Hyvä rehukasvi itävältä rinteeltä – "Sinimailasta viljellään Suomessa suhteellisen vähän"

Pro Agria Etelä-Suomen erityisasiantuntija Marja Kallela kertoo, että sinimailanen on palkokasvi vähän kuin apilakin. Kansainvälisesti sinimailanen tunnetaan nimellä alfalfa..”Sinimailanen on hyvä rehukasvi, ja sen valkuaispitoisuus on matalampi kuin apilassa, mutta korkeampi kuin heinässä. Se on typensitojakasvi, ja sillä on pitkät juuret, jotka voivat yltää jopa pariin metriin asti. Sinimailanen on hyvä maanparannuskasvi, ja se tykkää erityisesti savimaista, vaikka se kasvaa myös muualla”, Kallela kertoo..”Maaperän pH-arvon tulisi olla yli kuusi ja mielellään lähellä seitsemää, eikä maa saa olla hapan. Maaperän tulisi olla ravinteikas, mutta sinimailanen ei tykkää seisovasta vedestä. Itävä rinne olisi sinimailaselle paras kasvupaikka.”.Kallela kertoo, että Suomessa sinimailasta viljellään enimmäkseen nautakarjan rehuksi, ja viljelyalue painottuu pääasiassa eteläiseen Suomeen..”Sinimailasen viljelyä on kokeiltu monessa eri paikassa. Nyt kun ilmasto on lämmennyt ja meillä on täällä pitkät lämpimät syksyt sekä lajikkeet ovat myös kehittyneet, sinimailasen viljelyyn on nykyään suotuisammat olosuhteet kuin aikaisemmin”, Kallela kuvailee..Luonnonvarakeskuksen vierailevan asiantuntijan Markku Saastamoisen mukaan sinimailanen sopii hyvin hevosten ruokintaan, ja se on hevosille maittava..”Sinimailasta on käytetty paitsi valkuaisen lähteenä myös apilan sukuisena puskuroivia yhdisteitä sisältävänä esimerkiksi mahahaavaumista kärsiville hevosille vähentämään suoliston happamuutta. Sinimailanen sisältää myös runsaasti kalsiumia. Sinimailasen kuitupitoisuus on korkeahko ja se sopii hevosille senkin vuoksi, mutta puolestaan kovin kortisena sen sulavuus on jo huono. Sinimailasen ravintokoostumus riippuu kasvu- eli korjuuasteesta”, Saastamoinen puntaroi..”Sinimailasta viljellään Suomessa ylipäätään suhteellisen vähän. Tiedän joitakin karjatiloja, joilla sitä viljellään, ja lisäksi jotkut heinäntuottajat ovat kokeilleet sen viljelyä. Vaikeutena on sopivien viljelymaiden puute, maan rakenne ja vesitalous sekä usein alhainen pH. Lisäksi sinimailasen talvenkestävyys on huono, ja usein sitä viljelläänkin yksivuotisena.".Sinimailasen viljelyä nimenomaan hevosten käyttöön on kokeillut ainakin Isto Mäki-Tulokas Forssassa..”Ajatus lähti siitä, että näin sinimailasta viljeltävän Kanadassa, jossa se onnistui hyvin. Olimme silloin käymässä siellä elokuussa, ja he tekivät siitä jo kolmatta satoa silloin. He saivat hyvän sadon, sinimailainen ei vaatinut lannoitusta, eikä se ollut niin herkkä kuivuudelle kuin esimerkiksi timotei”, Mäki-Tulokas muistelee alkuvaiheita. .Mäki-Tulokas kokeili sinimailasen viljelyä kahtena vuonna, mutta kummallakin kerralla havaittavissa oli samat haasteensa. .”Meillä sinimailanen oli hyvin herkkä viljelyolosuhteille, ja jos vesi seisoi vähääkään, sato meni siinä. Sinimailanen on monivuotinen kasvi, mutta se ei meidän olosuhteissamme talvehtinut yhtään. Se olisi vaatinut varmaan rinnepeltoja, mutta meillä on alavia savimaita, ja vesi oli niissä varmaan se suurin ongelma”, Mäki-Tulokas harmittelee..”Viljelin sinimailasta samalla tavalla kuin tavallista heinääkin suojaviljan kanssa, ja siinä oli aina timoteita seassa. Ensimmäisessä sadossa oli käytännössä vain pelkkää timoteita, ja toinen sato oli puolestaan pelkkää sinimailasta ensimmäisenä vuonna. Seuraavana vuonna pellossa ei kasvanut enää kuin timoteita.”.Mäki-Tulokkaan mukaan sinimailasessa haasteena oli myös sen kuivaaminen..”Kun sinimailanen on apilamainen kasvi, sen kuivaaminen oli paljon vaikeampaa kuin heinän, ja se oli vaikea ylipäätään saada korjattua riittävän kuivana. Ensimmäinen sato olisi ollut helpompi saada kuivaksi, mutta toinen sato oli jo hankalampi, joskin nimenomaan silloin tuli se parempi sato. Meillä sinimailanen tehtiin esikuivattuna, emmekä olisi edes pystyneet tekemään sitä kuivana. Silloin se olisi vaatinut jonkun todella tehokkaan kuivurin, että se olisi onnistunut niin”, Mäki-Tulokas kertoo..Erityisesti siitostammojen ja varsojen ruokinnassa Mäki-Tulokas haluaisi käyttää sinimailasta..”Jos olisin onnistunut sinimailasen viljelyssä, käyttäisin sitä ehdottomasti hevosten ruokinnassa, ja se on hevosille hyvin maittava myös. Meillä sitä oli kuitenkin niin vähän saatavilla, että annoimme lisäksi muuta heinää, ja säännöstelimme sinimailasta, jotta saimme sen riittämään halutulla tavalla. Varsoille ja siitostammoille annetaan usein lisävalkuaista säkistä, ja sinimailasessa se tuli vähän automaattisesti. Kilpa- ja treenihevosille sinimailasta syötettiin taas hyvin vähän.”.Sinimailanen, alfalfaValkuaisainepitoinen hernekasvi, joka kuuluu palkokasvien perheeseenSinimailanen on maan rakenteen parantajakasviViljellään keväällä suojaviljaan tai ilmanMonivuotinen kasvi, mutta Suomessa voidaan viljellä myös yksivuotisenaKorkean valkuaisainepitoisuuden vuoksi sinimailanen ei sovellu kaikille hevosille

Hyvä rehukasvi itävältä rinteeltä – "Sinimailasta viljellään Suomessa suhteellisen vähän"

Aiheeseen liittyvää