaa tarhaukselle, hevosella on oltava mahdollisuus liikkua vapaasti tarhassa tai laitumella päivittäin. Maneesissa irti olo ei täytä edellytystä, koska asetuksen määritelmän mukaan tarha on ulkotila ja vapaana liikunnan on tapahduttava tarhassa tai laitumella. Myöskään ratsastus tai ajo eivät poista tarvetta. Poikkeuksia löytyy: eläinlääketieteellisistä syistä, kilpailu- ja valmennusmatkoilla.Pykälä 10 - Laitumia ja tarhoja koskevat vaatimuksetJo toiminnassa olevien tallien tarhoihin ei ole asetuksessa mitään neliömääräistä määräystä. Sen sijaan, jos rakennetaan uusi tai perustelumuistion mukaan myös peruskorjataan vanhaa tai otetaan käyttöön 10 vuotta käyttämättä ollut talli, tarhojen tulee olla asetuksen mukaisia eli 300 neliötä minimissään. Tähän tarhaan saa perustelumuistion mukaan laittaa niin monta hevosta kuin haluaa, kunhan ne tulevat siellä keskenään toimeen. Tämä synnytti keskustelua siitä, mikä on peruskorjaus mikä kevyempi remontti? Peruskorjausta ei asetuksessa tai perustelumuistiossa käsitteenä määritellä, mutta oletettavasti peruskorjaus tarkoittaa laajempaa kokonaisuudistusta, jossa rakenteita muutetaan tai joudutaan korjaamaan laajemmin. Toisaalta näistä muista on maininta vasta siirtymäsäännöksissä ja perustelumuistiossa, joten säännös on epäselvä.Karsinoiden kokovaatimukset muuttuvat. Karsinan koko on suorassa suhteessa hevosen säkäkorkeuteen niin, että alle 108-senttinen poni vaatii neljän neliön tilan, yli 180-senttinen 11 neliötä. 170-senttisten hevosten kohdalla on 10 vuoden siirtymäsäännös ja 10 neliön karsinavaatimus astuu voimaan siis vasta 2035. Pienemmillä hevosilla asetus astuu voimaan heti vuoden alussa.Rakenteiden on oltava hevoselle turvalliset. Ei piikkilankaa, nauloja, aidat on havaittava helposti, ei ahtaita kulmia. Pohjan on oltava turvallinen,. Perustelumuistiossa turvallisena pidetään tarhaa, joka ei ole voimakkaasti upottava tai epätasaiseksi jäätynyt tai liukas. Lanta ja rehuntähteet on kerättävä tarhasta riittävän usein, mutta ei määritellä mikä on riittävästi. Taustamuistiossa on mainittu hyväksi käytännöksi kerran päivässä."Oikeustapauksissa lannan määrä nousee usein esiin ja annettujen ratkaisujen valossa olisi hyvä siivota tarhoja varsin ahkeraan ja tarkastuksen koittaessa kuvata tarhaa eri kulmista, mikäli on tarhan siivouksen tarpeesta eri mieltä.". Pykälä 11 - Tallia ja pihattoa ja niihin liittyviä tiloja koskevat yleiset vaatimuksetVarautumissuunnitelma ammattimaisilla talleilla, eli selvä suunnitelma siitä, mitä tehdään jos tulee tulipalo, sähkökatko, joku sairastuu tms.Tallissa ja pihatossa on oltava luonnonvaloa, kun taas Ahvenanmaalla riittää, että riittää että on riittävä pääsy luonnonvaloon.On huolehdittava haittaeläinten torjunnasta. Kissat ovat usein rotta- ja hiiritorjunnassa tehokkaita, mutta niiden vapaana pitoon on oikeuskäytännössä toisinaan suhtauduttu nihkeästi. Tässä kannattanee kuulostella oman alueen valvontaeläinlääkärin näkemystä, koska suhtautuminen näyttää oikeuskäytännön mukaan vaihtelevan paitsi eläinlääkäreillä myös käräjäoikeuksissa. Myös kissojen olosuhteet vaikuttavat tulkintaan.Pykälä 12 - Tallin ja pihaton ilmanvaihtoAsetus edellyttää, että on huolehdittava hyvästä ilmanvaihdosta, mutta ei ole kuitenkaan asetettu raja-arvoja hiilidioksidille tai ammoniakille. Perustelumuistiossa annetaan esimerkinomaisesti raja-arvoja. Joskus oikeudessa riittää on riittänyt eläinlääkärin nenä, joskus ei. Lämpöeristetyssä tallissa on huolehdittava, että ilmankosteus ei nouse liikaa. Pihatosta ei mainintaa.Pykälä 13 - Pihattoa koskevat erityisvaatimuksetPihattoon vaaditaan kiinteä, valettu pohja, maapohja ei kelpaa.Pihatossa on oltava katto, neljä seinää, jotka eivät ole avoimia seinän alaosasta, yläosaa ei mainita, mutta seinän pitää kuitenkin suojata tuulelta. Oviaukossa tarvittaessa tuulensuoja. Pinta-alaa on oltava sen verran, että kaikki hevoset mahtuvat yhtä aikaa makaamaan kyljellään kuivikkeilla. SiirtymäsäännöksetSäännöstä siitä, että varsaa ei saa vieroittaa alle puolen vuoden ikäisenä, sovelletaan 1.1.2031.Säännöstä siitä, että hevosella on oltava vettä saatavilla kuuden tunnin välein silloin, kun vesi muussa kuin pysyvässä pitopaikassa sääolosuhteiden takia jäätyy, 1.1.2031.Säännöstä siitä, että karkearehun saanti on järjestettävä siten, ettei hevosen tarvitse olla ilman karkearehua yhtäjaksoisesti yli kuutta tuntia, 1.1.2031. Pihatoissa säännöstä on noudatettava jo 1.1.2026.Laitumia ja tarhoja koskevat vaatimukset 1.1.2031.Karsinaneliöiden vaatimukset yli 170 senttimetriä olevan hevosen kohdalla 31.12.2035.."Säännöllisesti", "päivittäin" ja "tarvittaessa" – hevosasetus on juristin silmään samanaikaisesti sekä tarkka että epäselvä

Hevosasetus astuu voimaan – tästä on kyse, kohta kohdalta

Aiheeseen liittyvää