Tallinpitäjän stressitesti – "Kannattaa varautua siihen, ettei jaksakaan pitää tallia 100-vuotiaaksi"

Hevosihmisten jaksaminen on ollut esillä ja vaikuttaa siltä, että moni on lopettamassa toiminnan tai jo lopettanut. Mutta miten uskaltaa jatkaa?Hevosihmisten talouslukuja elämänsä aikana paljon pyöritellyt kirjanpitäjä Tiina Ahlqvist neuvoo tekemään "stressitestin". Kuvittelemaan pahimman mahdollisen tilanteen ja laskemaan miten, ja etenkin kuinka pitkän aikaa, siitä selviäisi.Hänen käsityksensä on, että kauan toimineilla ratsastuskouluilla menee suhteellisen hyvin. Ongelmia tulee, jos yrittäjä tai avainhenkilö sairastuu, varsinkin jos ei ole valmis sopeuttamaan toimintaansa. "Pienten tallien ainoa mahdollisuus selvitä hengissä on yleensä yrittäjän erittäin suuri työpanos. Henkilökunnan palkkaaminen on Suomessa kallista ja sopivaa henkilökuntaa on vaikea löytää. 2500 euron palkan kokonaiskustannus on 3750 euroa kuussa eli 45 000 vuodessa, olettaen, että työntekijä ei sairastu, jolloin sijaiselle myös täytyy maksaa palkka", Ahlqvist sanoo."Mitä tapahtuisi, jos liukastut tallinpihalla ja katkaiset jalkasi ja joudut useammaksi kuukaudeksi telakalle? Entä, jos pienkuormaaja varastetaan tai auto hajoaa lopullisesti? Jos ratsastuskouluhevoset saavat herpesviruksen ja ovat kolme viikkoa pois pelistä? Jos tarpeeksi monta asiakasta jättää maksamatta tallivuokran?", Ahlqvist luettelee.Vaara on siinä, että vaikka tulot katkeavat, menot eivät katkea. Mitkä ovat tallinpitäjän vastuut, jos toiminta loppuu kuin seinään? Esimerkkejä vastuista, joista tulee selvitä, vaikka tuloja ei olisikaan:- vuokrasopimuksen pituus/irtisanomisaika- lainojen ja muiden velkojen määrä ja maksuaikataulu- henkilökunnan kulut irtisanomisajalta / ajalta, jolloin palkat on maksettava ilman tuloja- omien tulojen loppuminen- sisällä olevat ennakkomaksut, jotka tulee palauttaa asiakkaille- vakuuttamattomien tai korvauskelvottomien hevosten menetys- hevosten ruokinta ja eläinlääkärikulut tartuntataudin hoitoajaltaOman vakuutusyhtiön kanssa kannattaa käydä esim. keskeytysturvan ehdot tarkkaan läpi."Jos jo nyt tekee tappiota joka kuukausi, onko tallilla varaa jatkaa tappion tekemistä ja ottaa riski täydellisestä päin seinää ajosta vai miettiä mieluummin hallittua alasajoa?"Ahlqvist toteaa kuivasti, että alasajoja on viime aikoina paljon nähtykin.Hän näkee tulevaisuuden toimintamallina jo kauan Keski-Euroopassa olleen käytännön, että useat toimijat jakavat samat tilat, kuten tallit, maneesin ja kentät. "Eri aloilla toimivat sopivat hyvin yhteen, kun hevosten koulutusta voi tehdä päivällä ja opetustunteja pitää iltaisin. Yhteistyötä voisi laajentaa myös ratsastuskouluihin niin, että kullakin yrittäjällä olisi vaikka 10 hevosta ja samoissa tiloissa toimii kolme-neljä eri ratsastuskoulua. Asiakkailla olisi valinnanvaraa ja helppo siirtyä erilaisten hevosten käyttöön saman katon alla", hän visioi.Koneellistuminen näyttää olevan menossa eteenpäin. "Vain vanhat ja ahtaat tallit ovat joskus esteenä ja toki myös koneiden hankintahinta on melko suuri.". Asiakkaan valintaHevosharrastus on ratsastuskouluharrastuksena suhteellisen edullinen, eikä vaadi asiakkaalta suuria investointeja. Mutta kun puhutaan oman hevosen omistamisesta, tilanne on tyystin toinen. "Oman hevosen kanssa ollaan jo uusissa sfääreissä ja täppää pitää löytyä. On erittäin riskialtista ottaa talliin hoitohevonen, jos sen omistajan maksukyvystä ei ole varmuutta", Ahlqvist varoittaa. Maksukyvyn turvaamiseen ja arvioimiseen on toki useita eri keinoja:- kahden kuukauden vuokravakuus etukäteen- luottotiedot ja positiivinen luottorekisteri; nämä asiakas voi omilla pankkitunnuksillaan hakea netistä- suositukset edelliseltä tallilta ja soitto perään- riittävän yksityiskohtainen hoitosopimus kirjallisena- tallin ja sen pitotapojen esittely, jotka tuleva asiakas hyväksyy kirjallisesti- valmis sopimus siitä, mitä hevoselle tehdään, jos asiakas ei täytä velvollisuuksiaan tai tulee toimintakyvyttömäksi. Sähkösopimus uusiksi?Ahlqvistin havaintojen mukaan useimmat hevosyrittäjät tuntuvat valitsevan kiinteän sähkösopimuksen, joita tällä hetkellä saa noin (hinnat alv 0 %) 7 senttiä/kWh. Pörssisähkön keskimääräinen hinta on tänä vuonna Ahlqvistin mukaan ollut n. 4,5 senttiä/kWh. "Moni pelkää pörssisähkön hintavaihteluita, joten jokaisen tulee arvioida, pystyykö itse vaikuttamaan sähkönkulutukseen. Nykyiset led-valot tuskin ovat ne suurin sähkösyöppö tallissa vaan lämmitys: varuste- ja sosiaalitilat ja loimien kuivatus. Varsinkin jos lämmityksen käyttöön pystyy itse vaikuttamaan käyttämällä sitä halvan sähkön tunteina, on pörssisähkö varteenotettava vaihtoehto.""Harmittavan usein yrittäjä ei tiedä, paljonko tallilla kuluu sähköä vaan puhuu pelkästään sähkölaskun suuruudesta ja siitäkin alvillisena, vaikka tallille kuluvaikutus on alviton summa. Isomman tallin sähkökulutus voi helposti olla 100 000 kWh vuodessa, joten esimerkiksi kolme senttiä alemmalla sähkönhinnalla säästää 3000 euroa vuodessa."Ahlqvist muistuttaa, että eri sähkölaitteiden virrankulutus pitää olla tiedossa. Kolmen kilowatin puhallin kuluttaa sen määrän tunnissa eli jos sähkön hinta olisi yhteensä 10 senttiä, niin kustannus on 30 senttiä tunnissa, mistä saadaan 7,2 euroa vuorokaudessa. Esimerkiksi sähköpaimen ei hyötyynsä nähden kuluta paljon. Isommatkin vain 15 W eli 0,015 kw tunnissa, 10 sentin hinnalla 0,036 euroa vuorokaudessa.Lainojen korotUseimmat yrityslainat on sidottu 12 kuukauden euriboriin, jonka lisäksi pankille maksetaan marginaali. Vaikka korot ovat nyt laskeneet, marginaali pysyy samana ja korko päivittyy lainasopimuksen mukaisena päivänä, joten välttämättä viimeaikaiset uutiset koronlaskuista eivät ole vaikuttaneet yrityksen lainoihin mitenkään. Tavallista on, että yrityslainojen korko on tällä hetkellä lähellä seitsemää prosenttia. "Tällaisessa tapauksessa minä ottaisin yhteyttä pankkiin, voiko lainoja järjestellä edullisemmalle korolle tai harkitsisin pankin vaihtoa, mikäli koroissa tulisi suuri säästö. Toki lainojen uudelleen järjestelyistä menee aina omat kulunsa, jotka tulee ottaa huomioon asiaa harkitessa."Yrityslainojen yleinen marginaali on 1,5 % ja maksuaika 10 vuotta. "Onnellisia ovat ne, jotka muutama vuosi sitten ottivat lainaa silloin tarjotulla 2,5 prosentin kiinteällä vuosikorolla ja seuraava korontarkastus on viiden vuoden kuluttua lainan nostamisesta", Ahlqvist toteaa.Entä jos näin onnellisesti ei ole?Ahlqvist ottaa kuvitteellisen käytännön esimerkikin: Jos tallilla on nyt lainaa vaikkapa 200 000 euroa 7 prosentin kokonaiskorolla, on sen kustannus (korkoihin vaikuttavia lyhennyksiä huomioon ottamatta) 14 000 euroa vuodessa. Jos taas lainan korko on 2,5 %, kustannus on 5000 euroa vuodessa. "Joissakin tapauksissa kannattaa harkita sitä, että yrittäjä ottaisi henkilökohtaisesti edullisempaa lainaa ja lainaisi sen rahan sitten yhtiölleen."Pikavipit?"Hevostalli, joka joutuu turvautumaan pikavippeihin, on tuhoon tuomittu." KiinteistötNykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut voimassa vuodesta 1999 alkaen. Uusi rakentamislaki astuu voimaan 1.1.2025, jolloin monet kunnat ottavat käyttöön tiukemmat hevostalleja koskevat määräykset. "Näistä useimmat ovat olleet käytössä jo edellisen lain aikaan, eikä määräyksiin sinänsä ole tulossa suuria muutoksia. Toki, jos kyseessä on ollut maaseudun oma pihatalli pienellä tontilla, niin sellaiselle uudella lailla on vaikutusta, mutta koskee yleensä vain uudisrakentamista", Ahlqvist pohtii.Hän kehottaa hevosihmisiä tarkempaan harkintaan tallien perustamisessa ja myös nykyisten rakennusten hallinnoinnissa. Onko kiinteistöllä riittävästi pinta-alaa harjoittaa hevosten pitoa ja kuinka monelle hevoselle se on tarkoitettu? Minkälaista toimintaa naapurissa on tai mahdollisesti tulee olemaan, ovatko suojaetäisyydet riittävät? Mitä mahdollisia suunnitelma kunnalla tai kaupungilla on läheisille alueille? Estävätkö epäedulliset kiinnitykset kiinteistöjen myynnin, voisiko niitä järjestellä niin että osan voi myydä ja saada maksettua velkoja pois? Mikä kannattaa pitää yrittäjän omassa ja mikä yhtiön omistuksessa?"Yrittäjän kannattaa varautua siihen, ettei jaksakaan pitää tallia 100-vuotiaaksi vaan haluaa luopua osasta tai kaikista toiminnoista. Onko asuinrakennus ja talli naimisissa keskenään, vai voiko tallin kenties vuokrata tai myydä erikseen? Tämä ei yleensä ole järkevää silloin kun kiinteistöt ovat ihan lähekkäin. ""On surullista ja lyhytnäköistä olla huolehtimatta kiinteistöjen kunnosta. Jokainen tontille tuleva ihminen on joko asiakas tai potentiaalinen asiakas; millaisen kuvan hän saa kiinteistöstä, jossa pihat on hoitamatta ja täynnä epämääräisiä romukasoja, puhumattakaan rikkinäisistä rakenteista, jotka ovat myös hevosille onnettomuusriski.".Tallinpitäjä Erno Olkkonen: "Käykää tarkistamassa oman kunnan rakennusjärjestysluonnos, kun sen vielä ehtii tehdä!". Kulukuuri ja kulukuriAhlqvist toteaa, että jos toiminta on tappiollista, on tärkeää miettiä tallin kulukuuria ja kulukuria. Silloin ei voi ajatella hevosia yksilöinä vaan yksikkönä, jonka tulee tuottaa yritykselle rahaa: jos Vappu ei tuota, Vapulle pitää löytää uusi koti. "Mielestäni on verojen välttelyä pitää omia lempihevosia tallin kuluina. Jos siihen on henkilökohtaisesti varaa, niin sitten voi maksaa hoitomaksun tallille. Verotarkastuksessa jokaiselle hevoselle pitää olla käyttötarkoitus, oman käytön jälkiverotus on sanktiona kallis. Toki hevoset tulee hoitaa hyvin, mutta kyllä niihin laitetaan niin paljon turhaa rahaa, että nuukaa ihan kauhistuttaa!"Ahlqvist toteaa, että ratsastuskouluhevosista on tällä hetkellä Suomessa pula, joten hyväkuntoisille, mutta nykyiselle tallille tuottamattomille hevosille löytyy kyllä uusi koti. "Ongelmana ovat halvat hevoset. Keinolla millä hyvänsä pitää pystyä varmistamaan, että hevosta hoidetaan jatkossakin asianmukaisesti. Toisaalta ei ole ollenkaan väärin saattaa hevonen viimeiselle matkalleen, joko hyötykäyttöön pakastimeen tai eläinlääkärin kautta Honkajoelle. Näin ainakin varmistetaan, että hevoselle ei asiantuntemattomissa käsissä aiheuteta epämukavuutta."

Tallinpitäjän stressitesti – "Kannattaa varautua siihen, ettei jaksakaan pitää tallia 100-vuotiaaksi"

Aiheeseen liittyvää