Hevosen laihdutus on tahdon asia – "Lihavaan hevoseen pitää suhtautua kuin sairaaseen hevoseen"

Ylipaino alkaa olla merkittävä uhka hevosten terveydelle ja hyvinvoinnille, eikä vastuuta vyötärönympäryksestä voi sälyttää eläimelle itselleen. Hevosen painonhallinta on aina omistajan vastuulla..Hevoshieroja Miisa Wikman näkee työssään paljon eri kokoisia hevosia ja pitää verkkokursseja hevosen painonhallinasta. Hän näkee ihmisten omien uskomusten ja asenteiden seisovan usein hevosen laihtumisen tiellä. Hevosen ylipainoon suhtaudutaan paljon tunneperäisemmin kuin vaikka jännevamman kuntouttamiseen, vaikka molemmissa on periaatteessa kysymys samasta asiasta – sitoutumisesta siihen, että hevonen saadaan terveeksi..”Ihmisen oma tunnetaakka pitäisi siivota tästä tieltä pois. Siellä on hevosen ja itsensä syyllistämistä, ja usein esimerkiksi omia ennakkoluuloja syömiseen liittyen sekä muistot yläasteen ikäviltä liikuntatunneilta”, Wikman sanoo ja myöntää itse suhtautuvansa asiaan varsin pragmaattisesti..Vaikea arvioidaMikä sitten on lihava? Wikman sanoo, ettei omistajia voi syyttää siitä, etteivät he aina tunnista hevosensa ylipainoa. Se ei ole ammattilaisillekaan helppoa, ja hänellä itselläänkin on kestänyt vuosia oppia arvioimaan eri rotuisten ja eri rakenteisten hevosten kuntoluokkia..Tutkimuksen mukaan myös esimerkiksi täysveristen laukkahevosten kanssa työskentelevät eläinlääkärit painoluokittivat hevosia eri tavalla kuin harrastehevosten kanssa työskentelevät. ”Silmä tottuu. Ja jos oman hevosesi kanssa samalla tallilla on pelkästään ylipainoisia hevosia, mitään vertailukohtaa ei edes ole.”.Kun silmä tottuu johonkin, vaatii koskettamista, että pystyy arvioimaan lihavuuskuntoa. ”Lihaskartan tunteminen on kuntoluokituksessa tärkeää”, Wikman sanoo. ”Mutta ei tavallisen hevosenomistajan kuulukaan sitä tuntea.”.Esimerkiksi metabolisesta oireyhtymästä kärsivällä hevosella rasvakudos on jo niin kovaa, että se voi tuntua omistajan käteen lihakselta. Wikman mainitsee esimerkkinä myös irlannincobien rotuominaisuuden, ns. omenapyllyn, jota pidetään lihaksikkaana. Se on rasvaa..Myöskään hevosten kuntoluokitukseen kehitetetyt järjestelmät, kuten Henneken kuntoluokitus, eivät ole oikoteitä onneen. Irlannissa tehdyssä tutkimuksessa hevosenomistajien valmius arvioida oman hevosensa kuntoluokkaa ei parantunut merkittävästi, vaikka heitä opetettiin käyttämään Hennekenin asteikkoa apuna..”Ammattilaisilta kannattaa kysyä, mieluiten useammalta”, Wikman summaa..Esimerkiksi 10 minuuttia sairaalloisen ylipainoisen hevosen kävelytystä on merkityksellisempää kuin heinien verkottaminen.Miisa Wikman.Kun hevosen paino on saatu luotettavasti arvioitua, voidaan arvioida painonpudotustarve kiloissa. Lisäksi Wikman kehottaa pitämään rehellistä ruoka- ja liikuntapäiväkirjaa. Omistajilla saattaa olla turhan ruusuinen kuva sekä hevosen syömisen, että liikkumisen suhteen. Laskuista voi jäädä pois perusrehujen lisäksi annetut mashit ja herkut, ja hevosen liikkumiseen pihatossa tai tarhassa päivän aikana uskotaan liikaa..”Pelkkä pihatossa asuminen ei laihduta hevosta, muuten meillä ei olisi niin paljon lihavia pihattohevosia.”.Hevosen päivän aikana liikkuma matka voidaan nykyään todentaa laitteilla, ja laskureilla voidaan arvioida, paljonko se kuluttaa kaloreita, kun sen kanssa työskennellään eri askellajeissa..Kun kaikki faktat on niinsanotusti lyöty tiskiin, voidaan suunnitella laihduttaminen käytännössä. Wikman käyttäisi tässä mieluummin sanaa elämäntaparemontti, kuten ihmispuolellakin on tapana. ”Laihdutus on lyhyt jakso, jonka jälkeen aletaan elää painonhallintaa, joka on normaalia elämää. Laihdutus ei ole pysyvä olotila, mutta painonhallinta on.”.Painonpudotuksessa hevosen ruokinta lasketaan sen optimipainon mukaan, johon ollaan pyrkimässä, tai optimipainolle ja kevyelle liikunnalle, jos halutaan olla vielä hellävaraisempia. Tarkoitus ei ole missään tapauksessa näännyttää hevosta, vaan saada se laihtumaan 0,5–1 prosenttia kehonpainostaan viikossa..Hyperlipidemiariskin takia varsinkin kylmäveristen ja ponien kohdalla turvallisempaa on tavoitella vain 0,5 prosentin painonpudotusta viikossa. Hyperlipidemia on tila, jossa hevosen laihtuessa liian nopeasti sen keho menee ns. hätätilaan ja mobilisoi rasvaa verenkiertoon. Tästä voi olla seurauksena rasvamaksa, ja tila on hengenvaarallinen..”Tässä tullaan usein siihen, että kun huomataan hevosen olevan ylipainoinen, sen pitäisi laihtua seuraavana päivänä. Kiireellä ei saada kuitenkaan tuloksia aikaan, saadaan ongelmia, kuten mahahaavaa ja suolistotulehduksia ja rasvamaksaa. Ja sitten laihduttaminen tyssää siihen, kun pitää alkaa hoitaa näitä ongelmia”, Wikman sanoo..Myös optimaalisen ruokinnan suunnittelussa ammattilaiset ovat hyvä apu..Mitä pullukan ruokinnasta pitäisi tietää?.Liikunta tukenaRuokinnan ohella elämäntaparemonttiin otetaan mukaan kulloiseenkin tilanteeseen sopiva liikunta. Hevonen polttaa rasvaa tehokkaimmin sykevälillä 60–90. Tämä on yleensä reipasta käyntiä. Wikman painottaa sanaa reipas. Hänen mukaansa käynti on vaikein askellaji kaikista. Usein hevonen kävelee ylläpitosykkeillä, jolloin rasva ei pala. Sama ongelma on edessä, jos hevonen on kovin jännittynyt, ja sykkeet ovat kävellessäkin koko ajan yli 90. Usein voi mennä kuukausikin, ennen kuin löytyy oikea tapa liikuttaa hevosta niin, että se polttaa rasvaa..”Hevosen pitäisi vuorokauden aikana kuluttaa kaikki se, mitä se syö ja sen lisäksi polttaa rasvaa. Siten laihdutaan.”.Pelkkään kävelytykseen ei pidä kuitenkaan jäädä kiinni. Jos hevonen ei ole niin lihava, että reippaampi liikunta on riski sen jänteille ja nivelille, myös muissa askellajeissa liikkuminen hyödyttää sitä..”Hevosella ei ole vahingossa kolmea askellajia. Niillä on kaikilla erilainen aineenvaihdunnallinen vaste hevosessa ja niitä kaikkia tarvitaan.”.Hevosen liikuttamiseen laihdutuksen alkuvaiheessa liittyy loukkaantumisriskin lisäksi Wikmanin mukaan muitakin sudenkuoppia..”Lihavat hevoset melko usein kompuroi ja mystisesti ontuu ilman, että mitään varsinaista syytä löytyy. Niillä voi olla kipu- ja stressi-ilmeitä, koska niillä on epämukava olo. Ja ne saattaa ollakin kipeitä. Monesta pahasta on tässä kuitenkin valittava vähiten paha. Pitää puntaroida minkä verran epämukavuusalueelle voidaan mennä. Hevosen kiikuttaminen klinikalle joka välissä ei välttämättä ole ratkaisu, koska esimerkiksi nivelongelmia päästään hoitamaan kunnolla vasta, kun ylipaino on saatu pois.”.Alkuun liikkuttamattomalle hevoselle liikunta voi olla epämiellyttävää, mutta kun paino putoaa, se saattaa yllättäen innostua. Wikman kuvailee draaman kaarta samantyyppiseksi, mikä voidaan joskus nähdä sisäänratsastettavien nuorten hevosten kohdalla. Hevonen muuttuu paitsi fyysisesti, myös käytöksellisesti. Tämä saattaa säikäyttää omistajan, mutta liikutusta pitäisi silti pystyä jatkamaan..”Tiettyyn lemmikkikulttuuriin liitetään myös se ajatus, että hevosella pitää olla koko ajan kivaa, ja että liikkuminen ei ole niille kivaa. Jos se ei ole kivaa, pitää selvittää miksi, ja kiinnittää huomiota liikunnan laatuun. Liikkuminen ja liikunta ei ole se ongelma, vaan miten se toteutetaan”, Wikman sanoo..”Jos ajetaan sellaista kulttuuria, jossa hevosten pitää vain saada olla vapaana, niin meillä on kuitenkin vastuu siitä, mihin olemme ne jalostaneet. Olemme jalostaneet työeläimiä, joilla on työeläimen aineenvaihdunta ja ne tarvitsevat liikuntaa.”.Lihava hevonen ei laihdu samoilla rutiineilla, joilla se on lihonut, yhtään enempää kuin ihminenkään. Tutkimusten mukaan ihmisellä kestää noin 3–5 kuukautta muuttaa omia rutiinejaan pysyvästi, ja ihmisen rutiinien täytyy muuttua, kun hevosta laihdutetaan. Hevosten lihavuustutkimuksissa tulee esiin se, että ihmiset käyttävät tallilla paljon aikaa kaikkeen muuhun kuin hevosen liikuttamiseen. Oman toiminnan priorisointi hevosen tarpeiden näkökulmasta ja omien rutiinien muuttaminen on joskus vaikeaa, mutta välttämätöntä..”Esimerkiksi 10 minuuttia sairaalloisen ylipainoisen hevosen kävelytystä on merkityksellisempää kuin heinien verkottaminen.”.Wikman toivoisi ihmisten heräävän hevosten ylipainoisuuteen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. ”Normaalipainoisen hevosen painon ylläpitäminen on helppoa. Mutta kun hevonen on jo lihava, sillä on jo valtavasti ongelmia. Aineenvaihdunta, kortisolit, ortopediset ongelmat, kavio-ongelmat, suolisto-ongelmat. Lihavaan hevoseen pitää suhtautua kuin sairaaseen hevoseen.”.Selityksiin painonpudotuksen mahdottomuusesta Wikman suhtautuu nihkeästi. ”Ihmisillä ei ole aikaa, tai tallilla ei ole mahdollista toteuttaa tiettyä ruokintaa tai hevosen on pakko päästä hyvinvoinnin nimissä laitumelle. Tai heinän sokerit on liian korkeat. Itse olen laihduttanut hevosta heinällä, jossa oli sokerit 198. Muutokset pitää tehdä niillä osa-alueilla, mihin pystyy vaikuttamaan. Kannattaa myös vakavasti miettiä, että jos sinulla ei ole mahdollisuuksia laihduttaa hevosta, niin onko se silloin oikein pitää sitä?”.Tietoa hevosten painonpudotuksesta on saatavilla, ja Wikmanin mukaan ammattilaisilta voi kysyä neuvoa joka käänteessä. ”Ottaa sellaisen insinöörimäisen lähestymistavan: lasketaan ruokinta kohdalleen, liikunta kohdalleen, ja sitten vaan toteutetaan. Ei se ole vaikeaa.”.Painonhallinnan peruspilaritPidetään ruokinta- ja liikuntapäiväkirjaa ongelmakohtien selvittämiseksiLasketaan yksilöllinen ruokintasuunnitelma tavoitepainon mukaanLisätään liikuntaa portaittain valmennusfysiologian suositusten mukaisesti. Rasvanpoltto tehdään käytännössä peruskuntokauden ohjelmallaKun tavoitepaino on saavutettu, painonhallinta jatkuu suunnitelman mukaisesti. Painon ”jojoilu” on hevoselle erityisen haitallista.Mitä pullukan ruokinnasta pitäisi tietää?

Hevosen laihdutus on tahdon asia – "Lihavaan hevoseen pitää suhtautua kuin sairaaseen hevoseen"

Aiheeseen liittyvää

Nikke Aromaa kolmen tähden GP:n kolmanneksi: "Ei tällaista viikonloppua ole ollut ikinä!"

Suomenhevosori Raisun uusi elämä Italiassa

Väitös: Varsa oppii päivässä enemmän kuin lapsi vuodessa

Kun hevosenomistaja jätti maksamatta tallivuokran, käynnistyi prosessi, jonka lopputulos ei tyydytä ketään