Hyvinvointiasetusluonnos herätti keskustelua puolesta ja vastaan: "Asetus on epätasainen ja sisältää nippelimääräyksiä"

Eläinten hyvinvointikeskuksen organisoimassa kaksituntisessa webinaarissa käytiin läpi asetusluonnosta hevosten hyvinvoinnista, mutta moni kysymys jäi ilman vastausta ja keskustelu turhan lyhyeksi. MMM:n kansliapäällikkö Pekka Pesonen piti maanantaina aloituspuheensa siitä, miten hevoset elävöittävät maaseutua ja ylläpitävät suhdetta luontoon, ja hän päätti puheenvuoronsa toteamalla että myös kriittisiä kannanottoja on ollut. Pesonen kertoi, että maa- ja metsätalousministeriö on kartoittanut valvovien viranomaisten näkökohtia hevosten olosuhteista ja tässä kartoituksessa nousivat esiin kuraiset tarhat, karsinoiden pienuus ja likaisuus, hevosten stressiperäiset sairaudet, liian vähäinen ulkoilu ja liikaa hevosia per käytettävissä olevat karsinpaikat.Asetuksen vastuuvalmistelija Kirsti Huovisen (MMM) mukaan olennaista uudessa laissa on vaatimus eläimen lajityypillisestä käytöksestä. Hän aloitti toteamalla, että valmistelussa on kuultu sidosryhmiä ja tutkijoita, ja että kohtuuttomia vaatimuksia jo kovilla oleville talliyrittäjille ei haluta asettaa. Huovinen kuitenkin huomautti, että yleinen mielipide hevosten hyvinvointiin nähden on koko ajan kiristymässä ja olemassa oleva asetus on jo 20 vuotta vanha. "Laki jää kuolleeksi kirjaimeksi, mikäli sitä ei asetuksen kanssa täsmennetä", Huovinen totesi. Laki eläinten hyvinvoinnista astui voimaan vuoden alussa. .OhjelmaTilaisuus alkaa klo 14.00; tervetulosanat, kansliapäällikkö Pekka PesonenAsetusluonnoksen esittely, Kirsti HuovinenHevosten hyvinvointi ja sosiaaliset suhteet, MMM Essi WalleniusKarkearehun säännöllinen tarjoaminen hevosen hyvinvoinnin tekijänä, ELL Anna-Mari Olbricht, HevostietokeskusKommenttipuheenvuorot:Kimmo Lampinen, kasvatuksen ja omistamisen johtaja, Suomen Hippos ryJukka Koivisto, toiminnanjohtaja, Suomen Ratsastajainliitto ry Kati White, toiminnanjohtaja, SEY Suomen eläinsuojelu ryAikaa kysymyksille ja keskustelulleTilaisuus päättyy klo 16.00. Mitä hevonen tarvitsee?Todettiin, että liikkuminen, leikki, lepo, kehonhuolto, syöminen, ravinnon etsintä, ympäristön tutkinta ja sosiaaliset suhteet ovat ne tärkeimmät hyvinvointitekijät hevosen elämässä. Hieman myöhemmin kuitenkin tuli MMM:n hyvinvointiasiantuntija Essi Walleniuksen alustuksessa esiin, että aikuiset eläimet eivät leiki, ja jos leikkivät, se kertoo pikemminkin jonkinlaisesta hyvinvointipuutteesta niiden elämässä. Leikki-asia jäi siis auki. Asetusluonnokset keskeiset kohdat käytiin läpi. Esimerkiksi kohtelu ja kielletyt ja sallitut välineet ja laitteet. Asetuksessa todetaan, että kaikki kipua aiheuttavat välineet ovat kiellettyjä, mutta ei kuitenkaan luetella näitä välineitä.Käytännön elämä ja asetuksen vaatimukset vaikuttivat olevan törmäyskurssilla monessa kohdassa. Osa vaatimuksista on tarkkoja, kuten turparemmin 1,5 senttiä, osa ei, kuten vaikkapa turpakosketus tallissa. Kun päästiin hevosille vaadittavaan turpakosketukseen, alkoi kuulijoiden kommentteja virrata. Turpakosketusvaatimusta karsinoiden välillä pidettiin lapsellisena ja hieman outona, jopa kyseenalaisena, jos mietitään vaikkapa tarttuvia sairauksia. Huovinen totesi turpakosketusasiasta lopulta, että se ei kuitenkaan ole ehdoton vaatimus. "Umpinaisista väliseinistä on kuitenkin luovuttava.". Karkearehu ja 6 tuntia Karkearehun kuuden tunnin maksimiruokintaväli velvoittaa joko tallinpitäjää asentamaan ruokinta-automaatit tai heräämään keskellä yötä ruokkimaan. Tai sitten hankkimaan slow-feed -pussukat, joista kestää laskennallisesti 3 tuntia nyhtää heinää. Jos tällainen laitetaan hevoselle klo 21, se on tyhjä klo 00, jolloin riittää, että seuraava ruokinta on aamukuudelta. Lisäksi tästä voidaan poiketa eläinlääketieteellisestä syystä. Ruokinta-automaateista Työtehoseura oli laskenut että sellaiset talliin maksavat noin 28 tuhatta euroa, mutta ei kuitenkaan ole otettu huomioon sitä, että suuri osa talleista on niin vanhoja, että käytäville automaatit eivät mahdu, eivätkä toisaalta myöskään karsinoihin, sillä ne vievät olemassaolollan neliön tilasta, jolloin karsina muttuu lain mukaan liian pieneksi. Ylilihavat hevoset huolettavat kuuntelijoita, mutta eivät lainlaatijoita. Kysymykseen, miksi lakiin ei ole tulossa mitään lihavuudesta, ei osattu antaa sen kummempaa vastausta, kuin että ongelma sinänsä on tiedostettu, mutta siihen ei koeta tarpeelliseksi puuttua.Sähköistetyn tarhan minimikoko 400 neliötä per yksi hevonen perustellaan sillä, että sähkölanka pienentää aluetta, sillä hevonen varoo lankaa. Tähän tuli tosin useilta hevosenpitäjiltä kommentteja, että näin ei todellisuudessa ole, vaan hevoset oppivat olemaan hyvinkin lähellä lankaa. Vaadittavat lisäneliöt 330 neliötä per hevonen perusteltiin tutkimuksella, jossa aggressiivisten yhteenottojen määrä lisääntyy jos tilaa on alle 331 neliötä yhtä hevosta kohden. "Oman 50 vuoden kokemuksen mukaan hevosen eivät ensimmäisen sähkökosketuksen jälkeen pelkää sähköaitaa ja omani tunkevat jopa päänsä kahden muovijuoksun (joissa juoksee sähkö) väliin ja alle ja yli", totesi yksi osallistujista.Turparemmi on yksi niistä asioista, joihin on esittää tarkka mitta. Ja kun näin on, sitä voidaan ruveta myös valvomaan. Epäselväksi jäi, kuka tämän valvonnan tekee. Kuulijaa mietitytti, miksi yhden varusteen (turparemmi) kohdalla on senttimäärä ja kaikki muut varusteet jäävät tämän ulkopuolelle. Tähän ei tullut selkeää vastausta, jos ei sellainen ole, että "tutkijat ovat viime aikoina korostaneet turparemmiasiaa". "Kovasti hämmästyttää se turparemmin kireys vs ravihevosten kielen sidonta, suunsulkijat ja muut ihme remmit mitkä pakottaa sen hevosen pään epäluonnolliseen asentoon? Ratsujen turparemmit laitetaan tähän asetukseen, mutta kaikki muu (ravihevosten) varusteet ja käytäntö on hevosten hyvinvoinnin kannalta okei?" ihmetteli eräs kuulijoista.. Taloudellinen puoliYksi puhuttanut aihe oli varsojen vieroitusikä. Se pitäisi saada lainlaatijoiden mielestä sementoitua 6 kuukauteen ja "mieluiten 8 kuukauteen", koska liian varhainen vieroitus johtaa tutkitusti huonoon syömiseen, levottomuuteen ja leikin loppumiseen. Varsojen 6 kuukauden minimivieroitusikä saattaa Suomen Hippoksen Kimmo Lampisen mielestä kääntää hevosen hyvinvoinnin päälaelleen. Monissa talleissa varsat laitetaan laumaan yhtäaikaa, jolloin joku niistä saattaa jäädä alle puolen vuoden, vaikka kaikki siihen puolen vuoteen pyrkivätkin, hän totesi. "Se tulee mahdollisesti johtamaan kasvatuksen vähenemiseen, jos ihmiset laskevat, että myöhäisempää varsaa ei kannata tehdä, koska se ei vieroitusajankohdan takia pääse mihinkään pihattoon. Hehän jo nyt pyrkivät kyllä siihen kuuteen kuukauteen aina, kun pystyvät, siitä se ei ole kiinni.""Näitä asioita pitäisi miettiä kokonaisuuden kannalta eikä niin, että yksi asia paalutetaan niin tarkkaan, että se vaikuttaa moniin muihin asioihin, ja lopputuloksesta muodostuu jotakin, mikä ei suinkaan ole hevosen hyvinvoinnin kannalta optimaalinen.Siirtymäajat ovat väljät "jotta talliyrittäjien toiminta helpottuisi": Karsinavaatimuksiin 10 vuotta, pihattoihin, väliseiniin ja vieroitukseen 5 vuotta. Karkearehuasetukseen 4 vuotta, mitä Huovinen pitää pitkänä "kun ei se välttämättä suuria uhrauksia vaadi".Yksi kuulijoista halusi tietää millä tavalla taloudellisesti tuetaan talliyrittäjiä. "Aiotteko laatia talliyrittäjille kenties rahallisen tukipaketin?" hän kysyi. Vastausta saamatta.Ylipäätään ihmetytti, miksi asetusehdotusta valmisteltaessa ei ole kuultu tärkeintä sidosryhmää, eli niitä yrittäjiä, jotka hevosia pitävät ja talleja omistavat. "Lainsäätämisohjeissa korostetaan nimenomaan kaikkien relevanttien sidosryhmien kuulemisen tärkeyttä jo esivalmistelun aikana", kuulija muistutti.Suomen Hippos ja SRL kommentoivat lopussa asetusluonnosta. Lampinen: "Nippelimääräyksiä"Kasvatuksen ja omistamisen asiantuntija Kimmo Lampinen Suomen Hippoksesta totesi, että hyvää on, että pyritään ottamaan huomioon hevosen fysiologiset tarpeet ja mahdollisuus toteuttaa olennaisia käyttäytymistarpeita"Huonoa on se, että asetus on epätasainen ja sisältää nippelimääräyksiä jotka eivät kuulu asetustasolle", hän totesi. Lampisen mukaan asetus linjaa ja ohjeissa annetaan tarkemmat määräykset esimerkiksi viranomaisvalvontaa varten, sillä kokemus on osoittanut, että asetusten muuttaminen jälkikäteen on vaikeaa. Hyötyarviointi asetuksesta puuttuu kokonaan. Kustannustaso nousee, mutta hyöty voi olla vähäinen, tai sitä ei ole jopa ollenkaan. Tieteestä, johon asetus pohjautuu, Lampinen totesi, että evidense based -tiede on loistava asia. "Olen nähnyt tiedettä joka on muuttunut ja kehittynyt ja entiset faktat on hylätty, kun on todettu että asia onkin ihan päinvastoin. Evidenssiä on monentasoista ja on julkaisuja jotka ovat parempia tieteellisesti laadukkaampia kuin toiset. " Sen vuoksi tutkittua tietoakin tulisia aina arvioida kriittisesti ja ymmärtää, että harva tutkimustulos on kuitenkaan aina lopullinen totuus asioista "Kustannuksia alalle tulee vääjäämättä, Lampinen arvelee."Maa maksaa. Ja kun ruvetaan rakentamaan sitä tarhaa, se vasta maksaakin. Jos nämä vaatimukset tulevat voimaan, saattaa olla, että hevosten tarhaus tulee vähenemään ja kokonaishyvinvointi vähenee." Koivisto: "Taloudellista yhtälöä ei saada toimimaan"SRL:n toiminnanjohtaja Jukka Koivisto totesi Ratsastajainliiton olevan samalla kannalla Hippoksen kanssa. "Tunnistamme hevosten hyvinvointiongelmat, jotka kiristävät julkista mielipidettä ja laskevat hyväksyttävyyttä, jonka seurauksena laji ei houkuttele uusia ihmisiä ja näivettyy. Mutta yhtä validi on se, että jatkuvat kiristykset pakottavat tallinpitäjät luopumaan hevosenpidosta kokonaan, sillä taloudellista yhtälöä ei saada toimimaan.""Suuret investointivaatimukset ja kasvavat kulut vaanivat toiminnan taustalla ja saavat hevosmäärän laskemaan Suomessa", Koivisto ennusti.Nenäluun ja turpahihnan väliin jäävän 1,5 sentin mittausmenetelmästä on Koiviston mukaan saatava standardoitu ja helppokäyttöinen väline, jotta stewardit voivat ratsastuskilpailuissa jatkaa työtään. Hän totesi, että selkeintä olisi, että siirtymäsäädökset menisivät kaikki vuoteen 2030. White: "Ala ei itse ole saanut asioita kuntoon"SEY:n toiminnanjohtaja Kati White oli monessa asiassa päinvastaisilla linjoilla. Uudistukset ovat hänen mielestään pikemminkin liian vähäisiä, vaikkakin hyvään suuntaan. "On hyvä, että turpahihnan kireyteen ja kuolainten käyttöön puututaan lailla, sillä ala ei itse ole saanut näitä asioita kuntoon", hän totesi. "Ala tulisi velvoittaa suun tutkimiseen, jolloin voidaan tarvittaessa sulkea pois kilpailusta. Ja vielä terveiset, että raipalla lyömiseen pitäisi puuttua." Myös White sai tukea kuuntelijoilta, joista joku ihmetteli miksi näin tärkeässä asiassa mietitään ihmisten omaa etua ja raha. ValmisteluyhteistyöKirsti Huovinen totesi loppuun, että sekä Hippokselle että SRL:lle lähetettiin ennakkokyselyt ja järjestöjen kanssa on käyty asioita läpi ja yhteisymmärrykseen päästiin.Lampinen vahvistaa, että yhteistyötä on tehty, mutta käytännössä hevosalan järjestöjä on kuultu yhdessä yhden kerran, ja silloinkin ilman keskustelua muiden lausujien kanssa. Alkuperäisestä asetuksesta ovat hevosalan järjestöt saaneet monia kohta muutettua, mutta aivan viimeiseen versioon oli ilmaantunut uusia sellaisia elementtejä, joita siinä ei ollut aiemmin. Keskimäärin 300-350 ihmistä kuunteli maanantaina alustuksen online. Webinaaritallenne on kahden viikon ajan katseltavissa Eläinten hyvinvointikeskuksen Youtube-kanavalla.Lopuksi todettiin, että hyvinvointilakia saavat lausua kaikki kynnelle kykenevät kansalaiset. Se on jopa toivottavaa. Aikaa on 12.6. asti. .Näkökulma: Tuttu asetelma - hyvikset ja pahikset.Jos hyvinvointilain asetusluonnos menee läpi, imppauspannat ja kireät turparemmit ovat historiaa - minitarhat poistuvat 2030 mennessä

Hyvinvointiasetusluonnos herätti keskustelua puolesta ja vastaan: "Asetus on epätasainen ja sisältää nippelimääräyksiä"

Aiheeseen liittyvää