Hevosten pehmytkudosvammojen jäljillä – "Lähes aina tapaturmainen alkuperä"

Pehmytkudosvaurioita löytyy eniten sisäreisistä, rintalihaksista – etenkin poikittaisista rintalihaksista –, lapalihaksista, hauiksesta, sekä kaulan ja pakaran lihaksistosta”, listaavat hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Heikki Saarinen ja klinikkavastaava, hevoshieroja Jasmine Huohvanainen. Syitä huonoon liikkumiseen voi siis löytyä vaikka mistä..Eivätkä vaihtoehdot toki vielä siihenkään loppuneet. Muita tyypillisiä löydöksiä voivat olla lapalihasten päätejänteiden ja ristiliitosligamentin vammat. Myös olkanivelen limapussi voi vihoitella, jos hauislihakseen kohdistuu kova isku tai pitempikestoista virheellistä kuormitusta..Vaurioiden etsintä ja tutkimus perustuvat palpaatioon eli tunnusteluun, hevosen liikkumisen tarkasteluun ja lihaksiston tsekkaukseen. Kokonaisuuden täydentää ultraäänitutkimus, jota klinikalla käytetään paljon..”Röntgeniä käytämme vain vähän. Ajan mittaan olemme profiloituneet pehmytkudospainotteisiin ongelmiin, vaikka toki meillä myös niveliäkin hoidetaan”, Saarinen kertoo..Usein lähtötilanne on kuitenkin se, että kuljetuskaluston kaartaessa Saarisen klinikan pihaan on potilashevosen kaikki jalat jo tutkittu, mutta ongelma jää..”Akuutteja vaivoja tai selvää ontumista ei juurikaan meillä nähdä. Usein aikaa on jo kulunut, ja vanhat parantumattomat vammat näkyvät epämääräisen huonona liikkeenä.”.Lähes aina pehmytkudosvammoissa on tapaturmainen alkuperä.Erikoiseläinlääkäri Heikki Saarinen.Pehmytkudosten vaurioiden hoidon periaate on yksinkertaisuudessaan se, että elimistön luonnollista paranemisprosessia koitetaan nopeuttaa. Hoitoina käytetään useimmiten paineaaltohoitoa (shock wave), laseria tai näiden yhdistelmää. Laserilla viedään energiaa solun sisään, paineaalloilla vaikutetaan kudoksen aineenvaihduntaan..Toisaalta hoito tähtää myös siihen, että vauriokohtaan muodostuisi arpikudosta mahdollisimman vähän..”Arpikudoksessahan ei ole samaa elastisuutta, kuin vaurioitumattomassa kohdassa. Jos vauriokohtaan muodostuu iso arpikudos, se voi vaivata pitkäänkin. Arjessa se näkyy niin, että hevosen vertyminen kestää kauan”, Saarinen sanoo..Parantumisprosessien kesto hoidettuna on keskimäärin kaksi kuukautta, mutta siihen vaikuttaa suuresti vauriokohdan sijainti ja laajuus. Usein on myös niin, että hevosesta löytyy muitakin lihasvammoja..”Lähes aina pehmytkudosvammoissa on tapaturmainen alkuperä. Esimerkiksi liukastumisessa voimat kohdistuvat useampiin eri paikkoihin kropassa”, Saarinen juttelee..Hän jatkaa kuvailemalla niveltulehdusten yhteyttä pehmytkudosvammoihin..”Niveltulehduksiin johtavat tekijät löytyvät hevosen rakenteesta, virheellisestä kuormituksesta, pohjista ja alustoista sekä kengityksestä, mutta myös pehmytkudosvaurioista. Jos jostain edellä mainituista syistä lihaksisto ei ole balanssissa, kuormitus ei ole myöskään balanssissa. Kun toistoja tulee, nivelet kipeytyvät. SI-alueen kiputilat johtavat usein myös takapolvien ja kintereiden kipeytymiseen. Hevosen pyrkiessä vähentämään takaosan kuormitusta se tulee etupainoiseksi ja näin myös etuosa saattaa oireilla”, Saarinen kuvailee kuviota..Jos hevosen nivelessä on selviä rappeutumistyyppisiä muutoksia tapaturmaperäisesti, Saarinen tutkisi myös viereiset pehmytkudokset. Niistäkin usein löytyy osumaa..Ristiliitosligamentin (ristiluu-suoliluuside) vaurio on hyvin tavallinen jarrutusluiskahduksen jälkeen. Tilanteessa hevosen takajalat menevät rungon alle voimakkaassa jarrutuksessa. Kouluratsuille ristiliitosligamentti on tärkeä: iso osa painosta on takajalkojen päällä, mikä luo painetta ristin alueelle. Ligamentin tehtävää esteratsuilla on kuvattu oheisessa kuvasarjassa..Ristiliitosligamenttivaurio oireilee kuten SI-niveI, sillä on yksi sen tukisiteistä. Rakenteeltaan se on tiivis, puolikuun muotoinen, jänteinen ligamentti..”Se oireilee ravureilla kaarrejuoksun vaikeutena. Ratsuilla laukka on hankalaa, se ei vie eteenpäin, tai hevonen ei halua nostaa laukkaa ollenkaan, Myös pukittelu ja taaksepäin potkiminen liikkeessä saattaa kuulua oireisiin”, Saarinen luettelee..”Ristiliitosligamentti on melko pinnallinen rakennelma, joten akuutissa vaiheessa vaurio voi tuntua alueelta kevyesti painaessa hevosen niiauksena. Ristialueen provosoitu sivuttaistaivutus aiheuttaa suojajännityksen. Hevonen ei suostu taivutukseen suojellakseen vaurioaluetta sen aiheuttamalta kivulta”, Saarinen toteaa..Hoitona käytetään laseria ja paineaaltohoitoa. Viimeksi mainittua etenkin, jos kysessä on vanha vamma ja nähdään ultraäänellä voimakasta paksuuntumista kudoksessa..”Ristiliitosligamenttivaurion paranemisennuste on hyvä”, Saarinen lohduttaa. ”Kun se korjantuu, on se vetolujuudeltaan jopa entistä parempi.”.Ristiliitosligamentin tehtävä on pitää SI-nivel mahdollisimman vähän liikkuvana. Tästä päästään siihen, että kyseisen ligamentin vaurioista noin 10 prosenttia saattaa johtaa SI-nivelongelmiin. Niiden taitajana tunnettu Saarinen nostaa esiin olennaisen asian SI-nivelen hoitamisesta..”Hevonen ei vastaa SI-alueen nivelten lääkitykseen, jos sillä on pehmytkudosvaurioita. Nivelten lääkityksen lisäksi hoitoon olennaisena osana kuuluva core-lihaksiston voiman lisääminen ei pehmytkudosvaurioiden johdosta onnistu. Ensin siis pehmytkudosvaurioiden hoito, sitten lääkitys ja jumppa.”.Myös hevosen selkäjänne, toisin sanoen rangan okahaarakkeiden päällysside, voi vaurioitua jarrutuksen tai kaatumisen seurauksena. Ratsuilla melko tavallinen vaiva on ravureilla kuitenkin todella harvinainen..”Selkälihaksistoon ja selän ligamentteihin kohdistuvat voimat ovat ratsuilla ja ravureilla erilaiset liikuntasuorituksen erilaisuudesta johtuen”, Saarinen kuittaa..Kallonpohjasta häntänikamiin ulottuva selkäjänne on nimestään huolimatta ligamentti. Sen vaurio voi oireilla liikkumishaluttomuutena, pukitteluna, satuloinnista kiusaantumisena tai hevonen ei kerta kaikkiaan kulje suorassa. Vamman paranemisella on hyvä ennuste..”Paranee yleensä parissa kuukaudessa, mutta edellyttää satulan tarkkailua, sillä selän lihaksisto muuttuu”, Saarinen muistuttaa..Kangasalan Hevospraktiikan moniammatilliseen vahvuuteen on kuulunut pitkään myös satulansovittaja Jutta Luhtinen..Kaula on hevosella tasapainotteluelin, jolla korvataan muita liikkumisen puutteita. Jos ravureilla on kaularangan alueella ongelmia, ovat ne harvinaisia ja haastavia. Lähtökohtaisesti vauriot ovat jälleen kerran tapaturmaperäisiä: “Kaatuessa kaula retkahtaa aina johonkin suuntaan, “ huomauttaa Saarinen ja jatkaa: ”Lihasvaurioiden lisäksi kaularangan hermojuuriin voi tulla ongelmaa. Kaularangan fasetti-niveltulehduksen aiheuttama nivelen turpoaminen saattaa kohdistaa painetta hermojuureen, ja johtaa monenlaisiin oireisiin. Kortisoni-injektiolla saadaan turvotus poistumaan. Kaularangan fasettinivelten nivelrikkoon liittyvän uudisluumuodostuksen aiheuttamaa hermojuuripainetta ei pystytä lääkityksellä poistamaan”..Kaularangan rappeutumismuutokset alkavat tavallisimmin kaulan alaosan alueelta. Myös synnynnäinen saman kaulanikaman fasettinivelten erilainen koko on mahdollista. .”Jos polle liikkuu pää vinossa tai kallellaan, voisi epäillä niskalihaksen päätejänteen vauriota tai niskajänteen kiinnityskohdassa on ongelma”, Saarinen summaa niskanseutua..Takapolven pehmytkudosvaurioista tavallisin on sisemmän polvikierukan etummaisen kiinnityssiteen vaurio. Vaurioita nähdään myös itse polvikierukoissa, polven nivelsiteissä ja lumpiositeissä. .Pehmytkudosvaurioiden yhteydessä myös polvinivel tulehtuu. Pehmytkudosvaurioiden paranemisaika on vaurion laadusta riippuvainen ja saattaa kestää useita kuukausia. Lumpiositeiden vaurioitumiseen saattaa liittyä myös nelipäisen reisilihaksen vaurioituminen..Hevosten urheiluvammoissaon diagnostinen ongelma: miten löydät vauriopaikat, kun potilas ei puhu?.”Tarvitaan hyviä sormia”, Saarinen hymähtää. ”Eläinlääkärinä olen oppinut palpoimaan lähinnä turvotusta, kudosvauriota ja kipua, hevoshierojat palpoivat myös tensiota. Monasti tensiot antavat oikeita vihjeitä.”.Ultraäänellä päästään näkemään noin 15–20 senttimetrin syvyyteen, mutta hevosen suureen runkoon jää epäilemättä monia asioita piiloon..”Pienet, pinnalliset iskut ja potkut lihakseen tai lihaskalvon repeämät on helppo havaita ja ne paranevatkin yleensä muutamassa viikossa. Isossa lihaksen vauriossa kestää kauemmin, parantuminen vie helposti 1–2 kuukautta”, Saarinen kertoo. ”Ja hyvin usein hevosesta löytyy tapaturman jäljiltä useampi vamma, mikä voi pidentää toipumisaikaa.”.Kipulääkkeitä ei yleensä tarvita, ellei vamma ole akuutti tai hevonen ei esimerkiksi varaa jalalle..Suurin osa hevosten tapaturmaperäisiin loukkaantumisiin johtavista vahingoista sattuu tarhassa tai laitumella, joten niitä on sinällään mahdotonta ennaltaehkäistä..”Mutta liikuttelupohjien olisi oltava kunnossa, raskasta rämpimistä pitäisi välttää, ja hyvä pito täytyy olla”, Saarinen luettelee. Erikoisen haastavia ovat kurakelit, jolloin askel lipsuu..Mikään ruokintaekspertti Saarinen ei tunnusta olevansa..”E-vitamiini tiedetään lihasvitamiiniksi, ja sille tulee lopputalvesta tarvetta. Elektrolyytit ovat myös olennaisia lihasten toiminnan kannalta. Jos hevonen kuivuu, lihas väsyy ja koordinaatio heikkenee, mikä altistaa loukkaantumisille.”.”Jos herää epäilys pehmytkudosvammasta, saadaan parhaat tulokset, kun hevonen siirretään heti lepoon ja tilataan tutkimusaika eläinlääkäriltä”, Saarinen kertoo kokemuksistaan. Normaalia valmennusta ei kannata tilanteessa jatkaa..Saarinen ei jättäisi kuitenkaan hevosta kokonaan karsinalepoon, mutta rajoittaisi ja kontrolloisi liikuntaa, kunnes hevonen on tutkittu. Pehmytkudosvamman hoidon aikana ja tovi sen jälkeenkin liikunta on lähinnä käyntiä, raskaita pohjia välttäen. Esimerkiksi selkäjännevauriossa selkään ei mennä, mutta liinassa saa nätisti liikuttaa, ellei ole muita vaurioita..”Pyritään vastustamaan hevosen lihaskunnon putoamista kuitenkin, joten asiakkaille annetaan ohjeita ja jatko-ohjelmaa tapauksesta ja vammasta riippuen”, Saarinen perustelee..Tuhannen taalan mökkitie Monet hevosenomistajat ovat uuden edessä, kun Heikki Saarinen on jäämässä eläkkeelle.Kuljetuskalusto on illalla laitettu valmiiksi, hevosen lastaus ja pitkä matka kohti Kangasalaa alkaa aamulla jo hyvissä ajoin ennen kukon kiekaisua. Katsot tien ohella kameran ruudulta ruunan matkustamista. Siellä se ongelman ydin napostelee heiniään. Mikä sitä oikein riivaa? On ajossa niin pirun kärttyinen, vaikka mitään vikaa ei päälle päin näy, tunnu, eikä ole myöskään löytynyt.Ajomatkalla seuraat kelloa, herätät koululaisen, kyttäät tien liukkautta, huomaat unohtaneesi vastata Wilma-viestiin, hotkaiset eväsleivät, sovit heinänhakureissun ja muistelet, missä olitkaan luvannut olevasi huomenna tähän samaan aikaan.Huomaat olevasi sopivassa aikataulussa, Tiihala häämöttää. Kun vielä kerran käännyt klinikan pihaan vievälle mökkitien tapaiselle reitille, pulssi alkaa tasaantua. Klinikalla on rauhallista. Aikataulut pitävät, kiirettä ei ole. Edellinen asiakas on lähtenyt, sinun hevosesi on seuraava potilas. Tuot ruunan sisälle valmiiksi, ja tartut kehotukseen hakea kupin kahvia. Hevosta aletaan kokonaisvaltaisesti tutkia. Ajattelet, että nyt joku syy käytökseen löytyy, jos on ylipäätään löytyäkseen.Tuttu tunne ja tarina monelle vuosien ajalta. Ja tavallaan jo ajalta ennen ajanlaskun alkua, kun Heikki Saarisella oli isompi klinikka Wääksyn kartanolla hevoshieroja Tuula Pursiaisen kanssa..On parempi, että lähtee omatoimisesti ennen kuin unohtaa kumpaa puolta hevosesta tutkii.Heikki Saarinen.Mutta nyt vahvasta pehmytkudososaamisestaan tunnetun Kangasalan Hevospraktiikan tarina alkaa kääntyä viimeiselle sivulleen. Seitsemänkymppisen Heikki Saarisen tarkoitus on lopettaa klinikkatoiminta toukokuun lopulla ja siirtyä eläkkeelle.”On parempi, että lähtee omatoimisesti ennen kuin unohtaa kumpaa puolta hevosesta tutkii”, Saarinen veistelee. Palo mielenkiintoiseen työhön ei ole kuitenkaan millään lailla sammunut.Toiveissa on, että joku nuori ja innokas eläinlääkäri tulisi vielä klinikalle oppimaan ja saisi siitä kipinän kehittää osaamistaan ”lihaspuoleen”. Pehmytkudoksilla on paljon kerrottavaa ja Heikki Saarinen jakaisi tietotaitoaan mielellään eteenpäin.Jos rivakasti toimii, niin vielä ehtii päästä näkemään ja kokemaan klinikan toimintaa.Tässä se nyt on, vielä hetken, tuhannen taalan paikka päästä syventämään ammattitaitoaan erikoisalansa huippuosaajan ohjauksessa. Ei kai näin ainutlaatuinen tilaisuus voi jäädä käyttämättä?Päässä soi Wiskarin Arttu. Toivot, että voisit ajaa samanlaista mökkitietä hevosongelminesi vielä jatkossakin.

Hevosten pehmytkudosvammojen jäljillä – "Lähes aina tapaturmainen alkuperä"

Aiheeseen liittyvää

Suomenhevosten työmestari Silviisii Vuoden nimi -äänestyksen kolmas

Vincennesin voittaja hyppää nyt 60-senttisiä esteitä 12-vuotiaan Iinan kanssa

Kaavan uhkaama Etelä-Vantaan Ratsastuskoulu: "Saamme toistaiseksi pitää vielä tämän näkymän"

Ratsastuksen viikko 44: Lyonissa maailmancupia ja Tampereella kansallista