Kahdeksan faktaa ähkystä - ohutsuoliperäisistä leikkauksista vain puolet kotiutuu

A Hevosella on vatsaontelossaan ensin 20–25 metriä ohutsuolta, sitten metrinen umpisuoli, joka lasketaan osaksi paksusuolta ja sitten noin kuusi metriä varsinaista paksusuolta. Valtava määrä suolta mutkittelemassa pienessä tilassa altistaa ongelmille Valtaosa ähkyistä on peräisin paksusuolesta, mutta ohutsuoliperäiset ähkyt ovat erittäin vaarallisia. B Hevonen ei pysty oksentamaan, joten sillä ei ole nopeaa tekniikkaa tyhjentää suolistoaan ja päästä eroon huonosta ravinnosta. C Hevosen paksusuolen mikrobisto on hyvin herkkä, ja se reagoi esimerkiksi ruokinnan muutoksiin ja rehun heikkoon laatuun kehittämällä ylimääräistä kaasua, joka voi aiheuttaa sairastumisen.”Ähkyt ovat nimenomaan hevosten ongelma. Se on suunnitteluvirhe hevosissa. Suolta on niin paljon, ja paksusuolen toiminta on niin herkkä”, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri ja amerikkalainen hevosten sisätauti- ja tehohoitospesialisti Jonna Jokisalo Hyvinkään Hevossairaalasta huokaa ähkyasioita valottaessaan.Ähkyn oireet, syyt ja hoidot ovat useimmille tuttuja, joten hän kertoo ähkystä nyt asioita, jotka ovat saattaneet jäädä aiemmin kuulematta.. 1. Turhaankin pelättyÄhkyssä kyse on vatsaontelon kiputilasta, ja yleensä siitä selvitään kotihoidolla. Vain noin viisi prosenttia ähkyistä vaatisi leikkaushoitoa. Yleensä selvitään kipulääkkeellä ja nesteen letkutuksella hevosen suolistoon.Usein syytä ähkyyn ei löydy. 85 prosenttia kaikista ähkytapauksista on sellaisia, että oireiden syyksi ei löydy ummetusta tai asennonmuutosta.Kipulääkitys on kotihoidossa ykkösasia, ja se toimii monella tapaa. Ensinnäkin se auttaa hevosen oloa ja voi saada suolen krampin laukeamaan. Toisekseen tulehduskipulääke laskee mahdollista suolen seinän tulehdusta ja auttaa sitä kautta suolta toimimaan paremmin. Myös kipu itsessään hidastaa suolen toimintaa, joten sen helpottaminen on tärkeää.Letkuttaminen auttaa myös diagnoosin tekemisessä. Letkua laitettaessa nähdään mahdollinen refluksi, eli tuleeko vesi takaisin ulos hevosesta, mikä kertoisi siitä, että suoli on tukossa jostain kohtaa. Tällaisessa tapauksessa hevosen suolistoon ei tule laittaa nestettä, vaan hevosta nesteytetään suonensisäisesti.Kun hevosta voi letkuttaa, ideana on nesteyttää hevosta ja samalla pehmittää sen suolistossa olevaa massaa. Hevoseen letkutetaan vettä ja suoloja.Jos hevosella on kerran ollut ähky, riski sairastua ähkyyn uudelleen on suurempi.Kun hevosen ähkyhoitoa suunnitellaan, oleellista on kivun aste ja hevosen reaktio kipulääkitykseen. Jos hevosen kipua ei saada pois tai se pysyy poissa vai lyhyen aikaa, on hevonen saatava leikkaukseen tai muuhun tehohoitoon. 2. Kaasu yleisin syyKasvissyöjänä hevonen piereskelee paljon. Silloinkin, kun sen paksusuolen toiminta on normaalia, siellä muodostuu paljon kaasua. Pelkkä piereskely ei haittaa, jos hevonen ei vaikuta kivuliaalta tai pullistuneelta. Ongelmia kuitenkin alkaa tulla, jos kaasua tulee normaalia enemmän tai se ei löydä tietään ulos.Kaasua aiheuttavat hevosen paksusuolen bakteerit. Jokisalo kertoo, että hevonen on tässä suhteessa erityislaatuinen eläin, sillä sen paksusuolen mikrobisto on hyvin herkkä reagoimaan. Yleinen syy liialliseen kaasunmuodotukseen ovat esimerkiksi nopeat ruokinnanmuutokset, jotka sekoittavat herkästi paksusuolen bakteerikannan tasapainoa.Isot väkirehumäärät lisäävät ähkyn riskiä. Tutkimuksissa on havaittu, että jos hevonen on väkirehupainotteisella ruokinnalla, sen vatsan sisältö on kuivempaa ja kaasua muodostuu enemmän. Molemmat asiat suurentava ähkyriskiä.Jokisalo painottaa, että korsirehupainotteinen ruokinta on hevoselle luonnonmukainen. Yleensä suomalaiset kuitenkin syöttävät hevoselle niin maltillisia määriä väkirehua, että ähkyriskiä ei juuri synny.. 3. Asennonmuutos voi olla syy tai seurausUmmetusähkyjä on ähkyistä vain kymmenisen prosenttia. Ummetukselle voi olla monia syitä, esimerkiksi hiekka, liian vähäinen juominen, madot tai huonosti toimiva suolisto.Pelätyin ähkymuoto on asennonmuutos, vanhalta nimetään suolisolmu. Asennonmuutos saa aikaan suolen tukkeutumisen ja kaasun kerääntymisen. Toisaalta taas kaasun takia suolet saattavat alkaa liikkua väärään asentoon.Kaasuähkyssä paksusuoli pullistuu, eikä se enää mahdu omalle paikalleen, vaan hakee uutta paikkaa suolistossa. Yleensä tästä päästään, kun vain saadaan kaasu purkautumaan.Vaarallisempi versio on, kun paksusuolen osa kääntyy ja kiertyy 180 tai 360 astetta itsensä ympäri. Tällaisia suolenkiertymiä tapahtuu erityisesti juuri varsoneille tammoille. Kun kohdussa ei ole enää varsaa, vatsaontelossa on tilaa ja huonolla tuurilla suoli kiertyy.Varsomisen jälkeiseen tilaan liittyvät myös ruokinnanmuutokset ja imetyksen alkaessa kalkkipuutos, joka hidastaa suolen toimintaa. Nämä asiat yhdessä lisäävät ähkyn riskiä. 4. Ohutsuolen ongelmat huonoa onneaOhutsuoliperäisiä ähkyjä Jokisalo pitää huonona tuurina, joihin ennaltaehkäisevällä hoidolla on vaikea vaikuttaa.Esimerkiksi vanhemmilla hevosilla ohutsuoleen voi muodostua rasvakasvaimia, jossa rasvakasvainpallo roikkuu varren päässä kuin joulukuusen koriste. Välillä ohutsuoli kiertyy tämän varren ympäri, ja saa aikaan tukoksen.Toinen mahdollinen ongelma voi syntyä, koska hevosen vatsaontelon katossa on kudoslipare, kun farmarihousujen takatasku. Ohutsuolen osa saattaa jäädä sinne jumiin, jolloin se turpoaa ja aiheuttaa ähkyn.Joskus taas ohutsuoli menee itsensä sisään, niin että suolen suun puoleinen osa tunkeutuu taaemman osan sisään. Näitä ähkyjä tavataan lähinnä pikkuvarsoilla pahan ripulin jälkeen.Madot taas saattavat aiheuttaa ummetusta ohutsuolen loppuosassa, ennen umpisuolta, missä heisimadot tapaavat asustaa.Oriiden nivustyrässä osa ohutsuolta putoaa nivusaukoista alas jumiin, eli kansankielellä hevoselle menevät suolet muniin. Tämä on leikkauksena suhteellisen yksinkertainen korjata, mutta vaatii nopeaa toimintaa. Yleensä hevonen ruunataan samalla, joskus arvokkaan siitosorin kohdalla voidaan jättää toinen kives jäljelle. 5. Paksusuolesta leikatuista 90 prosenttia tulee kuntoonLeikkausta vaatii vain 5 prosenttia ähkyistä. Ähkyleikkauksia tehdään nykyisin rutiininomaisesti Yliopistolliselle hevossairaalalla Helsingissä sekä ainakin Oulun ja Laukaan klinikoilla. Hinnat ovat nousseet, ja ähkyleikattavan hevosen omistajia pyydetään valmistautumaan ainakin 10 000 euron laskuun.Toisaalta etenkin paksusuoliperäisten ähkyleikkausten tulokset ovat erittäin hyviä. Jopa 90 prosenttia leikatuista on palautunut puolessa vuodessa siihen käyttöön, missä ne olivat ennen leikkausta. Ähkyriski on noussut vuoden ajan, mutta sen jälkeen riski on sama, kuin se oli ennen leikkausta.Ohutsuoliperäisissä leikkauksissa taas vain puolet leikatuista edes kotiutuu. Usein suoli ei lähde toimimaan uudelleen.Myös myöhemmin voi tulla ongelmia. Jokisalo selittää, että leikkauksessa suolta joudutaan käsittelemään, jolloin suolen pinta ärtyy. Se alkaa muodostaa helposti kiinnikkeitä, jolloin suolet alkavat kiinnittyä toisiinsa, ja sidosten aukeileminen aiheuttaa kipua.. 6. Pernan ja munuaisen väliinOma erityinen ähkytyyppinsä on sellainen, jossa paksusuoli nousee vatsaontelossa pernan ja munuaisen väliin. Jokisalo kertoo, että tämä on jostain syystä isojen ruunien ongelma. Tämä ähkytyyppi myös uusiutuu helposti, koska reitti on kertaalleen syntynyt ja kohta on löystynyt.Tällaista ähkyä voidaan hoitaa pernaa supistavalla fenyyliefriinillä. Kun perna supistuu, suoli saattaa tipahtaa paikalleen. Samaa voidaan yrittää juoksuttamalla hevosta, jolloin suoli saattaa pudota takaisin oikealle paikalleen. Asia on myös mahdollista korjata ähkyleikkauksessa, kun muut keinot eivät auta. 7. Hiekka haittaa monella tavallaHiekan syöminen on Suomessa hevosilla jostain syystä hyvin yleistä, ja hiekka tai muu maa-aines aiheuttaa hevoselle ähkyä monella tavalla.Hiekka aiheuttaa jo itsessään kipua suolistossa. Lisäksi se tulehduttaa suolta, se hidastaa suolen liikettä ja lisäksi se saattaa muodostaa fyysisen esteen rehun liikkumiselle suolessa.Myös suolistotulehdus lisää ähkyn riskiä selvästi.. 8. Karannut ahmija tarkkailuunJos hevonen pääsee irti ja ahmii litrakaupalla väkirehuja, ähkyn riski kasvaa isoksi, ja sen lisäksi vaanii kaviokuumevaara. Jos hevonen on syönyt esimerkiksi 20 litraa väkirehuja, Jokisalo neuvoo tuomaan hevosen klinikalle seurantaan.Jos väkirehua tulee suolistoon äkillisesti iso määrä, rehu ei ehdi imeytä ohutsuolessa, vaan jatkaa paksusuoleen. Paksusuolen mikrobisto menee sekaisin ja suolen sisällön pH laskee. Suolen seinämästä alkaa siirtyä aineita muualle kehoon, mikä voi aiheuttaa yleisen tulehdusreaktion ja kaviokuumeen.Väkirehua ahmineen hevosen hoitona Jokisalo suosittelee letkuttamaan siihen parafiiniöljyä, jota ei muissa ähkytapauksissa enää käytetä.Kaviokuumetta taas voidaan pyrkiä estämään kylmettämällä hevosen jalkoja polvista alaspäin.”Amerikassa meillä oli jääpalakone, ja hevosille farkkulahkeet, joihin vaihdoimme kahden tunnin välein jääpaloja”, Jokisalo kertoo..Vettä, ei hiekkaaSuomen Hevostietokeskuksen ja Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen tiedekunnan yhteistutkimuksessa selvitettiin Viikin Hevossairaalassa ähkyoireiden vuoksi hoidettujen hevosten taustalla olleita riskitekijöitä.Tutkijat havaitsivat, että hevosten tarhaus- ja juottokäytännöillä on merkitystä ähkyjen ennaltaehkäisyssä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan vertailtu ähkyyn sairastuneiden pitotapoja keskimääräisiin suomalaisiin pitotapoihin.Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena hevosenomistajille, joiden hevosia oli hoidettu yhden vuoden aikana ähkyoireiden takia Helsingin yliopiston Yliopistollisessa Hevossairaalassa.Ähkyn hoitokeino oli lääkkeellinen 126 hevosella ja 13 hevosta leikattiin. Selvitykseen osallistuneista hevosista 74 prosenttia kotiutettiin hevossairaalasta ja 26 prosenttia lopetettiin.Hevosen pitopaikka ähkyoireiden ilmaantuessa oli useimmiten talli ja ulkotarha (77 prosenttia). Kymmenen prosenttia vastanneista nimesi pitopaikaksi pihaton ja 5 prosenttia ilmoitti hevosen olleen laitumella. Kahdeksan prosenttia valitsi vastausvaihtoehdon ”muu”, eli hevosta oli pidetty esimerkiksi tallissa ja laitumella.Yli puolessa tapauksista hevosen tekemän työn kuormittavuus vastasi normaalitilanteessa kevyttä työskentelyä. Kohtuullisesti työskenteleviä hevosia oli vastausten mukaan 24, joutilaita 10 ja raskaasti työskenteleviä 7 prosenttia.Vajaalla puolella hevosista (42 prosenttia) oli ollut useampi ähky ja kolmannes hevosista oli saanut ähkyyn liittyen hoitoa eläinlääkäriltä.Valtaosa hevosista (84 prosenttia) oli tarhassa vähintään seitsemän tuntia päivittäin. Yli kolmannes hevosista söi karkearehun suoraan maasta tarhassa. Noin puolet tarhassa pidetyistä hevosista söi tai kaivoi tarhan pohjaa ja kyseinen käytös oli merkitsevästi yleisempää hevosilla, joilla oli ollut useampi ähky. Noin kolmanneksella hevosista oli todettu aiemmin hiekkaa suolistossa. Puolet vastaajista ilmoitti, että hevosen tarha siivotaan päivittäin.Selvitykseen osallistuneiden hevosten juomaveden saanti oli toteutettu yleisimmin sankojuotolla (43 prosenttia). Vastaajista 29 prosenttia ilmoitti, että juomaveden saanti oli toteutettu juomavesiautomaatilla ja lähes yhtä suuri määrä (28 prosenttia) ilmoitti muusta ratkaisusta, joista yleisin oli sangon/saavin ja automaatin yhdistelmä. Kaksitoista hevosenomistajaa ilmoitti hevosen vedenjuonnin vähentyneen viimeisten 3–4 vuorokauden aikana ennen ähkyä, ja 38 vastaajaa ei tiennyt, oliko vedenjuonti vähentynyt.Tallissa ja tarhassa pidetyistä hevosista 67 prosenttia joi tallissa ennen tarhaan menoa. Vain 40 prosentilla hevosista, joiden ähky oli ilmennyt syyskuun ja helmikuun välillä, oli ollut lämmitetty juoma-astia. Automaattisen juomakupin veden virtausnopeus oli tarkistettu vain vajaalla puolella sitä käyttävistä hevosista. Puutteelliseen veden saantiin viittaavia tekijöitä esiintyi yhtä paljon sekä 1. ähkyn että useamman ähkyn saaneiden hevosten ryhmissä..Hiekka painaa suolistoa.Heinää väkevämpää? - Kaikki säkkirehu ei ole väkirehua

Kahdeksan faktaa ähkystä - ohutsuoliperäisistä leikkauksista vain puolet kotiutuu

Aiheeseen liittyvää