Karvat pois – klippaus helpottaa hevosta ja hoitajaa

Syksyllä ilman kylmetessä hevoset alkavat valmistautumaan talveen ja kasvattamaan talvikarvaa. Talvikarvan paksuus on hyvin hevoskohtaista, mutta tietyt rodut ja yksilöt voivat talvella muistuttaa karvan suhteen lähinnä mammuttia. Jos hevonen on aktiivisessa käytössä, se äkkiä hikoilee talvikarvan kanssa liiaksi asti. Silloin vaihtoehtona voi olla hevosen karvojen ajaminen eli klippaaminen..Vuosikausia huippuhevosia hoitaneet Johanna Kyläkoski ja Heidi Mulari kertovat omat vinkkinsä onnistuneeseen klippaukseen. Kyläkoski on työskennellyt vuosia menestysvalmentaja Markku Niemisen valmennustallilla. Mulari taas on neljättä vuotta töissä kilparatsastaja Petra Heikkisellä. Ennen nykyistä työtään hän työskenteli lähes 20 vuotta sveitsiläisellä kilparatsastaja ja olympiavoittaja Steve Guerdatilla..Mularin mukaan klippaukseen on olemassa yhtä monta erilaista ohjetta kuin on tekijöitäkin..”Minulla perusajatuksena klippaamiseen on se, että hevosella on karvan takia kuuma ja ne hikoilevat paljon. Kuivumiseen menee aikaa, eikä hevosta ole terveellistä seisottaa märkänä tuntitolkulla”, Mulari sanoo..”Jos ei ole aivan pakko, niin itse en klippaa karvanlähdön aikaan, koska mielestäni se sekoittaa hevosen omaa normaalia karvan vaihtumista. Tosin jos puhutaan kilpahevosesta, välillä karvanlähdön aikaa voi olla mahdotonta väistää ja hevonen on pakko klipata silloin. Yleensä klippaan hevosen 2–4 kertaa vuodessa.”.KlippaaminenHevosen klippaamiseen vaikuttavat sääolosuhteet, kuinka paljon hevonen kasvattaa talvikarvaa, sen käyttötarkoitus sekä talliolosuhteet.Klippauksen hyviä puolia on, että hevosen on mukavampi olla, se ei hikoile samalla tavalla ja se kuivuu nopeammin.Huonoina puolina klippauksessa on, että hevonen vaatii jatkuvaa loimittamista. Myös varusteita ja loimia pitää tarkkailla erityisesti, etteivät ne pääse hankaamaan, ja ihoa pitää hoitaa, ettei se ala hilseilemään tai kuivumaan.Ennen klippausta hevonen tulisi olla pesty ja karvan pitää olla puhdas. Etukäteen olisi hyvä miettiä myös klippausmallia ja muita käytännön asioita. Klippauksen aikana taas konetta pitää muistaa öljytä säännöllisesti ja usein. Klippauksen jälkeen hevonen olisi hyvä pestä, jotta leikattu karva ei jäisi kutittamaan hevosen iholle..Yleensä hevonen klipataan vastakarvaan, mutta Kyläkoski kertoo, että heillä hevosia on klipattu myös myötäkarvaan. .”Myötäkarvaan klipattaessa karvaan tulee pieni ohennus ja hevoseen jää karvaa, kun taas vastakarvaan klipattaessa karva lähtee lähestulkoon kokonaan pois, riippuen klippauskoneen terien pituudesta. Myötäkarvaan klipattu hevonen voi näyttää olevan kesäkarvassa, kun se on tehty siististi, eikä hevonen silloin välttämättä edes näytä klipatulta”, Kyläkoski perustelee. .”Olemme myös klipanneet niin, jos hevonen on klipattu vastakarvaan, että karvan ja klippauksen rajalla on klipattu vähän matkaa myötäkarvaan, jolloin klippauksesta aiheutuva raja karvassa ei olisi niin selkeä.”.Hevoset klipataan pääasiassa syksyisin. Mularin mukaan hevosia klipataankin todella vähän kesäisin..”Jotkut tykkäävät siitä, että mieluummin klippaavat hevosen kuin harjaavat sitä. Mielestäni kuitenkin aina ennemmin harjaisi ja toivoisi, että hevonen näyttäisi sen takia hyvältä. Se on mielestäni erona Suomessa verrattuna Keski-Eurooppaan, että vuoden vaihteen aikaan hevosen karva ei enää kasva. Jos hevosta ei harjata tarpeeksi, sille voi tulla jokin kalju kohta tai vastaava, ja sitten ne vasta hirveältä näyttävätkin”, Mulari toteaa..Tämä syksy on ollut siinä mielessä haastava lämpötilojen suhteen, ettei hevonen oikein tarkalleen tiedä, onko nyt kesä vai talvi.Johanna Kyläkoski.Kyläkoski kertoo, että Niemisen tallilla klippaaminen riippuu keleistä, ja syksyn mittaa rupeaa näkemään, mikä hevonen kasvattaa talvikarvaa minkäkin verran..”Tänä syksynä meillä on ensimmäiset hevoset klipattuna, ja kaikki hevoset, jotka on tarkoitus klipata, klipataan ennen vuoden vaihdetta. Silloin yleensä alkaa kylmemmät kelit ja aika harvoin enää sen jälkeen on tarvinnut klipatakaan. Jos kuitenkin suhteellisen myöhään tulee vielä jokin syy klipata hevonen, se tehdään silloin myötäkarvaan. Harvemmin hevosia on tarvinnut toista kertaa kuitenkaan klipata”, Kyläkoski sanoo..”Akuuteinta klippaaminen on nyt syksyllä niille hevosille, jotka juoksevat kilpaa, kun on lämpimät kelit ja karvaa rupeaa olemaan enemmän.”.Karvat eivät haittaa talvella, jos hevonen ei edes juokse kilpaa, vaan klippaaminen tehdään vain tarpeeseen..”Kuivuminen on tietysti se tärkein asia, kun hevoset asuvat meillä aika pitkälti ulkona. Jos jokin hevonen ei ala kuivumaan päivän aikana, silloin hevonen voidaan klipata käytännön syistä ja se on mukavampi hevosellekin, kun se kuivuu vähän nopeammin”, Kyläkoski toteaa..”Tämä syksy on ollut siinä mielessä haastava lämpötilojen suhteen, ettei hevonen oikein tarkalleen tiedä, onko nyt kesä vai talvi. Sen takia osa on jo kerinnyt aloittaa kunnolla talvikarvan kasvatuksen. Niillä on sitten sen takia kuuma ja ne hikoilevat paljon. Sellaisia olemme nyt aloittaneet klippaamaan.”.Mulari painottaa erityisesti klippausmallin miettimistä..”Esimerkiksi jos hevonen seisoo paljon pihalla, kannattaako silloin välttämättä klipata koko hevosta vai pitäisikö miettiä jotakin muuta klippaustapaa? Suomessa nähdään monesti, että kelien kylmetessä hevoselle lisätään loimia. Mutta jos tietää, että viikon päästä hevonen on tarkoitus klipata, silloin loimia ei kannata vielä lisätä, kun hevosella on karvat. Loimia lisätään vasta siinä vaiheessa, kun hevonen on klipattu”, Mulari korostaa..Klippaustoimenpiteen tulisi olla hevoselle miellyttävä, eikä se saisi ärsyyntyä siitä..”Klippausmallin valintaan vaikuttaa hevosen käyttötarkoitus ja se, kuinka paljon se hikoilee. Esimerkiksi ratsuille jätetään usein satulan alle karvaa”, Mulari sanoo. .”Klippauksen yhteydessä tulisi ottaa huomioon myös, kuinka nopea on klippaamaan ja klippaukseen kuluva aika riippuu sen mallista. Kaikki hevoset eivät välttämättä kestä seisoa paikallaan kolmea tuntia, jolloin pitää miettiä, pitäisikö klippaaminen jakaa useammalle päivälle.”.Kyläkoski kertoo, että aina ennen klippausta hevosen tulisi olla pesty ja karvan pitää olla puhdas..”Harvemmin hevoset klippausta ovat hätkähtäneet, mutta varsinkin aluksi olemme laittaneet hevosille pumpulit korviin klippauksen ajaksi. Yleensä aina, kun lähtee klippaamaan ensimmäisen kerran, kannattaa aloittaa sellaiselta alueelta, missä klippausjälki ei haittaa merkittävästi, jos hevonen jostain syystä kieltäytyykin klippauksesta. Ennen klippausta on hyvä myös miettiä turvallisuutta. Esimerkiksi jos käytössä on johdollinen kone, miten johdon saa asettumaan turvallisesti, eikä hevonen pääse esimerkiksi tallomaan sitä”, Kyläkoski kertoo..Kyläkoski sanoo, että klippaaminen kannattaa aloittaa hevosen herkimmiltä alueilta, kuten kupeesta..”Klippauksen aikana kone alkaa lämpiämään, ja mieluummin alkuun vetää sellaiset alueet, mistä hevonen voi ärsyyntyä, ennen kuin kone on jo lämmennyt hirveän paljon. Klippauksen aikana koneeseen lisätään öljyä usein, välillä voi pitää taukoa ja putsata vähän konetta. Koko klippaustoimenpiteen kannalta koneen terävät terät ovat kaiken a ja o sekä onnistumisen edellytys.”.”Klippauksen jälkeen ideaalitilanteessa hevonen pestäisiin, jolloin pienet karvat eivät jäisi kutittamaan hevosta. Ihokin ehkä kaipaa vähän pesua siinä kohtaa”, Mulari täydentää..Mularilla on tapana klipata myös hevosen pää ja jalat, joissa pitää olla erityisen varovainen..”Jotkut hevoset antavat klipata päänsäkin isolla koneella, mutta osalle tarvitsee vaihtaa pienempään. Varsinkin kilpahevosten kohdalla huomio kiinnittyy myös hevosten ulkonäköön, ja silloin hevonen on siistimmän näköinen, kun siltä on ajettu kaikki karvat pois. Jalat tykkään klipata taas sen takia, että ne ovat helpommat hoitaa ja pitää puhtaana, kun siellä ei ole karvoja keräämässä likaa”, Mulari kertoo..”Mielestäni hevosen voi klipata joka paikasta. Nälkäkuopat ovat kuitenkin usein sellainen kohta, missä hevoset eivät oikein tykkää klippauksesta, ja siinä täytyy olla varovainen. Sitten on tietysti myös kaikki turpakarvat ja muut tuntokarvat, joihin ei kuulu koskea ollenkaan ja ne pitäisi jättää niin kuin ne ovat hevosessa. Ratsastuksessa on lisäksi nykyään FEI:n sääntö, minkä mukaan korvista ei saa enää ajella karvoja pois.”.Kyläkoski puolestaan ei klippaa päätä eikä jalkoja..”En tykkää itse klipata päätä tai kurkun ja hengitysteiden seutua. Koitan aina niihin kohtiin jättää vähän karvaa, jotta se edes pikkuisen suojaisi niitä. Itse vältän klippaamasta ylipäätään niitä paikkoja, joita loimi ei suojaa, kuten jalat ja pää”, Kyläkoski kertoo..”Meillä yleensä klipataan muuten koko hevonen, ja se on taas makuasia, klippaako kaulan vaiko ei. Siihen saattaa vaikuttaa muun muassa se, jos hevosella tai hevosen tarhakaverilla on taipumus repiä loimesta kaulakappale irti. Silloin hevoselle helposti saatetaan jättää karvat kaulalle, ja pääasiassa kaulasta alkaen klipataan koko hevonen. Jalat ovat usein klipattu polven ja kintereen yläpuolelle.”.Mulari pitää klippausta elämää helpottavana asiana, kun hevonen ei hikoile niin paljon ja se kuivuu huomattavasti nopeammin..”Se on klippauksen pointti, että hevonen ei joudu seisomaan tuntitolkulla märkänä. Se ei ole hevosellekaan niin terveellistä”, Mulari toteaa..Kyläkosken mukaan varsinkin ravihevosilla myös syksyyn ja talveen sijoittuva kilpailukausi voi olla klippauksen peruste..”Kilpaillessaan hevonen voi esimerkiksi lämmityksen jälkeen palautua huonommin, jos sillä on kauhean paksu karva, kun sillä on niin kuuma. Kuitenkin hevoselle olisi pakko laittaa loimia päälle, jotta lihaksisto pysyisi lämpimänä, mutta se nyt ei ainakaan auta tilannetta kokonaisuuden kannalta. Sellaisiinkin tilanteisiin klippauksesta on hyötyä, että hevonen palautuu nopeammin ja hyvin”, Kyläkoski toteaa..”Jotkut hevoset voivat myös kutista ihostaan paljon, kun niitä pestään ja loimitetaan jatkuvasti, ja silloin klippaus voi auttaa myös siihen ongelmaan. Se on mukavampi hevoselle, että tukala lämpö poistuu vähän nopeammin.”.Huonona puolena klippauksesta voidaan ajatella, että karvalla on olemassaan ihan tarkoituksensakin, ja se suojaa hevosen ihoa..”Se on vähän hevoskohtaista, miten klippaus sopii millekin hevoselle. Joillekin klipatuille hevosille voi tulla helpommin iho-ongelmia ja joillekin voi tulla taas hankaumia. Tosin näitä ongelmia voi olla samalla tavalla myös hevosilla, joita ei ole klipattu. Joka asialla on puolensa ja puolensa”, Mulari miettii..”Klippaaminen voi aiheuttaa ylimääräistä työtäkin, kun hevosta pitää ahkerasti loimittaa, pitää tarkkailla, ettei iho pääse kuivumaan tai hilseilemään sekä varusteita on tarkkailtava, etteivät ne pääse hankaamaan. Kaikkien varusteiden ja loimien tulisi olla hevoselle hyvin istuvia ja sopivan kokoisia”, Kyläkoski jatkaa..”Mielestäni klipatulla hevosella on erityisen tärkeää, että sen loimet ovat sisäpinnaltaan liukkaita, eivätkä ne pääse hankaamaan tai ärsyttämään hevosta. Muuten klippaaminen ja loimittaminen ovat hyvin yksilöllistä riippuen sekä hevosesta että hoitajasta, kuka tykkää mistäkin toimintatavoista.”

Karvat pois – klippaus helpottaa hevosta ja hoitajaa

Aiheeseen liittyvää