Hyvinvointilaki velvoittaa heti vuoden alusta – hevostenpitoon tulee uusia vaatimuksia

Vuosikymmenen kestänyt selvitys ja valmistelutyö on vihdoin johtanut maaliin. Uusi eläinten hyvinvointilaki astuu voimaan vuoden 2024 alussa.Laki tulee vuoden 2024 aikana täsmentymään asetuksilla. Asetuksilla selvennetään ja tarkennetaan lakia, mutta ei muuteta sen sisältöä.Maa- ja metsätalousministeriön neuvotteleva virkamies Kirsti Huovinen kertoo, että asetukset menevät vuoden alusta lausuntokierrokselle, joten tarkempaa kerrottavaa on vasta ensi vuoden alkupuolella. Toisaalta hän näkee, että asetukset astuvat voimaan jo ensi vuoden aikana.”Pito-olosuhteisiin liittyviä vaatimuksia tullaan muuttamaan”, Huovinen toteaa. Hänen mukaansa kyse on todellisista, selkeistä muutoksista. ”Laki jo edellyttää, että hevosilla pitää olla mahdollisuus fysiologisiin ja käyttäytymistarpeiden tyydyttämiseen. Tämä laki täytyy asetuksilla toimeenpanna.”Huovisen tavoitus on, että maalissa ollaan vuoden 2024 aikana, mutta laki ei silloin vielä välttämättä ole kuitenkaan asetusten osalta voimassa. ”Tarvittaessa voidaan asettaa siirtymäaikoja.”Erityisasiantuntija Sanna Varjus Ruokavirastosta ei näe, että hevosten pitoon kohdistuisi jatkossa suuren suuria muutoksia, mutta 1.1.2024 voimaan tuleva laki eläinten hyvinvoinnista tuo uusia vaatimuksia myös hevosten pitäjille. Hevosihmisiä ovat puhuttaneet erityisesti lainkohdat, joissa käsitellään vedensaantia ja hevosten ulkona pitämisen reunaehtoja. Vedensaanti pysyvässä pitopaikassa Jatkuvaa vedensaantia pysävässä pitopaikassa ei edellytetä rekikoirilta, iglukasvatettavilta vasikoilta ja tietyiltä turkiseläimiltä. Hevosilta edellytetään, ja määräys astuu voimaan heti 1.1.2024. Jatkuvan vedensaannin vaatimus täällä.Mikä sitten on pysyvä pitopaikka? Pysyvällä pitopaikalla tarkoitetaan hyvinvointilaissa pitopaikkaa ulkona tai sisällä, jossa eläin viettää pääosan ajastaan, eli konkreettisesti ajateltuna yli puolet vuorokaudesta. Pysyvässä pitopaikassa on oltava riittävät varusteet: vähintään kolmiseinäinen katos, kuiva makuupaikka ja vettä saatavilla. Jos hevosella on vesipiste karsinassa, mutta sitä pidetään yli puolet vuorokaudesta ulkotarhassa, katsotaan ulkotarha silloin hevosen pysyväksi pitopaikaksi, jonne pitää järjestää jatkuva vedensaanti. Talviaikaan kupin on oltava tällöin lämmitetty, jotta vesi pysyy sulana.Sanna Varjus toteaa kantavaksi ajatukseksi sen, että siellä missä hevonen suurimmaksi osaksi on, on oltava vettä jatkuvasti saatavana ja niissä muissa paikoissa vettä tulee tarjota niin, että hevonen saa vettä tarpeeksi, jotta se ei ole janoinen..Siihen, että vesikuppi pysyvässä pitopaikassa on tyhjä tarkastuksen aikana, ei enää kelpaa vastaukseksi, että ”se juuri kaatui”. Vettä on oltava.Kysymykseksi nousee sitten, kuinka kauan hevonen on kyseisessä paikassa viettänyt ja tämä voi Varjuksen mukaan edelleen olla vaikea tilanteessa todentaa. Peruslähtökohta on, että hevosenpitäjän tulee kyetä näyttämään mikä hevosen normaali päivärytmi on. Kuitenkaan esimerkiksi kirjallisen päiväkirjan pitoon ei ole lainsäädännössä velvoitetta.Varjus toteaa, että lähtökohtaisesti ihmiset juottavat hevosiaan riittävästi- ”Ei tämä ole mikään uusi mörkö”, hän kuittaa.Hevosen pito kytkettynä pilttuussaHevosen pito pilttuussa jatkuvasti kytkettynä kielletään siirtymäajalla, vaikkei Suomessa enää monia pilttuita käytössä ole. Jatkuvalla kytkemisellä tarkoitetaan hevosen pitoa kytkettynä suurimman osan vuorokaudesta. 1.1.2024 toiminnassa olevilla vanhoilla talleilla hevosten pitoa kytkettynä pilttuussa on mahdollista jatkaa 31.12.2027 asti. Hevosten hoitoon ja tarkastamiseen tarvittavat tilavaatimukset ovat samat kuin muillekin eläimille. Varjus kiteyttää, että minimivaatimus on, että eläin on pystyttävä ottamaan kiinni hoitotoimenpiteitä varten.Jos ja kun kyse on normaalista, käsiteltävissä olevasta hevosesta, eikä puolivillistä lihanaudasta, riittää, että sen pystyy ottamaan riimupäitsillä kiinni ja kuljettaa erilleen muista eläimistä vaikkapa tallinpihalle. Hevosten pysyvässä pitopaikassa tai sen yhteydessä on 1.1.2024 lähtien oltava eläinten tarkastamisen ja käsittelyn kannalta välttämättömät tilat ja välineet, sekä tilat sairaiden ja vahingoittuneiden eläinten hoitoa ja eristämistä varten. Säännös ei välttämättä edellytä uusia rakenneratkaisuja, vaan esimerkiksi karsinatallissa tarvittavat tilat ja välineet löytynevät jo ennestään. Mikä tahansa tavallinen karsina käy sairaskarsinaksi, mutta sellainen tulee esimerkiksi pihatto-olosuhteissa olla sairaan eläimen eristämiseksi. Käsittelyn mahdollistavat ja erilliset sairastilat täällä.Ammattimainen hevoseläinten pitoAmmattimaisesti tai muutoin laajassa mitassa hevosia pitävällä on oltava tehtävään soveltuva koulutus, tai muilla keinoin, kuten käytännön kokemuksen kautta saavutettu riittävä pätevyys. Ammattimaista käyttöä on lähes kaikki, mistä saadaan tuloa, jos eläimenpitäjällä on vähintään kuusi hevoseläintä. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös omia harrastushevosia, jos yli vuoden ikäisiä hevosia on vähintään seitsemän.Tässä on uutena se, että kaikki tietyt seura- ja harrastuseläinlajit lasketaan yhteen, ja jos eläinmäärä yhteensä on vähintään 15 päätä, toiminta lasketaan ammattimaiseksi. Jos henkilöllä on vaikkapa viisi koiraa, viisi kissaa, kolme kania, yksi fretti ja yksi hevonen, kriteerit ammattimaisesta eläintenpidosta täyttyvät..Kielletyt välineetHevosella ei saa käyttää sellaisia välineitä tai varusteita, jotka aiheuttavat sille tarpeetonta kipua, kärsimystä tai vahingon vaaraa. Hyväksyttävänä ei voida pitää esimerkiksi sellaista hevosen kuolainta, jonka terävät reunat aiheuttavat haavaumia hevosen suuhun.Välineitä, joiden käyttö aiheuttaa hevoselle ilmeistä tarpeetonta kipua tai tuskaa, ei saa mm. myydä tai markkinoida, eikä edes pitää hallussa. Kiellettyjä välineitä ovat esimerkiksi piikkikuolaimet ja piikkikannukset sekä muut vastaavat hevoselle kipua aiheuttavat ohjaus- ja hallintavälineet, kuten piikeillä varustettu pääntanko, sekä sellaiset valjaat, joiden sisäpuolelle on lisätty piikkejä ohjaustehon parantamiseksi.Kiellettyjä ovat myös sähköpannat ja muut eläimeen kiinnitettävät ja eläimelle sähköiskun antavat laitteet, lukuun ottamatta eläinlääketieteellisessä tai eläimen fysikaalisessa hoidossa käytettäviä laitteita. Kielletty laite on esimerkiksi sähköä tehosteena käyttävä ns. imppauspanta. Kaikki sähköllä toimivat välineet on kielletty. Näitä välineitä ei saa pitää edes hallussa.Ei-sähköistetty imppauspanta on edelleen sallittu. Se ei kuitenkaan saa aiheuttaa tarpeetonta kipua.Varjus pitää todennäköisenä, että tähän asiaan otetaan tulevissa asetuksissa kantaa.Tarpeeton kipu ja tuska ei ole helppo määritellä ja se jää arvioijan, eläinsuojeluviranomaisen, näkemyksen varaan. ”Tällä hetkellä siihen ei löydy oikein kättä pidempää”, Varjus myöntää.AlaikäisetAlaikäisten henkilöiden ja heidän huoltajiensa vastuu hevosen hyvinvoinnista täsmentyy niin, että alle 16-vuotias henkilö ei voi olla yksin vastuussa eläimen hyvinvoinnista..HevoskilpailutEläinten hyvinvointilaki tuo 1.1.2024 lähtien uusia velvoitteita myös hevoskilpailuja järjestäville tahoille. Tarpeeton rasittaminen on kielletty. Varjus ei näe asiaa hevoskisoissa ongelmallisena, sillä alalla on jo pitkään panostettu kilpailueläinlääkäreihin, jotka ovat kisoissa paikalla valvomassa.Kun ohjeeseen tehtiin rajanvetoa ilmoituksenvaraisista ja tavallisista kisoista, asiassa palaveerattiin SRL:n ja Suomen Hippoksen kanssa siitä, minkälaisia hevoskilpailuja on.Varjuksen mukaan tarkoitus ei ole ollut, että uusia kilpailuja tulisi ilmoitusvelvollisuuden piiriin vaan selkeyttää jo olemassa olevaa käytäntöä ja kilpailunjärjestäjän vastuuta tapahtuman turvallisuudesta.Ruokaviraston listaamat keskeiset muutokset eläintenhyvinvointilaissa täällä..Muutos on ollut mielissäAiempi laki on vuodelta 1996, eli se ei ole 30 vuotta vanhempi, mutta se alettiin kokea vanhentuneeksi.MMM:n sivuilla voi tarkastella asiantuntijaselvityksiä, joista ensimmäinen on Itä-Suomen yliopiston ”Eläinten aseman muuntuminen Suomessa”, vuodelta 2011.Vuosien aikana on korostettu viimeisintä tutkimustietoa ja kunnioitusta eläinsuojelun lähtökohtana. Lain nimikin muuttui eläinsuojelulaista eläinten hyvinvointilaiksi. Eläimiä ei enää pelkästään suojella kivulta ja kärsimykseltä, vaan niiden hyvinvointia aktiivisesti edistetään.Jaana Husu-Kallion blogi vuodelta 2015 on hyvin muutoksen ytimessä.Keskiössä on eläimen oma kokemus sen omasta olotilasta. Samanaikaisesti eläimen lemmikkieläinmäinen rooli ja ihmismäinen rooli perheessä ovat lisääntyneet – onko tämä aina synergiassa eläimen oman kokemuksen kanssa, on kysymys, joka säännöllisesti nousee mieleen.Ihmisellä katsotaan edelleen olevan oikeus pitää eläimiä, ja käyttää niitä ravinnokseen, kunhan pitäminen noudattaa yhteisesti hyväksyttäviä periaatteita.Husu-Kallio totesi, että kuitenkaan tarkoituksena ei ole muuttaa eläimen oikeudellista statusta ja tehdä eläimestä oikeussubjektia. Eläimen itseisarvo ei estäisi tai rajoittaisi eläinten käyttöä hyväksyttävillä tavoilla. Myös eläinten lopettaminen olisi jatkossakin sallittua hyväksyttävillä menetelmillä.Yleisökyselyissä liittyen tarpeellisiin uudistuksiin kärkeen nousivat koirien jalostukseen liittyvät kiellot, mustalista eläintenpitokieltoon tuomituista henkilöistä ja eläimen oikeudellisen aseman muutosvaatimus sekä yhteneväiset tila- ynnä muut vaatimukset eläinlajeittain.Vuonna 2018 lakiuudistus oli lähellä toteutumista, mutta raukesi. Uusi lausuntokierros alkoi loppuvuonna 2021 ja päättyi tammikuussa 2022. Lausuntoja saatiin 476.Hevosiin liittyen, kaikille eläimille esitettiin jatkuvasti saatavilla olevaa juomavettä. Tämä kysymys jakoi lausuntokierroksella.2.3.2023 laki hyväksyttiin eduskunnassa. 1.1.2024 laki astuu voimaan.

Hyvinvointilaki velvoittaa heti vuoden alusta – hevostenpitoon tulee uusia vaatimuksia

Aiheeseen liittyvää