Hyvinvoinnin mittarointihanke päättyy – tallinpitäjä haaveilee yrityksensä seinään kiinnitettävästä "hymynaama-merkistä"

Torstaina 7.11. järjestettiin Hämeenlinnassa Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hankkeen päätösseminaari hybridikokouksena. Paikalla oli joitakin kymmeniä ihmisiä kuuntelemassa ja etäyhteydellä viitisenkymmentä.Tavoitteena on ollut kehittää hevosalan auditointiin soveltuva mittaristo, jonka avulla voidaan tarkastella hevosten hyvinvointia erilaisissa pitopaikoissa. Mittariston sovellusta on tarkoitus käyttää myös tallien omavalvontatyökaluna. Mittarit ja protokollat on tarkoitus julkaista vuoden loppuun mennessä. Samoin verkkosivuille vapaasti saatavaksi on tulossa laskentamalli, jonka kanssa kuka tahansa tallinpitäjä voi koepisteyttää hevosenpitonsa.Projektipäällikkö, KPEDU:n lehtori Marjo Kaivolahti-Koukkari ja hyvinvoinnin mittaamisen asiantuntija Essi Wallenius jatkavat kohti seuraavia hankkeita.”Tämä hanke loppuu, mutta teeman parissa työskentely jatkuu. Ollaan saatu rahoitus hankkeelle, jossa testataan kiihtyvyysanturiteknologiaa hyödyntäen tiettyjä muuten vaikeasti eläimestä mitattavia asioita, kuten esimerkiksi makuumukavuutta”, Kaivolahti-Koukkari ja Wallenius kertovat.Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hanke alkoi 1.10. ja siinä ovat mukana osittain samat henkilöt.Suomen Hippoksen Hyvä talli -työryhmän kanssa tehdään yhteistyötä, samoin Suomen Ratsastajainliiton tallitarkastajien ja hyvinvointityöryhmän.Pitkän aikavälin tavoitteena on saada mittaristo osaksi isompaa hevosalan laadunvalvontaa.Wallenius kertoo tämänkaltaisen hyvinvointi-laadunvalvonnan muualla Euroopassa johtaneen laatuluokituksiin, joilla on käytännön seuraamuksia. Ne esimerkiksi voivat siirtää tilan pois eläinsuojeluvalvonnan satunnaisotannoista.Wallenius painottaa, että eläinten hyvinvointi ei voi olla elinkeinon itsensä käsissä, vaan mukana on oltava ulkopuolista arviointia. Tavoitteena on nimenomaan eläinperäinen hyvinvointi ja eläimen aito hyvinvoinnin kokemus.Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin -hankkeen pohjana on ollut kansainvälinen Welfare Quality -järjestelmä, joka kehiteltiin vuosina 2004-2009.. Suomen oloihin sopivia mittareita on keväällä 2024 testattu 38 eri suomalaistallilla. Sata tallia ilmoittautui mukaan. Usean tunnin auditoinnin lopputuloksena on tallin sijoittuminen Gaussin käyrälle, jonka toisessa päässä on heikko hyvinvointi ja toisessa korkea hyvinvointi. Tulokset jaetaan pisteytysten perusteella kuuteen pääryhmään, joista paras on erinomainen ja huonoin on hylätty.Pyrkimyksenä on saavuttaa hyvä ravitsemus, hyvät pito-olosuhteet, hyvä terveys ja lajityypillinen käyttäytyminen, joista muodostuu se, mihin pyritään: hevosen kokonaisvaltainen hyvinvointi.Mittareiden kehittelyn pilottivaiheessa on huomattu, että kaikkia kriteerejä ei tunnisteta välttämättä samoin, kuntoluokituksissa ilmaantui mielipide-eroja, vaurioita on tarve kuvata kattavammin ja myös suututkimus epäonnistuu noin kahdella hevosella sadasta. Nämä on sittemmin otettu huomioon. Päätösseminaaritilaisuuden katsomosta todettiin yleisvaikutelman olevan, että tällä hetkellä ”hevosala tekee omaa juttuaan ja viranomaiset omaansa”. Kommentoija totesi olevan hyvä, että ala kehittää mittareita ja kehittää toimintamalleja, mutta viranomaisiin olisi löydettävä keskusteluyhteys. Toinen kommentti koski eläinten hyvinvointilain valmisteilla olevaa asetusta, ja sitä, että viranomaiset pian sen perusteella päättävät, mikä on oikein ja väärin.Lypsykarjatiloja jo auditoivan Finwelfaren operatiivinen johtaja, kotieläintieteilijä Essi Wallenius myöntää tilanteen ja toteaa, että eläinperäisen mukavuuden arvioiminen on yksittäisellä viranomaisten tarkastuskäynnillä paljon vaikeampaa kuin resurssien arvioiminen. Finwelfare valvoo nautatiloilla tunnetun Elvi-merkin käyttöä ja ehtojen noudattamista. Elvi-merkin saa, jos auditoinnissa pääsee neliportaisen arviointijärjestelmän kahdelle ylimmälle tasolle. Espanjalaisessa IRTA:ssa (Institute of Agrifood research and Technology) työskentelevä eläinlääketieteen tohtori Antoni Dalmau Bueno on Welfare Quality Networkin asiantuntija. Hän keskittyi luennollaan painottamaan eläinperäisyyttä, eli sitä, että eläimen hyvinvoinnin arvioinnissa pitää keskittyä eläimen kokemukseen. Vanhentuneesta viiden vapauden määritelmästä pitäisi Dalmau Buenon mukaan pyrkiä jo eteenpäin. 5 Domain -konseptissa (The 2020 Five Domains Model: Including Human-Animal interactions in Assesments of Animal welfare) korostetaan eläimen positiivista tunnetilaa viidentenä ominaisuutena jota kohti neljä edeltävää ominaisuutta johtavat. Hän viittaa hotellien ja monien muiden palveluiden käyttämään asiakasarvioimiseen ja toteaa, että eläimet eivät itse pysty arviointeja antamaan, joten tarvitaan tiede avuksi.Kävi ilmi, että monilla tuotantoeläimillä on kansainvälisesti jo omat protokollat käytössä, mutta hevosilta protokolla vielä puuttuu. Dalmau Buenon mielestä hevosten kanssa ei kannata aloittaa vanhentuneilla mittausmenetelmillä, vaan siirtyä suoraan eläinperäisiin menetelmiin.Sirpa Puusaari KPEDU:lta veti tilaisuuden lopussa langat yhteen toteamalla, että mittaristo tarjoaa työkalut vaikkapa keskusjärjestöille alan johtamiseen, ja hevosalalla tuttua musta tuntuu -argumentointia voidaan tämän työn tuloksilla vähentää.”Siitä on viisi vuotta, kun Kaustisella tapailtiin ajatuksia hevosalan tulevaisuuden tarpeista. Ne kiteytyivät lopuksi täksi mittarihankkeeksi”, hän kertoi. ”Nämä tulokset ovat meidän kaikkien hevosihmisten käytettävissä. Mittaristo on tehty hyödyntäen viimeisintä tutkimustietoa. Se on ajan tasalla ja siihen voi luottaa. Se on sitä uusinta uutta koko Euroopassa.” Päätösseminaari-tallenne on katsottavissa täällä. . Laura Kajanto haaveilee "hymynaamasta"Saajan tallia Hämeenlinnassa pitävä yrittäjä Laura Kajanto osallistui huhtikuussa mittarointiin pilottitallin roolissa. Hänellä on 180 asiakkaan ja 30 hevosen ratsastuskoulu.Kajanto kertoi yleisölle omasta hevosenpidostaan, joka perustuu pihattoon. Perustaessaan pihaton hän ajatteli ensin, että pihatto on ihmisen pelastus ja pelastaa tallinpitäjän monilta aikaa vieviltä rutiineilta. Viime vuosina hän on huomannut, että oikeastaan pihatto on hevosten pelastus. Hänellä on pihatossa kaikki hevoset ja ruokinta on vapaa heinäruokinta. Laumassa hevosilla on mahdollisuus jatkuvaan sosiaaliseen kanssakäymiseen.Varsinaista auditointia Saajassa ei tehty, mutta Kajannolle on luvattu sellainen vielä tämän vuoden puolella, kunhan mittaristo saadaan valmiiksi. Kokeneena hevosihmisenä Kajanto pitää ajatuksesta, että hyvinvointia päätellään hevosesta eikä resursseista. Hän kuitenkin huomautti, että myös resursseja, vaikkapa karsinaa, olisi pystyttävä katsomaan hevosen näkökulmasta - ei pelkästään ihmisen, jotta siinä katsomisessa olisi mieltä.Kajanto pohti lisäksi, miksi hän haluaisi mahdollisesti maksaa siitä, että joku tulee hänen tallilleen ”syynäämään näitä asioita”. ”Muita syynääjiä tuntuu tulevan ihan kutsumatta, meillä kävi tänä vuonna eläinsuojelutarkastaja, tallineuvoja ja Tukesin Kielo (Erkko). Nämä kaikki kolme ovat käsittääkseni tulleet jonkun ulkopuolisen ilmoituksen perusteella."Jo se, että hevoset ovat koko ajan ulkona, aiheuttavat tavallisissa ihmisissä ajattelun, että "onkohan niillä nyt kaikki hyvin?".Kajanto haaveilee jonkinlaisesta ”tällä tallilla asiat ovat hyvin -leimasta”. ”Se voisi olla vaikka joku hymynaama, mitä ravintoloidenkin ovella näkee. Ehkä sillä lailla se tieto siirtyisi ohikulkijoillekin”, hän totesi. Kajanto on tosin itse sitä mieltä, että hyvinvoinnin arvioinnissa akuutein ongelma ei ole hevosalan sisällä, vaan sen ulkopuolella. Pihaton ohi kävelevä kansalainen ei näe maailmaa hevosen silmin, mutta arvioi hanakasti näkemiensa hevosten hyvinvointia.Kun sitten eläinsuojelutarkastaja paikan päällä kävi, hän oli kirjoittanut 8-sivuiseen raporttiin esimerkiksi maininnan, että karsinassa oli lantaa. ”Itse ajattelen, että jos ei olisi lantaa, se olisi huolestuttavaa.”Kajannon mielestä tällaiset ”pyytäjän mielenrauhan takia” tehtävät eläinsuojelutarkastukset ovat turhia. Hän ottaa esille senkin monen alalla olevan tiedostaman asian, että tarkastuksia vaativat henkilöt saattavat olla pettyneitä asiakkaita, jotka valittavat kaikkiin mahdollisiin osoitteisiin. Hän totesi tällaisen kertovan mahdollisesti siitä, että tallinpitäjä on epäonnistunut asiakaspalvelijana, mutta onko eläinsuojelutarkastus silloin oikea toimenpide?.Mittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin - hankeMittarit hevosen hyvinvoinnin arviointiin on EU:n maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittama, budjetiltaan 325 000 euron hanke, joka alkoi huhtikuussa 2022 ja päättyy tämän vuoden lopussa. Hanketta hallinnoi Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä osatoteuttajina Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Harjun oppimiskeskus yhteistyössä Suomen Hippos ry:n ja Suomen Ratsastajainliitto ry:n kanssa.Korjattu 7.11. klo 20.36 Tukesin Kielon sukunimeksi Erkko.

Hyvinvoinnin mittarointihanke päättyy – tallinpitäjä haaveilee yrityksensä seinään kiinnitettävästä "hymynaama-merkistä"

Aiheeseen liittyvää