Hevosen haavat pitää hoitaa huolella

Kissasta saa puuttua puolet, ja se paranee, mutta hevosella pienikin naarmu voi ottaa pitkän ajan”, hän hymähtää..Kunnaneläinlääkärinä hän peräänkuuluttaa hevosten haavojen kohdalla maalaisjärkeä. Asiakkaissa on tasapuolisesti sekä ylireagoivia että liian huolettomia. Hevoselle ei tietenkään ole haittaa siitä, vaikka eläinlääkäri kävisi katsomassa sitä vaikka kokonaan ilman syytä. Kun hätätapauksia kuitenkin on, ei eläinlääkäriä kannata juoksuttaa turhaan ainakaan päivystysaikana..Toisaalta haavat voivat yllättää: joskus hyvinkin pieni haava saattaa vaatia hoitoa..”Mahdollisimman maalaisjärkisesti. Olen kyllä joskus käynyt katsomassa, että no, onhan siinä nahassa reikä. Mutta aina pienestäkään haavasta ei näe, mitä niissä on, ja pieni haava voi olla syvä”, hän pallottelee..Haavan koosta riippumatta vakava varoitusmerkki on, jos haavan saaneen hevosen yleisvointi on heikentynyt. Silloin on tärkeää saada paikalle eläinlääkäri, että syy tilanteeseen voidaan kartoittaa. .Jos verenvuoto haavasta on rajua, sitä pyritään estämään painamalla haavaa tai sitomalla siihen pinteli tiukkaan jo ennen eläinlääkärin saapumista paikalle. Normaalisti verenvuoto tyrehtyy itsestään..Jos verta on vuotanut myös kudoksiin, jälkihoidon on oltava tarkkaa, koska veri väärässä paikassa on hyvä kasvualasta bakteereille. Tulehdusriski on merkittävän korkea, ja antibiootit saattavat tulla tarpeeseen..Yksinkertaistetusti eläinlääkärin hoitoa kaipaavat aina haavat, joista tulee paljon verta tai jotka ulottuvat syvälle kudoksiin, useampiin kerroksiin. Eläinlääkäri tarvitaan aina myös silloin, jos on epäilys siitä, että haava ulottuu niveleen tai jännetuppiin saakka. Haavan paikka merkitsee..”Kannattaa miettiä, mitä rakenteita on haavan kohdalla ja mitä on voinut vaurioitua, ja tehdä päätös sen mukaan”, Järvinen neuvoo..Nivelten kohdalla toiminta-aikaa hoidon aloittamiseksi on maksimissaan 24 tuntia..Myös esimerkiksi silmäluomien haavat on hoidettava nopeasti, vaikka ne eivät olisi isojakaan, koska haava luomessa estää kehon mekanismeja pitämästä silmää kosteana..Järvinen neuvoo, että jos haavan epäillään ulottuvan niveleen tai jännetuppiin, hevosen vieminen klinikalle tutkittavaksi on aina hyvä vaihtoehto..Sinne kuuluvat mielellään myös seivästystyyppiset vammat, joiden kohdalla olisi hyvä, että eläinlääkäri pystyy ottamaan paikasta röntgenkuvan. Seivästyksiin liittyy myös pelko siitä, että haavan sisällä on ylimääräistä materiaalia, joka pitää saada tarkasti pois. Pahimmillaan tällaiset haavat voivat vaatia leikkausta..Jos haava ulottuu useisiin kerroksiin, se on lähtökohtaisesti vaikeahoitoisempi. Myös vatsan- tai rintaontelon haavat ovat aina klinikalla hoidettavia..Jos haava on tikattava, asia on hoidettava saman tien, eikä kannata odottaa aamua. Hevosessa lajina on monia ominaisuuksia, joiden takia haavojen kanssa saa olla tarkkana..”Niissä on monia suunnitteluvirheitä”, Järvinen harmittelee. .Hevosten haavoissa ongelmia tuottaa heti alussa haavojen reunojen nopea vetäytyminen ja jatkossa herkkyys sitkeille tulehduksille ja hevosen kehon ominaisuus kehittää haavaan liikalihaa..Järvinen ottaa esimerkiksi, että jos lehmä saa juoksutusmahan kierteen, voi tavallinen eläinlääkäri aukaista vatsan tilaolosuhteissa ja hoitaa asian suhteellisen rajoitetulla hygienialla, mutta lehmät selviävät silti. Hevosten vatsan avaaminen taas on aina erittäin vaativa asia..Lehmillä myös hyvinkin pahannäköiset haavat paranevat usein suhteellisen alkeellisilla hoidoilla. Toisaalta niiden riesana ovat makuuhaavat, joita taas jaloillaan viihtyvillä hevosilla ei tule..Poneilla haavojen paraneminen on tutkitusti hieman parempaa kuin isoilla hevosilla..Haavan ompeleminen kannattaa hevosella tehdä siksikin nopeasti, sillä hevosen nahka kuroutuu nopeasti, eli hyvin pian haaverin jälkeen haavan reunat pakenevat kauemmas toisistaan. Jos kuroutumista on ehtinyt jo tapahtua, haavan ompeleminen on vaikeampaa ja ompelet pysyvät huonommin..Kun tähän lisätään hevosen halu liikkua, on haavojen hoidossa tekemistä. Järvinen muistelee, että ommelluista kintereen ja etupolven alapuolisista haavoista vain noin neljäsosa myös jää hyvin kiinni..Ylipäätään kaikki haavat, jotka ovat lähellä niveliä ja jänteitä, ovat hevosten kohdalla vaikeita hoitaa..Muita hankalia kohtia ovat kainalot, joissa on liikkuvaa ihoa. Lisäksi paikkaan kehittyy helposti sidekudosta, joka hevosille on haastavaa satulavyön käyttämisen takia..Liikaliha on haavaan kehittyvää ylimääräistä kudosta. Sen hoitoon on nykyisin saatavina useita tehokkaita tuotteita, ja eläinlääkäri pystyy myös veistelemään liikalihaa pois. Tyypillisesti sitä kertyy nimenomaan raajan alaosan haavoihin..Järvinen kertoo, että oikein pahoihin liikalihatapauksiin saatetaan käyttää painehoitoa tai viimeisempänä keinona ihosiirteitä..”Mutta se on sitten klinikkahoitoa ja hintalappu on sen mukainen”, hän sanoo..Suun haavat taas paranevat periaatteessa hyvin, mutta ongelmana on, että hevosen on syötävä, jolloin kaikki rehu päätyy myös haavaan. Esimerkiksi kielessä olevat haavat ovat lisäksi vaikeita ommella..Haavan tulehtumisesta kertoo se, että haava erittää märkää. Jos haavan eritys ei normaalissa ajassa lopu, tulee haava tutkia uudelleen. Kyseessä voi olla pinnallinen ongelma, mutta voimakas eritys voi kertoa siitä, että myös luun pinnassa on reaktiota. Tämä vaatii röntgenkuvan, koska mahdollinen tulehdus luussa on hoidettava välittömästi riittävällä intensiteetillä..Mahdollista on sekin, että haavaan on jäänyt jotain sisälle. Järvinen kertoo, että joskus hän on itse etsinyt haavasta esimerkiksi tikkuja ultralla tai jopa koiran korvatähystimellä..Hevosten kaikki haavat pitäisi pitää puhtaina, mutta se ei ole aina helppoa. Jos hevosen liikkumista pitää rajoittaa, sen pitää olla karsinassa, ja siellä se pääsee nukkumaan kakkakasoissaan..Haavoja voi suojata erilaisilla pinteleillä, mutta monista paikoista ne irtoavat hevosen liikkuessa tai hevoset myös oppivat repimään kääreitä irti..Erityisen haastavaa haavojen kanssa on kesällä. Siksi Järvinen ei tee kesäksi leikkauksia, jos asia vain on omassa päätännässä. Esimerkiksi kotiruunauksia olisi mukava tehdä loppukesän poutapäivinä, mutta haavojen takia hän valitsee toisen ajankohdan..Mätäkuu kestää 23. heinäkuuta – 23. elokuuta, ja siihen ajanjaksoon vaikuttaisi liittyvän haavojen hitaampi paraneminen. Syynä ovat kärpäset, lämpö ja kosteus. Ne kaikki hidastavat paranemista, ja niitä kaikkia on erityisesti loppukesästä..”Näihin aikoihin en haluaisi mitään haavaa eläimelle. Ruunaukset klinikalla onnistuvat hyvin tähänkin aikaan, mutta kotona ei päästä koskaan niin steriiliksi kuin puhtaissa klinikkatiloissa”, hän sanoo. .Antibioottiresistenssin takia haavojen perushoitoon antibiootit eivät kuulu, vaikka hevosten omistajat niitä mielellään haluaisivatkin. Järvinen kuitenkin tunnustaa, että hevosten kohdalla ollaan antibioottien kanssa hövelimpiä kuin muiden eläinten, nimenomaan haavojen huonomman paranevuuden takia..Jos haava on sen mallinen, että sen sisään pelätään jäävät bakteereja, saatetaan hoidossa käyttää dreeniä, eli letkua, jolla siirretään eritteitä pois kehosta. Jos hevoselle joudutaan laittamaan sellainen, ovat antibiootitkin lähtökohtaisesti tarpeen. .Paranemisprosessissa puhtaus on aina oleellista. Tärkeintä on huuhteleminen puhtaalla vedellä. Liikaa ei kuitenkaan pidä läträtä, sillä liiallinen paine ja liika vesi voi olla haitaksi. Kudos ei saa hoidon myötä muuttua harmaaksi..Toisaalta desinfiointiaineita ja haavapulvereitakaan ei suosita, sillä hevosen keho usein hylkii niitä. Jos jotain on käytettävä, Järvinen suosittelee prontosan-haavanhuuhteluliuosta tai hypokloorihapoketta, joka ei juuri ärsytä haavoja..Jos vammat ovat isoja, haavan huuhtelemisessa kannattaa käyttää 0,9 prosenttista keittosuolaliuosta. Sitä saa valmiina apteekista, mutta sitä on myös helppo keittää itse. Keittosuolaliuoksen idea on se, että se vastaa osmoottiselta vahvuudeltaan verta. Silloin veren ja huuhteluliuoksen pitoisuudet eivät pyri tasoittumaan eli osmoosia ei tapahdu..”Keittosuolaliuos on aina hyvä likaiseen haavaan”, Järvinen innostaa..Haavojen hoidossa suositaan nykyään luonnosta saatavia antibakteerisia tuotteita, kuten pihka- ja hunajasalvaa..Hevosen suhtautumisella hoitotoimenpiteisiin, pakkolepoon ja kääreisiin saattaa myös olla iso merkitys paranemisen lopputulokseen..”Aina sidettä ei vain saa pysymään. Välillä hevosten haavojen hoito on sellaista kauhun tasapainoa”, Järvinen päättää..Anna rupien olla Haavan päälle muodostuva rupi on osa kehon omaa paranemisprosessia. Eläinlääkäri Talvikki Järvinen neuvoo, että ruvet pitäisi pitää puhtaina ja joustavina, mutta paranemisprosessia ei pitäisi mennä sotkemaan repimällä niitä.”Jos ruven irrotessa alta alkaa vuotaa verta, ruven ei olisi vielä pitänyt irrota”, hän sanoo.Kiristävä rupi saattaa tuntua hevoselta ikävältä, ja se usein myös alkaa irtoilla reunoista turhan aikaisin. Siksi rupea kannattaa hoitaa perusvoiteella tai vaseliinilla. Ruven irtoaminen liian aikaisin heikentää paranemista. Tuntoa ruvessa ei tietenkään ole, joten ruvesta irtonevia osia voi leikata pois saksilla.Joskus on kuitenkin vaikea erottaa, onko kyseessä oikea rupi, vai eritteestä muodostunut kuorike. Eriteköntti taas pitäisi saada pois.”Oikea rupi on puhdas alta”, Järvinen sanoo. Esimerkkinä ruven hoitavasta vaikutuksesta hän ottaa oman valjakkohevosensa Danser T:n. Sillä on neljä valkoista sukkaa, ja aikanaan tallinvaihdon yhteydessä vuohiset ärtyivät ja paloivat. Hevonen sai vaskuliitin eli autoimmunologisen verisuonitulehduksen. Melkein kymmenen vuotta Järvinen hoiti jaloista rupia pois ja teki kaikki mahdolliset konstit, että jalat tulivat kuntoon. Lopulta vasta se auttoi, että hän jätti ruvet paikoilleen ja omaan rauhaansa.”Kun annoin ruven suojata jalkoja tarpeeksi pitkään, vaskuliitti vihdoin parani. Sen jälkeen ei ole kertaakaan ollut sen kanssa ongelmia”, hän kertoo.”Tosin tietenkin jalkojen pitäminen kuivina ja puhtaina ei Suomessa aina ole helppoa”, hän lisää. .Joskus onnea mukanaVälillä hevosten kanssa on hyvääkin onnea. Gotlanninrussponi Farmens Sprinter sai kevätiltana vakavan haavan lapaansa ja kaulan liittymään, kun se oli työntänyt itsensä voimalla aitalankun tylppää päätä päin.Haava oli syvä, miltei luuhun saakka, ja poni oli erittäin kipeä. Kotitallilla eläinlääkäri löysi haavasta sisältä puunpalasia ja jouhia, ja lääkityksen ja antibiootin jälkeen poni lähti aamulla klinikalle. Mahdollinen leikkaus olisi tehty joka tapauksessa vasta seuraavana päivänä, joten hevosta ei tarvinnut viedä päivystävään sairaalaan.Haava puhdistettiin. Poni vietti klinikalla kolme päivää, ja sen ajan haavaa huuhdeltiin ja ponia lääkittiin antibiooteilla ja kipulääkkeillä. Haavaan jätettiin dreeni. Ponille tehdyssä tikkauksessa ei ole ollut tarkoituksena sulkea haavaa tiiviisti.Kotihoitoon kuului lääkitys ja huuhtelu dreenin kautta alussa 4–5 kertaa vuorokaudessa, kun dreeni oli tukkeutua eritteiden takia. Paraneminen oli kuitenkin suoraviivaista ja varmaa.Hoidon hinnaksi tuli kaikkiaan 600–700 euroa.

Hevosen haavat pitää hoitaa huolella

Aiheeseen liittyvää

Kaisa Kähö: "Unelmana ei missään vaiheessa ollut olla loppuelämää Ratsastajainliiton toiminnanjohtajana"

SRL: Kaisa Kähö jättää tehtävänsä Ratsastajainliitossa

SRL tiedottaa Sanna Siltakorven olleen onnettomuudessa – "Tilanne hallinnassa", toteaa puoliso Elmo Jankari

Vakava vamma ei katkaissut Insan uraa – ensi viikonloppuna edessä on iso hyppäys myös ratsastajalle