Lumi- ja jäätilanne vaihtelee Suomessa sijainnin mukaan. Erityisesti tänä talvena kelit ovat olleet hyvin haasteellisia, kun lämpötila on sahannut edestakaisin plus- ja miinusasteiden välillä. Lämpöasteiden ja vesisadetta seuranneiden pakkasten myötä erityisesti liukkaus on ollut monessa paikassa todellinen ja pitkäaikainen ongelma.Millaisia keinoja tallinpitäjillä on varautua liukkautta vastaan sekä hevosten että ihmisten osalta?.Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoella sijaitsevalla Larva-Jussilan tilalla on sekä siitostammoja että varsoja yhteensä noin 80. Kaikki hevoset ovat kengättömiä.”Meillä on ollut nyt useana vuonna leudot ja huonot talvet, ja yleensä tosi liukasta. Ei auta voivotella asiaa, mihin ei voi itse vaikuttaa, kuten säätiloihin. Työt on vain hoidettava niiden mukaan. Kelit ovat kuitenkin aiheuttaneet ylimääräisiä toimenpiteitä”, Larva-Jussilan omistaja Riikka Takaneva kertoo.Larva-Jussilassa on jouduttu tänä vuonna hiekoittamaan tarhoja. Käytössä on ollut karkeampaa ja hienompaa hiekkaa, ja tarhoista on hiekoitettu koko alue tai se alue, mikä on enimmäkseen käytössä.Hienompi hiekka muodostaa ohuen maton jään pinnalle. Hiekan ohella myös tuhka ajaisi asiansa liukkauden estämiseksi. Käyttämättömät alueet ovat lumipinnalla, eivätkä ne ole näin olleet liukkaita. Varsapihattolaiset ovat aktiivisempia liikkumaan kuin siitostammalaumat.”Tapauskohtaisesti olemme myös jättäneet lantaa tarhoihin estämää liukkautta. Yleensä kuitenkin aina ennen pakkasia lannat lanataan tarhoista pois, jolloin sinne jää karhennettu pinta, kun tehdään koneellisesti. Kun jään pintaa on saatu koneilla rikottua, yleensä hiekkakin jää siihen paremmin kiinni, ja estää näin ollen paremmin liukkautta”, Takaneva kertoo.”Meillä on kaikki hevoset ilman kenkiä. Kenelläkään ei ole tukevampaa alustaa kuin toisella, minkä takia laumaelämäkin sujuu hienosti. Hevoset ovat oppineet myös hyvin kulkemaan varovasti liukkaiden kelien aikaan.”Takanevan mukaan ihmisten pito on suurempi ongelma, ja nastakengät ovat olleet kovasti käytössä. Ihmisten reitit on hiekoitettu samoilla koneilla.”Onhan tämä ainainen hiekoittaminen ollut vähän työlästä ja arvokastakin, mutta tällaiset systeemit on todettu ainakin meillä hyväksi. Hevoset ovat pärjänneet ilman kenkiä vuoden ympäri, ja samalla tavalla hevosten kengittäminen aiheuttaisi työtä. Meillä pelastuksena on myös se, että meille riittää selvitä tarhojen kanssa, eikä tarvitse huolehtia treenipaikkojen kunnosta”, Takaneva pohtii..Isto Kuisma valmentaa hevosiaan Pilkanmaalla Kouvolan kupeessa. Hänen mukaansa talvi on ollut haastava.”Tuntuu, että Etelä-Suomessa olosuhteet menevät vuosi vuodelta enemmän ja enemmän tällaisiksi, ja valmentamista joutuu soveltamaan. Täällä suunnalla ei ole montaa viikkoa vuodessa, että olisi ylipäätään lumipolanne. Enemmän on jäälumipolannetta, ja ahkerasti joutuu ajopaikkojen kanssa työskentelemään”, Kuisma kertoo.Kuisman hevoset ovat kaikki kengässä, joissa on edessä kuusi yhdeksän millin hokkia ja takana kahdeksan kahdentoista millin hokkia.”Hevoset ovat pärjänneet hyvin hokkikengillä, ja ihmisillä nastakengät ovat olleet kovasti käytössä. Paljon on joutunut pihoja hiekoittamaan”, Kuisma toteaa.”Olemme joutuneet myös jonkin verran hiekoittamaan ajopaikkoja, jotta kärryt eivät lähtisi liiraamaan hevosen perässä. Esimerkiksi meidän hiittisuoralla on pari mutkaa ja nousua, niin sinne on ajettu kivituhkaa jään päälle. Siitä on aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia.”Tarhat puolestaan ovat Kuisman mukaan pysyneet hyvällä lumipinnalla, missä hevoset ovat nauttineet olostaan. Tarhoille ei ole tarvinnut tehdä talven aikana mitään..Tuomas Jauhiaisen ratsastuskoulu Keskimäen Hevostila sijaitsee Kuopiossa. Siellä on parikymmentä hevosta, mutta ei maneesia.”Meillä on ollut täällä ihan ok talvi. Tänä vuonna on ollut ehkä vähän vähemmän lunta kuin aikaisemmin, mutta on sitä kuitenkin ollut riittävästi”, Jauhiainen kertoo.Ratsastuskoulun asiakkaille on pitänyt hiekoittaa kävelyreittejä ja parkkipaikka.”Kaikista liukkaimpia ovat olleet paikat, missä on paljon kuljettu. Tänä vuonna ongelmana on ollut, ettei hiekoitussepeliä tahtonut löytyä ollenkaan, kun se oli joka paikassa loppu.”Jauhiaisen mukaan tarhat ovat pysyneet hyvässä kunnossa, eikä niille ole tarvinnut tehdä mitään. Ratsastustunnit pyörivät kentällä ympäri vuoden, ja myös se on pysynyt hyvänä koko talven.”Kyllä ylivoimaisesti paras keino on ollut, ettei ole tehnyt kentälle eikä tarhoille mitään ja antaa lumen tulla. Kentältä olen korkeintaan ajanut reunoja traktorin lingolla, jos on tullut uria sinne. Ei kannata ajaa vähäistä lunta pois, sillä kun tulee vesikelit, ne ovat sitten hyvin äkkiä jääpinnalla”, Jauhiainen neuvoo.”Ennen lumien tuloa on ollut tärkeää, että on saatu kenttä tasaiseksi, ja välillä olemme ratsastaneet myös laitumilla. Meillä suurimmalla osalla hevosista on kengät, ja jokaisessa jalassa niillä on neljä jäähokkia sekä tilsakumit. Osa hevosista on puolestaan kokonaan ilman kenkiä.”
Lumi- ja jäätilanne vaihtelee Suomessa sijainnin mukaan. Erityisesti tänä talvena kelit ovat olleet hyvin haasteellisia, kun lämpötila on sahannut edestakaisin plus- ja miinusasteiden välillä. Lämpöasteiden ja vesisadetta seuranneiden pakkasten myötä erityisesti liukkaus on ollut monessa paikassa todellinen ja pitkäaikainen ongelma.Millaisia keinoja tallinpitäjillä on varautua liukkautta vastaan sekä hevosten että ihmisten osalta?.Etelä-Pohjanmaalla Ilmajoella sijaitsevalla Larva-Jussilan tilalla on sekä siitostammoja että varsoja yhteensä noin 80. Kaikki hevoset ovat kengättömiä.”Meillä on ollut nyt useana vuonna leudot ja huonot talvet, ja yleensä tosi liukasta. Ei auta voivotella asiaa, mihin ei voi itse vaikuttaa, kuten säätiloihin. Työt on vain hoidettava niiden mukaan. Kelit ovat kuitenkin aiheuttaneet ylimääräisiä toimenpiteitä”, Larva-Jussilan omistaja Riikka Takaneva kertoo.Larva-Jussilassa on jouduttu tänä vuonna hiekoittamaan tarhoja. Käytössä on ollut karkeampaa ja hienompaa hiekkaa, ja tarhoista on hiekoitettu koko alue tai se alue, mikä on enimmäkseen käytössä.Hienompi hiekka muodostaa ohuen maton jään pinnalle. Hiekan ohella myös tuhka ajaisi asiansa liukkauden estämiseksi. Käyttämättömät alueet ovat lumipinnalla, eivätkä ne ole näin olleet liukkaita. Varsapihattolaiset ovat aktiivisempia liikkumaan kuin siitostammalaumat.”Tapauskohtaisesti olemme myös jättäneet lantaa tarhoihin estämää liukkautta. Yleensä kuitenkin aina ennen pakkasia lannat lanataan tarhoista pois, jolloin sinne jää karhennettu pinta, kun tehdään koneellisesti. Kun jään pintaa on saatu koneilla rikottua, yleensä hiekkakin jää siihen paremmin kiinni, ja estää näin ollen paremmin liukkautta”, Takaneva kertoo.”Meillä on kaikki hevoset ilman kenkiä. Kenelläkään ei ole tukevampaa alustaa kuin toisella, minkä takia laumaelämäkin sujuu hienosti. Hevoset ovat oppineet myös hyvin kulkemaan varovasti liukkaiden kelien aikaan.”Takanevan mukaan ihmisten pito on suurempi ongelma, ja nastakengät ovat olleet kovasti käytössä. Ihmisten reitit on hiekoitettu samoilla koneilla.”Onhan tämä ainainen hiekoittaminen ollut vähän työlästä ja arvokastakin, mutta tällaiset systeemit on todettu ainakin meillä hyväksi. Hevoset ovat pärjänneet ilman kenkiä vuoden ympäri, ja samalla tavalla hevosten kengittäminen aiheuttaisi työtä. Meillä pelastuksena on myös se, että meille riittää selvitä tarhojen kanssa, eikä tarvitse huolehtia treenipaikkojen kunnosta”, Takaneva pohtii..Isto Kuisma valmentaa hevosiaan Pilkanmaalla Kouvolan kupeessa. Hänen mukaansa talvi on ollut haastava.”Tuntuu, että Etelä-Suomessa olosuhteet menevät vuosi vuodelta enemmän ja enemmän tällaisiksi, ja valmentamista joutuu soveltamaan. Täällä suunnalla ei ole montaa viikkoa vuodessa, että olisi ylipäätään lumipolanne. Enemmän on jäälumipolannetta, ja ahkerasti joutuu ajopaikkojen kanssa työskentelemään”, Kuisma kertoo.Kuisman hevoset ovat kaikki kengässä, joissa on edessä kuusi yhdeksän millin hokkia ja takana kahdeksan kahdentoista millin hokkia.”Hevoset ovat pärjänneet hyvin hokkikengillä, ja ihmisillä nastakengät ovat olleet kovasti käytössä. Paljon on joutunut pihoja hiekoittamaan”, Kuisma toteaa.”Olemme joutuneet myös jonkin verran hiekoittamaan ajopaikkoja, jotta kärryt eivät lähtisi liiraamaan hevosen perässä. Esimerkiksi meidän hiittisuoralla on pari mutkaa ja nousua, niin sinne on ajettu kivituhkaa jään päälle. Siitä on aiheutunut ylimääräisiä kustannuksia.”Tarhat puolestaan ovat Kuisman mukaan pysyneet hyvällä lumipinnalla, missä hevoset ovat nauttineet olostaan. Tarhoille ei ole tarvinnut tehdä talven aikana mitään..Tuomas Jauhiaisen ratsastuskoulu Keskimäen Hevostila sijaitsee Kuopiossa. Siellä on parikymmentä hevosta, mutta ei maneesia.”Meillä on ollut täällä ihan ok talvi. Tänä vuonna on ollut ehkä vähän vähemmän lunta kuin aikaisemmin, mutta on sitä kuitenkin ollut riittävästi”, Jauhiainen kertoo.Ratsastuskoulun asiakkaille on pitänyt hiekoittaa kävelyreittejä ja parkkipaikka.”Kaikista liukkaimpia ovat olleet paikat, missä on paljon kuljettu. Tänä vuonna ongelmana on ollut, ettei hiekoitussepeliä tahtonut löytyä ollenkaan, kun se oli joka paikassa loppu.”Jauhiaisen mukaan tarhat ovat pysyneet hyvässä kunnossa, eikä niille ole tarvinnut tehdä mitään. Ratsastustunnit pyörivät kentällä ympäri vuoden, ja myös se on pysynyt hyvänä koko talven.”Kyllä ylivoimaisesti paras keino on ollut, ettei ole tehnyt kentälle eikä tarhoille mitään ja antaa lumen tulla. Kentältä olen korkeintaan ajanut reunoja traktorin lingolla, jos on tullut uria sinne. Ei kannata ajaa vähäistä lunta pois, sillä kun tulee vesikelit, ne ovat sitten hyvin äkkiä jääpinnalla”, Jauhiainen neuvoo.”Ennen lumien tuloa on ollut tärkeää, että on saatu kenttä tasaiseksi, ja välillä olemme ratsastaneet myös laitumilla. Meillä suurimmalla osalla hevosista on kengät, ja jokaisessa jalassa niillä on neljä jäähokkia sekä tilsakumit. Osa hevosista on puolestaan kokonaan ilman kenkiä.”
