Jos hevonen jättää hammasvaivojen takia syömättä kokonaan, tilanne voi olla jo paha

Hevosten hammashoitoon on hiipinyt paljon uusia termejä. Sen sijaan jotkut vanhat käytännöt eivät tunnu pystyvän puolustamaan paikkaansa. Hampaiden säännöllinen varmuuden vuoksi -raspaaminen on yksi tällaisista vanhoista käytännöistä. Etenkään, jos asialla ei ole ammattihenkilö. "Hampaiden raspaaminen on edelleen tärkeä osa hevosen suun hoitoa, mutta se tulee tehdä aina tarkkaan harkiten ja perustuen suuntutkimukseen. Tänä päivänä ajatellaan, että raspauksen tarve on aina arvioitava yksilöllisesti eikä kaikkia hevosia tarvitse aina raspata jottei edistetä hampaiden liikaa kulumista", kertoo hampaisiin keskittyvä eläinlääkäri Sonja Jernström. . Vaikka iso osa hevosen käytön historiaa on mennyt niin, että ainoa hampaiden hoito on ollut raspaus, tutkimusta raspaamisesta on vain vähän. Vääränlaisesta raspaamisesta voi aiheutua monenlaisia ongelmia. "Jos raspataan liikaa, hevosen hampaan normaali epätasaisuus häviää ja hevosen voi olla hyvin vaikea syödä karkearehua kuten heinää. Liiallisella raspaamisella voidaan aiheuttaa hampaan liian kulumisen lisäksi ytimen vaurioituminen ja hammas voi altistua ytimen kuolioitumiselle tai tulehtumiselle. Onneksi nykyään tulee harvemmin vastaan vääränlaisesta raspaamisesta aiheutuneita vaurioita, mutta ongelma on edelleen olemassa." Jernström luennoi Eläinlääkäripäivillä hevosten suuterveydestä hyvinvoinnin kannalta. Suuterveys on tärkeä osa hevosen hyvinvointia, niin kuin se on tärkeä osa ihmistenkin hyvinvointia. Täysin samoja vaivoja hevosilla ja ihmisillä ei kuitenkaan ole, johtuen hampaiden rakenteellisesta erosta.Hevosilla on paljon hammassairauksia. Ja mitä vanhemmaksi ne tulevat, sitä enemmän niitä alkaa ilmaantua. Yli 15-vuotiaista lähes kaikilla on hampaissaan ongelmia ja kaikki ikäryhmät mukaan luettuna lähes puolella. "Käytännössä lähes jokaisesta tutkitusta suusta löytyy sanomista, lievää tai vakavaa", Jernström sanoo. Luonnossa hevosten tuskin "ajateltiin" elävän 15-vuotiaiksi, joten hammasongelmat kertovat tavallaan myös hevosten hyvinvoinnista. Ainakin, jos pitkää ikää pidetään positiivisena asiana. . Mitä hevosen suusta sitten löytyy?"Purentavikoja, kiillepiikit ja limakalvovauriot niihin liittyen, diasteemoja eli suurentuneita hammasvälejä, hammasmurtumia, pulpiitteja ja juuripaiseita, infundibulaarista ja perifeeristä kariesta, eli reikiä sekä hampaiden purupinnoilla, että muuallakin hampaissa.Osalla hevosista näkee ensimmäisten poskihampaiden purupinnalla silottumaa, joka todennäköisesti johtuu kuolaimesta. Muita kuolaimiin liittyviä vaurioita suussa näkee myös usein, kuten limakalvovaurioita suun etuosissa.Hevosilla on jopa ientulehdusta. Yllättäen kariesta on paljon nimenomaan ravureilla. Ei tarkalleen tiedetä miksi, mutta yksi mahdollinen selitys tähän on sokeristen melassivesien juottaminen.Mikä on yleisin hammasongelma hevosilla?"Suomesta ei ole julkaistu tutkimustietoa siitä, mikä on yleisin hammasongelma. Se, mikä hammassairaus on tutkimuksissa todettu yleisimmäksi, vaihtelee tutkimusten välillä jonkin verran ja siihen voivat vaikuttaa erot ruokinnassa ja hevostenpidossa sekä hevospopulaatio. Useissa tutkimuksissa kolme yleisintä sairautta ovat olleet diasteemat ja niistä aiheutunut periodontiitti eli kiinnityskudosten tulehtuminen, infundibulaarinen karies ja erilaiset hampaiden epänormaaliin kulumiseen liittyvät löydökset", Jernström kertoo. Nuorilla hevosilla hampaat puhkeavat ja vaihtuvat todella tiuhaan tahtiin. Leuat kasvavat ja hampaat siirtyvät – nuorten hevosten purenta on elastisempi ja siihen on helpompi vaikuttaa. Nuorten ongelmia ovat ahtaasta purennasta aiheutuvat vaivat ja kiinni jääneet maitohampaan palat ja eryptiokystat, hampaiden vaihtumiseen liittyvät, hampaan päätä ympäröivän luun pullistumat. Vanhat hevoset ovat oma ryhmänsä, koska hevosen hampaat puhkeavat vuosien mittaan ulos ikenen alta hammaskuopistaan, mutta ne eivät varsinaisesti kasva juurten muodostumisen jälkeen siinä mielessä, että uutta hammasta ei muodostu loputtomasti, kyse on vain piilossa olevan hampaan puhkeamisesta. Jossain vaiheessa hampaat kuluvat ja myös lyhenevät loppuun. Tästä ilmiöstä johtuen vanhan hevosen hampaat kapenevat kohti juurialuetta, mikä aiheuttaa, että niiden väliin muodostyy helposti diasteemoja. Niihin muodostuu myös nopeasti teräviä piikkejä kun kiille alkaa loppua osasta hammasta.Hevosen elinkelpoisuuden määrittää usein hampaiden kunto. Jos ne ovat loppuun kuluneet, ei ole enää millä pureskella korsirehua. Tässä on iso vaihtelu. "20-vuotias voi olla jo sellainen, jolla ei ole hampaita, mutta toisaalta jollakin 30-vuotiaalla saattaa vielä olla riittävästi hampaita.". Eotrh eli eortti – usein hampaan kiinnityskudosten vaurioon ja hampaiden tulehtumiseen johtava resorptio ja hypersementoosisairaus- on hyvinkin kivulias ja aiheuttaa, että hevonen ei halua purra kipeillä etuhampaillaan. Tähän ei ole oikeastaan muuta hoitoa kuin hampaiden, yleensä etu- ja kulmahampaiden poistaminen. Jernström toteaa, että jos hevosella todetaan paha eortti ja omistaja ei halua hoitaa, siinä kohtaa hän ei pidä millään tavalla reiluna pitää hevosta enää hengissä.Milloin on aika luopua hevosesta hampaiden takia? "Se ei koskaan ole helppo kysymys, mutta päätöksen teossa voi auttaa esimerkiksi sen pohtiminen, kuinka voimakas on hevosen tarve syödä karkearehua. Hampaiden tilanne voi olla niin huono, että hevonen ei saa syötyä kunnolla ollenkaan."Milloin on syytä epäillä hammasongelmaa?"Kun käyttäytyminen on apaattista tai kiukkuista, kun hevonen välttelee pään alueen koskemiseen, kun on syömisoireita, kuten rehun tiputtelua, rehujen dippausta veteen niiden pehmentämistarkoituksena, leukojen vääntelyä."Jernström toteaa, että suustaan hyvinkin kipeä hevonen usein kuitenkin yleensä syö, joten jos syöminen jää kokonaan, tilanne voi olla jo erittäin paha. Ulkoisia löydöksiä ovat pahanhajuinen sieranvuoto, pahanhajuinen hengitys, suurentuneet leuanalusimusolmukkeet ja laihtuminen. Hammaskiveä kertyy tyypillisesti sellaisiin hampaisiin mitä ei käytetä. . Jernström toteaa, että etuhampaat voi yleensä tarkastaa ilman suunavaajaa, peiliä, valoa ja rauhoitusta.Miksi hammasterveys on niin tärkeää hyvinvoinnin kannalta, muutenkin kuin kivun ja kärsimyksen takia?"Koska hampaiden kunto vaikuttaa purentasykliin, pureskeluun käytettyyn aikaan ja sitä kautta ravintoaineiden imeytymiseen. Kipu hampaassa muuttaa pureskelua ja siitä voi seurata ikävä noidankehä, josta voi aiheutua purentavikoja jopa parissa kuukaudessa. Hammas, jolla ei ole vastaparia, puhkeaa (työntyy esiin) usein muita nopeammin ja kuluu epänormaalisti, eikä kohta enää sovi suuhun, noudattamaan rehujen pureskelun kahdeksikkomaista, alati suuntaa vaihtavaa sykliä. Ulospäin ei silti välttämättä erotu mitään.Kuten koirilla on huomattu, myös hevonen voi olla suustaan hyvinkin kipeä, eikä se silti vielä valita. Tässä kohtaa on muistettava myös se, että hevonen saaliseläimenä ei muutenkaan evolutiivisesti halua viestiä heikkoudesta.Jernström sanoo olevansa odottavalla kannalla sen suhteen, mitä eläinten hyvinvointilain lopullinen asetus sanoo hevosten hampaista ja muistuttaa, että laki eläinten hyvinvoinnista 693/2023 toteaa, että eläimestä on huolehdittava ja sairauksia ennaltaehkäistävä."Säilyykö asetusehdotuksessa siellä oleva momentti säännöllisestä suututkimuksesta? Ja vieläpä eläinlääkärin toimesta?", hän pohtii. Suun tutkiminen on tärkeää siksi, että osa sairauksista diagnostisoidaan täytenä yllätyksenä omistajalle. Yksi ongelma on myös raspaaminen, jota saa vapaasti tehdä kuka vain."Raspaaminen ei ole toistaiseksi Suomessa kielletty omistajalta. Omistaja hyvin harvoin on silti pätevä sitä tekemään."

Jos hevonen jättää hammasvaivojen takia syömättä kokonaan, tilanne voi olla jo paha

Aiheeseen liittyvää