Huippu-urheilijan heikko kohta: keuhkot – "Yskiminen ja nieleskely suorituksen jälkeen voivat kieliä keuhkoverenvuodosta"

Hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Nina Höglund työstää Helsingin yliopistossa väitöskirjaa hevosten alahengitystietulehduksista. Lisäksi hän työskentelee Viikin hevosklinikan päivystyksessä ja vastaanottaa sisätautipotilaita Hyvinkään hevossairaalassa..”Astmapotilaita ei riitä läheskään joka päivälle, mikä on positiivinen ongelma. Suomessa on aika hyvä tilanne hevosten keuhkoterveyden suhteen, kun tietoisuus esimerkiksi ilman ja heinän laadun terveysvaikutuksista on kasvanut”, Höglund näkee..”Väitöskirjatutkimuksen myötä hengitystiet ylipäätään ovat vieneet minut mukanaan, ja tutkin mielelläni monenlaisia niihin liittyviä potilaita. Toki hevosissa kiinnostaa aina niiden terveys ihan kokonaisvaltaisesti”, esteratsastava eläinlääkäri kertoo..Rasitusperäinen keuhkoverenvuotoSyntyy nykykäsityksen mukaan siitä, kun hevosen muu suorituskyky ylittää keuhkojen kapasiteetin ja verta pääsee tihkumaan keuhkorakkuloihinEi yleensä oireile kuin heikentyneenä suorituskykynäYksittäinen tapaus ei välttämättä ole kovin vakava, mutta voi ajan myötä kroonistuaKotihoitokonstit vähissä, joten estäminen tehokkaampaaRiittävä palautumisaika kovista harjoitteista ja kilpailuista ennaltaehkäisee vuotoa.Kaikilla hengitystieongelmilla on potentiaalia liittyä läheisesti myös keuhkoverenvuotoon. Tämä perustuu hevosen hengityselinten rakenteeseen ja toimintamekanismiin..”Hevonen on rakenteeltaan huippu-urheilija, ja keuhkot ovat suuret kokoonkin suhteutettuna. Toisaalta pään ja kaulan muotoilu tuo haasteen, sillä ylähengitystiet eli sieraimet, nenäontelo ja kurkku muodostavat hapensaannille pullonkaulan kaikilla hevosilla”, hän kuvailee..”Hengityksen helpottamiseksi keuhkopussissa on jatkuva, keuhkoja laajentava alipaine. Ylähengitysteiden toimintahäiriöt hankaloittavat ilman kulkemista, jolloin hevonen joutuu vetämään henkeä entistä kovempaa, ja paine-ero kasvaa. Tämä altistaa keuhkoverisuoniston vaurioille.”.Keuhkoverenvuodon todennäköisyyttä kasvattaa myös alempien hengitysteiden sairaus, kuten astma. Silloin keuhkoputket reagoivat ärsytykseen supistumalla, ja alahengitysteiden kaventuneet kulkuväylät voimistavat alipainetta yhtä lailla..”Pitkittyessään mikä tahansa keuhkojen tulehdustila voi aiheuttaa peruuttamattomia rakennemuutoksia, kun keuhkorakkulat ja niitä ympäröivät mikroskooppisen pienet verisuonet alkavat arpeutua. Seinämät paksuuntuvat ja jäykistyvät, mikä heikentää hapenottokykyä pysyvästi. Sama vaikutus on keuhkojen jatkuvalla matala-asteisella tulehduksella, jota esimerkiksi huono talli-ilma voi ylläpitää.”.Keuhkoverenvuoto alkaa pienestäNykykäsityksen mukaan rasitusperäinen keuhkoverenvuoto (EIPH eli Exercise-Induced Pulmonary Hemorrhage) syntyy, kun hevosen muu suorituskyky on keuhkojen kapasiteettiin nähden ikään kuin liian hyvä..Ilman primäärejä sairauksiakin kovasykkeisessä kilpailusuorituksessa kiihtynyt hengitys kohdistaa keuhkoihin valtavan venytyksen, ja aineenvaihduntaa kirittämään kohonnut verenpaine pullistaa verisuonet äärimmilleen. Samalla pernasta vapautuvat punasolut lisäävät veren tilavuutta jopa 50 prosentilla, mikä voimistaa ilmiötä entisestään..”Pitkittyessään mikä tahansa keuhkojen tulehdustila voi aiheuttaa peruuttamattomia rakennemuutoksia.".Suorituskyvyn rajoilla keuhkorakkuloita eli alveoleita ympäröivien hiussuonien seinämät alkavat rakoilla. Seinämä päästää normaalisti läpi vain hiilidioksidia ja happea, mutta valtava paine-ero työntää epiteelisolujen väleistä myös punasoluja. Verisuonen sisältä karattuaan ne ovat kaasujenvaihdossa tiellä. Samalla ne käynnistävät tulehdusreaktion, niin kuin mikä tahansa keuhkoihin päätynyt vieras aine tekisi..”Keuhkoverenvuoto alkaa siis ihan mikroskooppiselta tasolta, eikä se ole välttämättä kovin dramaattinen tapahtuma. Elimistö osaa korjata noin ohuen kudoksen repeämät melko hyvin, eikä lievillä yksittäistapauksilla ole juuri merkitystä”, Höglund lohduttaa..”Toisaalta pienikin tihutus voi aiheuttaa kumulatiivisesti rumaa jälkeä. Kun kapillaarit repeävät ja alveolit tulehtuvat tiheästi kerrasta toiseen, seinämät arpeutuvat ja paksuuntuvat väistämättä.”.Ajan mittaan ollaan samantyyppisessä kierteessä kuin vaikkapa jännevamman kanssa: arpeutunut alue on tiivis ja joustamaton, mikä lisää jäljelle jääneen terveen kudoksen rasitusta ja venytystä entisestään..Keuhkokudoksen kotihoitokonstit ovat vähissä, joten riittävän pitkä palautuminen kovista harjoituksista ja kilpailuista on sitäkin tärkeämpää. Lepo on tarpeen sekä keuhkoverenvuodon ehkäisyn että mahdollisesti jo syntyneiden vaurioiden rajoittamisen kannalta..”Maksimaalisessa suorituksessa kehon tietyt osa-alueet kuormittuvat voimakkaasti. Vaikka hevonen on luotu liikkumaan, sen elimistö tarvitsee aikaa korjata itseään ja palautua perustilaan. Hengitysteiden paine ja solujen venyminen on luonnollista, mutta silti stressitekijä”, eläinlääkäri muistuttaa..”Mikäli suorituksen aikana keuhkoihin on lisäksi päässyt pienikin määrä verta, aikaa ja voimavaroja tarvitaan myös punasolujen siivoamiseen ja tulehdustilan taltuttamiseen.”.Mikäli kovin kylmässä kilpailemista ei voi välttää, kunnon pakkasilla spurttailun päätteeksi palautumiseen on panostettava erityisesti..”Tutkimuksissa on saatu vahvistusta sille loogiselle ajatukselle, että kylmä sää altistaa keuhkoverenvuodolle. Hevosen pitkistä hengitysteistä huolimatta ilma ei ehdi kunnolla lämmetä. Seurauksena hengitystiet ärsyyntyvät, supistuvat ja tähystyksessä usein näyttävätkin punoittavilta ja turvonneilta.”.Epämääräiset oireetKeuhkoverenvuodon kurjiin puoliin kuuluu oireiden epämääräisyys. Vastoin yleistä uskomusta hevosen nenästä vuotaa verta vain joissakin prosenteissa tapauksista..”Joskus keuhkoista voi puhjeta kerralla isompi suoni, jolloin verenvuoto on rajua ja johtaa pahimmillaan äkkikuolemaan. Tämä on kuitenkin harvinaista. Toisaalta kohtuullinen verimäärä voi olla peräisin muualtakin, kuten nenäontelon limakalvoilta”, Höglund huomauttaa..Veri kyllä kulkeutuu hengitysteissä ylöspäin, sillä lihassupistukset, puhdistavat värekarvat ja yskiminen yhdessä voimakkaan uloshengityksen ja painovoiman kanssa pyrkivät poistamaan vieraita aineita. Matka on kuitenkin pitkä ja hevonen näppärä nieleskelemään kurkkuun kapuavaa nestettä..”Yskiminen ja nieleskely suorituksen jälkeen voivat kieliä keuhkoverenvuodosta, mutta ne voivat johtua muustakin. Yleensä mitään erikoisia ääniä ei myöskään kuulu kilpailun aikana. Tyypillisen oire on rasituksensietokyvyn hienovarainen hiipuminen loppua kohden”, eläinlääkäri kuvailee..”Valmentajat saattavat sanoa, että ei ollut ihan viimeistä vaihdetta tai paras puhti puuttui. Jos meno sen sijaan tyssää äkillisesti ja hevonen suorastaan hiljentää, kyse on todennäköisesti jostakin muusta, kuten ylähengitysteiden ongelmasta.”.Klinikkaolosuhteissa keuhkoverenvuotoa pystytään selvittelemään monipuolisesti. Eniten informaatiota saadaan 30–90 minuuttia suorituksen jälkeen, mutta vielä viikonkin kuluttua tutkiminen on tuloksellista..”Veren ja liman määrää sekä mahdollista punoitusta ja supistumista arvioidaan silmämääräisesti.".”Heti tehtävässä tähystyksessä voidaan arvioida henkitorvessa näkyvää verisyyttä viisiportaista asteikkoa hyödyntäen. Se on kuitenkin vain suuntaa antava skaalaus, koska syvällä keuhkoissa tapahtuneiden vaurioiden laajuus ja varsinkaan toistuvuus ei ole suoraan verrannollinen henkitorveen asti kulkeutuneen veren määrään.”.Myöhemmissäkin tutkimuksissa vilkaistaan aina ylähengitystiet, henkitorvi sekä keuhkoputkien oikea ja vasen päähaara. Keuhkoputkien loputtomasti haarautuvaan sokkeloon päästään laskeutumaan tähystimellä puolivälin paikkeille, ennen kuin tie kapenee liikaa..”Veren ja liman määrää sekä mahdollista punoitusta ja supistumista arvioidaan silmämääräisesti. Keuhkohuuhtelunäytteen ottamiseksi tähystimen tilalle vaihdetaan ohut silikoniletku, jota pitkin keuhkoihin lasketaan muutama desilitra steriiliä keittosuolaliuosta”, Höglund selittää..Myös keuhkohuuhtelunäytteestä voidaan tehdä silmämääräisesti ensimmäiset johtopäätökset..”Takaisin imettäessä neste saattaa olla näkyvästi värjäytynyt punaiseksi, mikä luonnollisesti viittaa verijäämiin. Näytteen onnistumisesta kertoo vaahto, joka johtuu alveoleiden solujen tuottamasta, pintajännitystä alentavasta surfaktantista. Mikäli tätä proteiinien ja rasvojen seosta on tarttunut mukaan, tietoa on todistetusti saatu kerättyä keuhkorakkuloista asti.”.Mikroskoopin avulla tiedot tarkentuvat, kun esimerkiksi tulehdussolujen määrää ja laatua päästään erittelemään..”Elimistön oman puolustusjärjestelmän valkosoluja kuuluukin olla paikalla. Mutta kun keuhkoissa päivystävät makrofagit siivoavat sisäänsä punasoluja, ne muuttuvat hemosiderofageiksi. Niitä voi löytyä vielä kolmenkin viikon kuluttua keuhkoverenvuodosta”, eläinlääkäri paljastaa..”Valtimoverinäytteen happipitoisuus on myös tärkeä tutkimus, koska se kertoo keuhkojen kapasiteetista pidemmällä aikajänteellä. Valtimohappi toki laskee akuuteissa tulehduksissa, mutta pidempään jatkuneen keuhkoverenvuodon tai muun tulehduksen aiheuttama arpeutuminen näkyy siinä myös.”.Keuhkojen lisäksi syyniin otetaan sydän, joka toimii keuhkojen kanssa tiiviissä yhteistyössä. Sen ongelmat voivat olla yhteydessä keuhkoverenvuotoon tai aiheuttaa sitä jopa rasituksen ulkopuolella..VIKA VAI OMINAISUUS?Keuhkoverenvuoto ei ole toivottavaa, mutta siihen tiedeyhteisön konsensus sitten päättyykin.Valitettavasti on edelleen mielipidekysymys, onko keuhkoverenvuoto ylipäätään sairaus vai ei, ja minkä verran se hevosta häiritsee. Perimmäinen taustasyy on edelleen epäselvä”, Nina Höglund huokaa.”Laukkahevosilla tehtyjen tutkimuksien mukaan jopa 80 prosentilla starttaavista hevosista ilmenee jonkinasteista keuhkoverenvuotoa. Vaikka laukkaurheilu on keuhkoille äärimmäisin rasituksen muoto, syke on korkealla myös esimerkiksi raveissa ja kenttäratsastuksessa. Tuntuisi hurjalta ja arkikokemuksen vastaiselta, että suuri osa näiden lajien kilpailijoista olisi sairaita tai huonovointisia.”Yleensä laukkatutkimuksissa merkittävämmällä keuhkoverenvuodolla on ollut yhteys heikompaan suorituskykyyn, joskin brutaalilta kuulostava tila herättää pohtimaan ennen kaikkea hevosen omaa kokemusta.”Käsitykseni mukaan keuhkoverenvuoto ei ole sillä tavalla kipeä tai tuskallinen tila, ennemminkin epämiellyttävä tunne. Siinä voisi olla jotain samaa, kun itse juoksee kunnon pakkasessa, ja tulee olo, että jopas onkin työlästä hengittää”, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri vertaa.Enemmän merkinnee työlään hengittämisen jälkeinen tapahtumakulku: ottaako esimerkiksi ihminen voimakeinot käyttöön, kun hevosen omat menohalut hiipuvat samaa tahtia hapenkulun kanssa.”Urheiluhevosella voi olla itselläänkin kova suoritusmotivaatio ja halu juosta. Olen miettinyt, että se voi olla henkisestikin silloin turhauttavaa, kun hevonen ei saa itsestään irti niin kuin aiemmin. Tässä on varmasti paljon yksilöllistä vaihtelua.”Kysymykset ovat erityisen kiperiä, sillä keuhkoverenvuoto on etenevä sairaus vailla parannuskeinoa. Ainoa tutkitusti toimiva lääke on nestettä poistava furosemidi, joka madaltaa verenpainetta. Se pitäisi tosin antaa neljä tuntia ennen suoritusta, mikä on doping-varoajan vuoksi kilpahevosten kanssa mahdotonta.”Kortisonihoidoilla on kuitenkin saatu hyviä tuloksia, sillä usein keuhkoverenvuotoon liittyy jokin hengitystietulehdus, viimeistään itse verenvuodon aiheuttamana. Tulehdus rauhoittamalla päästään ikään kuin nollaamaan tilanne, ja auttamaan keuhkoja palautumaan niin hyvään kuntoon kuin niille siinä vaiheessa on mahdollista.”

Huippu-urheilijan heikko kohta: keuhkot – "Yskiminen ja nieleskely suorituksen jälkeen voivat kieliä keuhkoverenvuodosta"

Aiheeseen liittyvää