Jos hyvinvointilain asetusluonnos menee läpi, imppauspannat ja kireät turparemmit ovat historiaa - minitarhat poistuvat 2030 mennessä

Asetusluonnos hevosten hyvinvoinnista on nyt lausuntokierroksella. Tässä asetuksessa säädetään eläinten hyvinvointivaatimuksista, joita on noudatettava hevosten, ponien, aasien ja muiden kavioeläinten pidossa muualla kuin eläintarhassa, sirkuksessa tai koe-eläinlaitoksessa.  

MMM:n neuvotteleva virkamies Kirsti Huovinen valottaa prosessia niin, että kun lausuntokierros on päättynyt, työryhmä arvioi tilanteen ja puntaroi sidosryhmiltä saamansa palautteen.

”Saatetaan joutua tekemään kompromisseja.  Joskus voi tulla täysin vastakkaisia ehdotuksia eri sidosryhmiltä, mutta pitää muistaa, että tässä on kuitenkin jo laki (laki eläinten hyvinvoinnista) takana”, Huovinen toteaa.

Hän kuitenkin toteaa, että asetusluonnoksesta on hevosalan järjestöjen kanssa jo keskusteltu, joten mikään ei sinänsä tule yllätyksenä.

Lausuntopyynnöllä oleva asetus muistioineen löytyy täältä

Varusteet ja sosiaaliset suhteet

Varusteisiin ehdotetaan tiukennuksia: imppauspanta ehdotetaan kielletyksi kokonaan ja suitsien turpahihan ja kuonopiin väliin olisi jäätävä vähintään 1,5 senttiä. Kieli saataisiin kuitenkin ravihevosilla edelleen sitoa kankaisella tai nahkaisella varusteella.

Pykälässä kiellettäisiin imppauspannan eli puunpurijan pannan käyttö kokonaan, vaikka aiemmin oli puhe vain sähköistettyjen pantojen kieltämisestä.

Perusteena on, että tutkimuksissa on havaittu, että hevosen veren kortisolipitoisuus (stressi) nousee, kun sillä on imppauspanta. Stereotyyppisen käyttäytymisen estäminen pannalla johtaa siihen, että hevonen suorittaa käyttäytymismuotoa korostetun paljon tilaisuuden saatuaan. Imppauspannalla hoidetaan oiretta, mutta varsinaiseen käytöksen syyhyn sillä ei vaikuteta.

Pykälässä säädettäisiin turpahihnan kireydestä. Turpahihna ei saa koskaan olla niin kireällä, että se vahingoittaa hevosta. Kireä turpahihna estää hevosta kieltä liikuttamalla tai suuta avaamalla lievittämään kuolaimen paineen aiheuttamaa epämukavuutta. Kireä turpahihna aiheuttaa myös merkittävän paineen hevosen päähän. Kireä turpahihna estää hevosen suun rentoutumisen ja toimii stressitekijänä hevoselle. Kireä turpahihna voi aiheuttaa ihon verenkierron heikkenemisen, posken limakalvon painautumisen poskihampaiden reunoja vasten ja haavaumia posken limakalvolle. Turpahihnan kireys tulee mitata alueelta, jossa on vain vähän pehmytkudosta, kuten nenäluun päältä.

Muistiossa todetaan, että yleisesti on ohjeistettu, että turparemmi kiristetään niin, että hevosen ja turpahihnan väliin mahtuu kaksi sormea. Ohjetta voi kuitenkin pitää epätarkkana, sillä ihmisten sormien paksuus vaihtelee merkittävästi.

Sosiaaliset suhteet

Sosiaalisista suhteista esitetään, että hevosella tulee olla näkö- ja kuuloyhteys lajitoveriin tallissa ja pihatossa. Aasilla tulee olla lajitoverina toinen aasi. Tästä voidaan poiketa lyhytaikaisesti esimerkiksi tarhauksen, liikuttamisen tai matkan ajaksi tai jos jostakin hevosesta joudutaan luopumaan. Tällöinkään yksiolo ei saa kestää yli 8 viikkoa.

Hevosen hoidosta esitetään, että jos sillä käytetään kuolaimia,  suun limakalvot tulisi tarkastaa säännöllisesti eikä kuolaimia saa käyttää, jos suussa on haavoja tai ruhjeita.

Juottamisesta todetaan, että hevosella on oltava vettä jatkuvasti saatavilla laitumella ja tarhassa sulan veden aikaan. Pakkaskaudella tarhassa riittää, että vettä tarjotaan 4 tunnin välein.

Ilman karkearehua hevosta ei saa pitää yli kuutta tuntia.

Karkearehuasetuksesta todetaan, että heinäautomaatit auttavat ratkaisevasti toteuttamaan tätä uudistusta. Ne ovat hintavia, mutta säästävät toisaalta työaikaa.

Karsinat ja tarhat

Karsinoiden väliseinät tulee olla rakennettu siten, että hevosilla on mahdollisuus turpakosketukseen. Vaatimus turpakosketuksen mahdollistamisesta ei kuitenkaan koske yksittäisen karsinan kaikkia väliseiniä. Määräys ei koske myöskään orikarsinoita eikä esimerkiksi hevossairaaloiden tai kilpailupaikkojen karsinoita.

Ehdotuksessa ei esitetä tarhaukselle päivittäistä vähimmäisaikaa. Tarhojen koolle esitetään vähimmäiskoko, jos tarhan aitarakenteissa on käytetty sähkölankaa. Lisäksi uusien tallien ja pihattojen yhteyteen rakennettaville tarhoille asetettaisiin vähimmäiskoko, jotta talleja ei rakennettaisi tonteille, joilla olisi niukasti tilaa hevosten tarhaukseen.

Hevonen tulee ottaa sisälle talliin tarhasta tai laitumelta, mikäli olosuhteet sitä vaativat. Hevosta ei kuitenkaan tarvitse ottaa sisälle, jos tarhassa tai laitumella on säänsuoja, jossa on riittävästi tilaa kaikille hevosille.  

Tarhan säänsuojan tulee olla rakennettu siten, että siinä on katos ja vähintään kaksi seinää. Laitumella säänsuojaksi riittää luonnon puusto. Aasilla tulee olla laitumella ja tarhassa aina rakennettu säänsuoja.

Tarhojen minimikoko on 400 neliömetriä, mikäli ne on aidattu sähköisesti. Uusien tallien yhteyteen rakennettavien tarhojen on oltava vähintään 800 neliötä, ja hevosta kohden tilaa tulee olla laskennallisesti vähintäin 330 neliömetriä, mikä hevosia on tarhassa useampia

Lausuntokierros jatkuu kesäkuun puoliväliin 

Lausuntoja pyydetään 12.6.2024 mennessä. Asetus tulee voimaan 1.1.2025. Joidenkin rakentamiseen liittyvin määräysten osalta noudatetaan siirtymäaikaa vuoteen 2030 tai jopa 2035 asti, riippuen siitä onko rakennuslupa ollut vireillä ennen asetuksen voimaantuloa vai ei. Määräys karkearehusta astuisi voimaan 1.1.2029