Suomessa on jo useita keskuksia, joissa on tarjolla ”wellness-tyyppistä” laitekuntoutusta hevosille. Ideana on, että hevonen voidaan tuoda kuntoutukseen joko pidemmäksi aikaa eläinlääkärin suosituksesta tai vain rentoutumaan ja palautumaan, vaikkapa vain viikoksi tai viikonlopuksi, jos omistaja on itse matkalla tai muuten estynyt liikuttamaan hevostaan.Kymmenen vuotta sitten Mäntyharjun Nurmaalle valmistunut Woikoski Feelingin hevoshoitokeskus on Woikoski Oy:n toimitusjohtaja ja kouluratsastaja Sari Palmbergin rakas luomus ja juontaa hänen omasta ratsastusharrastuksestaan. Keskus kattavine laitteineen mahdollistaa hänen omien hevostensa tarkan seurannan. Niistä otetaan säännöllisesti muun muassa verianalyysit omassa laboratoriossa.. Hevospaikkoja hoitolassa on 8 ja ne ovat yleensä täynnä. Talli on erillinen osasto, mutta sieltä on suora yhteys hoitopuolelle sisäkautta.Jos tilaa on, Palmberg tuo hoitoihin omatkin hevosensa. Hoidoissa voi käydä myös päiväseltään, vaikkapa vain vesimatolla kävelemässä, ja ravi-ihmiset käyttävät enemmänkin tällaista tapaa.Hevosten kuntoutustoiminta ei ole voitollista toimintaa, Palmberg kertoo hymyillen.”Ehkä se voisi juuri ja juuri sitä ollakin, jos sitä tekisi yrittäjäpohjalta, yhden ihmisen voimin”, hän arvelee.Onko se sitten asiakkaalle kallista?”Jos tuot hevosen tänne kuukaudeksi latautumaan ja hoitoihin, se maksaa suurin piirtein saman kuin jos viet hevosen ratsutukseen tai ravivalmennukseen”, hän luonnehtii.. Hevosten kuntoutuskeskusta hoitaa hevoshieroja Annamari Vesala. Hän on ollut toimessa nyt muutaman vuoden ja toimi sitä ennen kymmenen vuotta Kymenlaakson hevosklinikalla eläinlääkärin Taina Sjöbergin apulaisena. Vesalalla on omia ravihevosia.Vesikävelykone, infrapuna, solarium, suolahuone, kylmähoito ja tärinämatto ovat tyypillisiä hevoswellness-keskusten vakiovarusteita. Woikoski Feelingiltä löytyvät nämä palvelut.Joissakin eurooppalaisissa keskuksissa on uima-altaita, mutta Woikoskelle ei ole sellaista lähdetty rakentamaan.”Tuossa on järvi ja siellä laituri, jonka ympäri voi halutessaan uittaa hevosta. Ja ollaan sitäkin omille hevosille tehty”, Palmberg toteaa.Joidenkin potilaiden kanssa käydään kävelemässä ja kiipeilemässä läheisessä kansallismaisemassa. Muuten ne viettävät hoitojen ulkopuolisen ajan voittopuolisesti ulkona tarhoissa. Muutaman sadan metrin päässä on myös uusi, lämmitetty täysimittainen maneesi. Hoitojaksoihin ei kuitenkaan kuulu ratsastus.Woikoskella järjestetään jonkin verran kouluratsastuskilpailuja, ja vesikävelyn voisi kuvitella hyvinkin sopivan kisaviikonlopun ohjelmaan, mutta kilparatsastajat eivät juurikaan hoitolan palveluita käytä. Matkaa kisa-alueelta on ehkä vajaa kilometri.. Woikoskella on Suomen oloissa ainutlaatuinen kylmä- eli kryolaite, johon hevonen mahtuu kokonaan sisälle. Tämä on maan ensimmäinen ja eräänlainen prototyyppi. Woikosken kaasutehtaalta saa nestekaasut talon puolesta. Nestemäinen typpi on väritöntä, mautonta ja äärimmäisen kylmää, sen kiehumispiste on -195,8° celsiusastetta. Käytössä on uuden sukupolven ilman ja typen sekoitus.Ennen käyttöä laite esikylmätään, mihin menee muutama minuutti.Laite on päältä auki ja puhaltaa 130 miinusasteista kuivaa kylmää sivuseinistä. Alin kylmyys kestää hoidon aikana noin kolme minuuttia. Alin saavutettavissa oleva lämpötila on 145 miinusastetta. Hoitoaika on 6 minuuttia kerrallaan ja hevonen näyttää ottavan sen varsin hyvin. Kerta sen elämässä toinen. Hevoset eivät hoitoa tosin kovin kummastele, jotakuta on saattanut hämmästyttää hoidosta muodostuva runsas höyry. Hevoset viedään tähän hoitoon aina kuivina. Märkänä iho johtaisi lämpöä ulos liian tehokkaasti. Hevosen sisäinen lämpötehdas näyttää toimivan tehokkaasti, sillä vaikka jokunen karva näyttää huurteessa olevankin, kehon alue tuntuu käteen lämpimältä, kun hevonen talutetaan ulos. Jalat tuntuvat polven ja kintereen alta kylmiltä.. Kesäihottumaa kylmä rauhoittaa kuulemma mukavasti. Johtuuko se sitten kehon omaa immunologiaa buustaavasta thermoshokista vai rauhoittaako kylmä ihoa jostakin muusta syystä, ei tiedetä.Hevosta ei jätetä laitteeseen yksin. Hevosten hoitaja Tyyne Heikkinen pitelee sitä pääpuolesta.Käytössä on myös täsmäkryo, jota annostellaan letkun suuttimesta. Kaasupullon ja siihen kiinnitetyn letkun voi kuljettaa kätevästi paikasta toiseen, vaikkapa tallin puolelle. Tällä menetelmällä saadaan paikallisesti enemmän tehoa.. Toinen hevonen käy puoli tuntia vesikävelemässä. Homma on sille tuttua. Hokit ruuvataan irti kengistä. Hevoselle laitetaan kakkapussi hännän alle, jotta vesi ei suotta likaannu. Jalat pestään ennen ja jälkeen vesikävelyn. Vesi kiertää säiliössä ja se vaihdetaan säännöllisin välein, muttei kuitenkaan jokaisen hevosen kohdalla.Veden korkeus riippuu siitä, mitä haetaan. Jotkut hevoset yrittävät nostaa jotakuta neljästä jalasta eri tavoin kuin kolmea muuta. Tällainen tapa saadaan poistumaan nostamalla vettä sen verran, että veden pinnan yläpuolelle nostaminen ei ole enää mahdollista. Alla rullaava matto aiheuttaa sen, että askelista tulee tasapituiset. Tälle hevoselle vettä nostetaan muutama kymmenen senttiä ja se keskittyy tarpomaan pitkin askelin, pää alhaalla. Sen selkä keinahtelee puolelta toiselle askelten rytmissä. Joku vesipisara lennähtää välillä turvalle, mutta tekemisessä on täysi rauha.Kävelyä voi suunnata 7 asteen verran ylämäkeen. Pääpuolessa seisova Annamari Vesala keskittyy katsomaan, että hevonen kävelee ehdottoman suoraan. Hän toteaa vedessä kävelevän hevosen seuraamisen olevan myös katselijalle terapeuttista, lähes meditatiivista.. Suolahuoneessa hevonen on puolisen tuntia kiinni pilttuussa, pääpuoli hienojakoista suolaa säännöllisesti ilmaan puhaltavaan puhaltimeen päin. Suolakammiossa on hoidon aikana paljon suolaa ilmassa, minkä huomaa kaikilta pinnoilta. Ne ovat hienon suolapölyn peitossa. Katossa ovat infrapunalämpölamput. Suolahuone on tarkoitettu ensisijaisesti hengitysteille, mutta suolahoidolla on havaittu hyvät vaikutukset ihottumapotilaisiin. Hoitolassa on huomattu, että hevosen omistaja istuu usein suolahoidossa mukana.Amerikkalaisvalmisteista tärinämattoa käytetään passiivisena lihas- ja luuston kunnon ylläpitäjänä. Hoitopilttuun alla tärisevä kumimatto on hyödyllinen palautumiseen ja käytössä myös sellaisilla hevosilla, joita ei saa vielä muulla tavoin liikuttaa. Laite on aikoinaan kehitetty astronauteille, jotka menettävät avaruuslennoilla nopeasti luuntiheyttä. Matolla seistessä huomaa, että tärinä on voimakkaampaa kuin ihmisten rentoutukseen tarkoitetuilla laitteilla. Maton päällä oleva solarium tehostaa rentouttavaa vaikutusta.Keskuksessa on kolmaskin työntekijä, Veera Venemies, mutta hän on jutuntekopäivänä vapaapäivällä.
