"Säännöllisesti", "päivittäin" ja "tarvittaessa" – hevosasetus on juristin silmään samanaikaisesti sekä tarkka että epäselvä

Täysihoitotallia itsekin pitänyt oikeustieteen maisteri Pirkko Saalinki tarkasteli hevosenomistajille pitämässään webinaarissa vuoden vaihteessa voimaan astuvaa hevosasetusta sekä juristin silmin, että hevosihmisen näkökulmasta. Linjoilla oli nelisenkymmentä osallistujaa. Keskustelu lainehti vilkkaana. Asetus mietityttää hevosenpitäjiä. Kävi myös ilmi, että asetuksessa on säännöksiä ja käsitteitä, jotka ovat epäselviä tai tulkinnanvaraisia. Ajoittain heräsi myös kysymys siitä, mitä asetuksella voi ylipäätään määrätä. Sen kun olisi oltava suhteessa lakiin, jota sen on tarkoitus täsmentää. Asetus ei voi koskaan mennä lain yli, eikä asetuksella voi säätää uusia normeja. Tämä tarkoittaa, että asetuksella ei voi asettaa täysin uusia velvollisuuksia tai antaa oikeuksia, joista ei ole laissa mainintaa. Saalingin mielestä asetus on tarpeellinen ja se sisältää oikeita asioita. "Olisin kuitenkin kaivannut kustannusvaikutusten arviointia sekä enemmän objektiivisuutta ja joustavuutta", hän toteaa."Liika tarkkuus saattaa johtaa hevosyksilön hyvinvoinnin heikkenemiseen ja aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tilanteissa, joissa samaan tulokseen olisi voinut päästä vähemmälläkin. Toisaalta liika joustavuus taas ei taas riittävästi selkeytä lain säännöksiä lakia. Ei näiden laatiminen helppoa ole." Lähtökohta on, että jokaisen tulisi kyetä säännöksen sanamuodosta ymmärtämään, mikä on kiellettyä. Voiko hevosenpitäjiltä edellyttää, että he tutkivat esimerkiksi lainsäätäjän taustamuistiota yrittäessään selvittää määräysten sisältöjä? Niin tai näin, tällä asetuksella pian mennään. . Saalingin ohjenuora tulkinnanvaraisuuksiin on kysyä itseltään, mikä on hyvinvointilain tarkoitus. Vastaus tähän kysymykseen on: varmistaa eläinten hyvinvointi. Mitä tahansa ei kuitenkaan voi tämän perusteellakaan vaatia, vaan lainsäätäjän on tehtävä hyöty-haitta -punnitsemista, eli mietittävä tasapainoa ja sitä minkälaisilla velvollisuuksilla asioita voidaan vaatia. Toinen lähtökohta on, että kaikki tuntevat lain sisällön. Näin ollen, mikäli se ei tunnu avautuvan, jokaisen tulisi selvittää se joko ottamalla yhteyttä viranomaisiin, hankkimalla juridista apua tai perehtymällä itse lain valmisteluaineistoihin. Saalinki itse on tutkinut hevosasetuksen perustelumuistiota paljonkin pohtiessaan tekstiä. "Maallikolle helpoin tapa selvittää asetuksen sisältö on yleensä ottaa yhteys viranomaisiin", Saalinki toteaa.MMM:n 22.5.2025 laatima muistio VN/15413/2023 löytyy verkosta hakusanoilla hevosasetuksen perustelumuistio.Asetukset poikkeavat laeista siten, että ne eivät käy eduskunnassa demokraattisesti arvioitavina lakiesitysten tavoin. Näin voi tehdä, koska asetuksen tarkoituksena on vain täsmentää lakia. Hevosasetuksessa samanaikaisesti oleva epätäsmällisyys ja liiallinen tarkkuus voivat aiheuttaa ongelmia. Oikeuskäytäntöä ei vielä ole, sillä asetusta ei ole vielä sovellettu käytäntöön. Tämä tarkoittaa, että viime kädessä riidat ratkaistaan tuomioistuimessa. Kun kyse on uudesta asetuksesta, on hyvä myös muistaa, että viranomaisenkin kanta on valistunut tulkinta, joka voi muuttua tuomioistuimessa. Tuomioistuin ei ole sidottu viranomaisen antamaan ohjeeseen.Suuri osa säännöksistä ei tule käytännössä voimaan vielä vuoden vaihteessa, vaan vasta vuonna 2030/2031, jopa 2035, jolloin esimerkiksi 170–180 cm hevosella on vasta oltava kymmenen neliömetrin karsina. Tämä tulee kuitenkin koskemaan monia hevosia 9 vuoden kuluttua.Turparemmistä on kirjoitettu koko vuosi, mutta sitä ei lopulta mainita asetuksessa lainkaan. Toki kansainvälinen ratsastajainliitto FEI tarttui asiaan itse ja kehitteli turparemmejä varten oman standardoidun mittauslaitteensa. Turparemmiasia jätettiin lopulta perustelumuistion tasolle yhtenä esimerkkinä siitä, että varusteet on sovitettava oikein. Myöskään hevosten ylilihavuudesta ei asetuksessa ole mainintaa, mitä monet alan ihmiset hämmästelevät. Saalinki kuitenkin näkee, että ylilihavuus, kuten laihuuskin ovat ristiriidassa sen lainkohdan kanssa, jossa todetaan, että eläimen on saatava rehua sopivassa määrin. "Myös asetuksen perustelumuistiossa ylipaino on mainittu hevosten hyvinvointiongelmana. Toistaiseksi oikeuskäytännössä ei ole tapauksia, joissa hevosenomistaja olisi saanut seuraamuksia hevosen lihavuudesta. Koirista löytyy muutama tapaus, jossa syytekohta on kyllä hyväksytty, mutta asianomaista ei ole tuomittu rangaistukseen", Saalinki toteaa. . RistiriitojaAsetuksesta löytyy ristiriitoja. Yksi sellainen löytyy vedensaantia käsittelevässä kohdassa. Asetuksessa todetaan, että myös muussa, kuin pysyvässä pitopaikassa on oltava vettä jatkuvasti saatavilla sulan maan aikaan, ja talvisin jos vesi jäätyy, kuuden tunnin välein. Hyvinvointilaissa tätä jatkuvaa vettä edellytetään kuitenkin vain pysyvissä pitopaikoissa. "Lain sanamuotoon päädyttiin lausuntokierroksen jälkeen, joten nähdäkseni säännös ylittää eläinten hyvinvointilain valmisteluaineistosta ja säännöksen sanamuodosta ilmenevän lainsäätäjän tarkoituksen. Juridisesta näkökulmasta katsottuna tässä asetetaan yksilölle uusi velvollisuus, josta olisi pitänyt olla maininta laissa."Toinenkin ongelma Saalingin näkemyksen mukaan liittyy samaan tekstiin, sillä siirtymäsäännöstä voidaan sanamuodon mukaan tulkita siten, että se koskee vain sitä osaa tekstistä, jossa puhutaan juotosta kuuden tunnin välein. Näin ollen jatkuvan veden vaatimus muihin kuin pysyviin pitopaikkoihin astuisi voimaan heti ensi vuoden alusta, jolloin siirtymäaika olisi vaatimuksiltaan tiukempi, kuin se hetki, jolloin siirtymäaika on ohi. ”Viisi vuotta mentäisiin tiukemmalla sääntelyllä ja sen jälkeen helpottaa? Se on tuskin tarkoitus, mutta muotoilu antaa mahdollisuuden tällaiseen tulkintaan. Arvuutellaanko siis lainsäätäjän tahtoa vai mennäänkö asetuksen sanamuodon mukaan?” Saalinki kysyy. Mikäli asetuksessa havaitaan selkeitä virheitä tai sen havaitaan olevan ristiriidassa lain kanssa, asiasta voi olla yhteydessä maa- ja metsätalousministeriöön tai oikeuskanslerinvirastoon. Asetusten muuttaminen onnistuu kevyemmällä menettelyllä kuin lain. Toisaalta, jos joudutaan käräjille, tuomioistuimen on perustuslain mukaan jätettävä huomiotta lain kanssa ristiriidassa oleva asetuksen kohta. Sama pätee myös muihin viranomaisiin, joten lähtökohtaisesti tällä tavoin ristiriitaisen asian ei pitäisi tuomioistuimeen asti edes päätyä.. Eläinsuojelutarkastukset kannattaa videoidaPuheeksi tulivat myös mahdolliset eläinsuojelutarkastukset. Tarkastukselle voivat tulla valvontaeläinlääkärit poliisin kera tai ilman.Tarkastus voi olla erittäin merkittävä tarkastuksen kohteen tulevaisuuden kannalta, joten kannattaa olla valppaana ja toimia järkevästi.Jos tarkastus omaan talliin tehdään, Saalinki antaa ohjenuoraksi pysyä aina asiallisena ja kohteliaana, mutta lyhytsanaisena. Käynnit kannattaa dokumentoida aina itse, eli kuvata ja mieluiten videoida tarkastukset. Tallennusaikomus kannattaa asiallisesti ottaa esille heti käynnin alkuun ja sen jälkeen videoida koko käynti. Jos valvontaeläinlääkäri kuvaa jotakin kohtaa tallissa tai tarhassa, se kannattaa kuvata myös itse, useista eri kulmista ja vieläpä niin, että sijainti tulee kuvassa täysin selväksi. Oikeuskäytännön mukaan ainoastaan aikaleimatulla kuvamateriaalilla on arvoa. Kuvasta on pystyttävä luotettavasti toteamaan sen ottohetki. Kun tarkastuspöytäkirja sitten aikanaan tulee ja jos siinä havaitsee jotakin, mikä ei omasta mielestä pidä paikkaansa, virheelliseen seikkaan on pyydettävä oikaisua. Mikäli tämä ei tuota tulosta, on syytä valittaa hallinto-oikeuteen. .Hevosasetus astuu voimaan – tästä on kyse, kohta kohdalta

"Säännöllisesti", "päivittäin" ja "tarvittaessa" – hevosasetus on juristin silmään samanaikaisesti sekä tarkka että epäselvä

Aiheeseen liittyvää