Kehon ja mielen tasapaino kuntoon – katso Miia Salmisen vinkit

Hevosihmisille tärkein asia on hevosten hyvinvointi, ja sen eteen ollaan valmiita tekemään hyvin paljon. Hevosten hyvinvointi lähtee kuitenkin siitä, että ihminen itse voi hyvin, jolloin hänellä on resursseja panostaa myös hevosiin. Liikkeelle.comin yrittäjä ja raviurheilija Miia Salminen painottaa ihmisen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkitystä.”Hyvinvointi tarkoittaa sitä, että kumpikin, sekä keho että mieli, voivat hyvin ja ovat tasapainossa. Fyysinen puoli on sitä, että ihminen jaksaa ja pärjää normaalissa arjessa, ja on siinä kunnossa, että pystyy selviytymään arjesta sekä jaksaa toimia”, Salminen aloittaa.Useat tallin työt ovat fyysisiä, minkä takia Salmisen mukaan ihmisten olisi hyvä panostaa myös omasta kropasta huolehtimiseen. Kroppa on elämän mittaisella matkalla ihmisen tärkein työväline.”Kehonhuolto ei ole kovaa treenaamista, vaan se on nimenomaan kehon huoltamista. Eli käytännössä esimerkiksi venyttelyä, kevyttä liikuntaa, hierontaa ja muuta vastaavaa. Jos ihminen tekee jo valmiiksi ruumiillista työtä, kehosta on pidettävä huolta”, Salminen toteaa.”Tykkään itse pilateksesta. Mielestäni pilates ja jooga sopivat kaikista parhaita kehon huoltamiseen. Niiden avulla kroppa pysyy vetreänä ja kehon hallinta on parempi. Hyvät keskivartalon lihakset auttavat kaikessa tekemisessä, ja ne ovatkin meidän tärkeimmät lihaksemme. Kun lihaksisto on kunnossa, ei tule myöskään niin helposti rasitusvammoja tai muita vastaavia ongelmia.”.Jokaisen pitäisi myös tehdä sellaisia asioita, mistä itse pitää ja välillä jotain muuta, kuin mitä tekee työkseen.Miia Salminen.Salminen neuvoo, että kehonhuoltoa voi harjoittaa myös kotona.”Kehonhuoltoa olisi hyvä tehdä vähintään kolme kertaa viikossa, ja jo sillä saadaan tuloksia aikaan. Vartti tai puoli tuntia voi olla jo riittävästi, kun tekee oikeanlaisia liikkeitä. Varsinkin pilateksen liikkeet ovat sellaisia teholiikkeitä, ja yksi liike ottaa moneen paikkaan. Toista paikkaa se vahvistaa ja toista paikkaa se notkistaa”, Salminen kannustaa. ”Itse suosin joogan liikkeitä, mutta esimerkiksi harjanvarren kanssa pystyy hyvin tekemään erilaisia liikkuvuusharjoitteita.”.Salmisen mukaan hevosihmisten yleisimmät ongelmakohdat ovat hartiat ja selkä, koska ne kuormittuvat eniten ja niiden liike on staattista, esimerkiksi karsinoiden siivoaminen sekä hevosella tai autolla ajaminen. Kaikki tällaiset kuormittavat enemmän yläkroppaa. Ratsastajilla puolestaan vastaavat ongelmakohdat ovat reidet ja selkä.”Selän ongelmat usein johtuvat siitä, että on heikot vatsalihakset. Silloin selkä kuormittuu liikaa. Vatsa- ja selkälihasten tulisi aina olla tavallaan yhtä vahvat, jolloin selkä ei rasittuisi”, Salminen muistuttaa.”Kaikissa töissä, oli se sitten tallissa tai muualla, tulisi aina ottaa huomioon, miten liikkeet tehdään. Esimerkiksi jos pitää nostaa jotain, nosto ei saa tapahtua selällä vaan sen pitää tapahtua jaloilla. Aina pitäisi muistaa ottaa käyttöön koko vartalo, ja suurin osa liikkeistä lähtee aina keskivartalosta. Muun muassa karsinan siivoaminen ja lattian lakaiseminen ovat sellaisia liikkeitä, joita suurin osa ihmisistä tekee aina samalta puolelta, ja siitä seuraa toispuoleisuutta kroppaan.”.Henkinen hyvinvointi on vähintään yhtä tärkeää kuin fyysinenkin. Salminen korostaa, että jos ihminen ei henkisesti voi hyvin tai hän väsyy, silloin hevonenkin kärsii siitä.”Jos ei jaksa pitää itsestään huolta, ei silloin jaksa pitää huolta muistakaan. Se alkaa nopeasti näkymään hevosten kanssa toimiessa ja tallitöissä”, Salminen toteaa.”Liikunta auttaa henkiseen hyvinvointiin. Jokaisen pitäisi myös tehdä sellaisia asioita, mistä itse pitää ja välillä jotain muuta, kuin mitä tekee työkseen. Elämässä olisi hyvä olla itselle mielekästä sisältöä. Toisten ihmisten näkeminen ja keskustelut ovat myös tärkeitä asioita.”Hevosihmisille stereotyyppinen ominaisuus on epäsäännöllinen elämänrytmi, joka vaikuttaa ihmisen elämään monella tapaa.”Epäsäännöllisyydestä huolimatta jokaisen ihmisen tulisi huolehtia riittävistä yöunista, levosta ja palautumisesta, ravinnosta sekä liikkumisesta”, Salminen luettelee. ”Toisille riittävä unen määrä on kuusi tuntia ja toisille se voi olla yhdeksän. Suositusten mukaan aikuisen ihmisen tulisi nukkua 7–8 tuntia. Unen laatuun vaikuttaa moni asia, ja esimerkiksi juuri ennen nukkumaan menoa ei kannata lähteä urheilemaan tai syödä raskaasti. Kevyt rauhallinen liikunta kuitenkin rentouttaa, ja se taas voi auttaa nukahtamiseen.”.Salminen toteaa, että ihmisen pitäisi syödä kolmen – neljän tunnin välein pieniä annoksia, jolloin aineenvaihdunta toimii koko ajan. ”Silloin jaksaa toimia ihan eri tavalla, eikä kerry myöskään kauheasti ylipainoa. Se on kaikista pahin, että syö kerran päivässä hirveästi. Sellaisella tyylillä ihminen on yleensä väsynyt ja rasva alkaa myös kertymään vartaloon, koska ruokakin on monesti tuhtia”, Salminen kertoo.”Aina tulisi muistaa syödä terveellisesti, ja lautasella tulisi olla puolet kasviksia sekä neljäsosa proteiinia. Esimerkiksi pullat, munkit ja vaalea leipä eivät ole terveellisin vaihtoehto jatkuvasti syötynä, vaikka totta kai niitäkin voi aina joskus syödä.”Toinen hevosihmisille hyvin tyypillinen ominaisuus on reissaaminen ja autossa istuminen.”Autolla ajaessa ihminen on paikallaan, ja silloin aineenvaihdunta hidastuu. Samalla helposti jännittää hartiat, kun pitää ratista kiinni ja on skarppina esimerkiksi pimeällä ja sateisella kelillä. Silloin usein myös istuu huonommassa asennossa, ja tämä korostuu, mitä pidempi matka on”, Salminen miettii.”Autolla ajaessa voisi tehdä esimerkiksi vatsalihaksia samalla, puristamalla vatsalihaksia tiukkaan. Hartioita pystyy myös pyörittelemään. Jos ajaa pidempiä matkoja, pienet jaloittelut olisivat myös hyväksi.”Ihmisen hyvinvointiin vaikuttaa heikentävästi myös stressi.”Hevosihmisillä usein esiintyy stressiä. Moni ihminen joutuu kamppailemaan, miten kerkeää syömään, miten liikkumaan ja miten nukkumaan kunnolla. Pelkästään näiden asioiden ajatteleminenkin voi aiheuttaa stressiä. Stressi puolestaan voi aiheuttaa muun muassa verenpaineen nousua”, Salminen toteaa.”Kestävyysliikunta on kaikista terveellisintä, ja se on hyväksi verenpaineelle sekä ehkäisee sydän- ja verisuonisairauksia sekä diabetesta. Liikunta voi auttaa myös ehkäisemään stressiä.”.Moni hevosihminen ajattelee pelkästään hevosiaan, mikä sinänsä on tosi hyvä asia, mutta oma hyvinvointi ei saa unohtua siinä.Miia Salminen.Salmisen vinkki omaan hyvinvointiin on, että jokaisen pitäisi ottaa aikaa myös itselle ja panostaa myös siihen. Ihmisten pitäisi olla armollisempia itselleen ja ottaa aikaa pitääkseen itsestään huolta.”Moni hevosihminen ajattelee pelkästään hevosiaan, mikä sinänsä on tosi hyvä asia, mutta oma hyvinvointi ei saa unohtua siinä. Elämässä pitäisi rasituksen ja levon suhde olla tasapainossa. Lepäämisen tarve on yksilöllistä, mutta yleisesti ottaen mielestäni hevosihmiset eivät muista levätä tarpeeksi”, Salminen puhelee.”Jokaisen pitäisi muistaa pitää myös lomaa. Jos hevoset ovat omassa pihassa tai muuten lähellä, silloin helposti menee ’lomallakin’ talliin, eikä pysty irrottautumaan kokonaan arjesta tai täysin rentoutumaan. Olisikin hyvä lähteä välillä kokonaan pois kotoa, silloin lomailukin yleensä onnistuu paremmin.”.Liikkeelle.comin palveluihin kuuluu kuntotestaus, joka on yrityksen suosituin liikuntapalvelutuote. ”Olen tehnyt kuntotestejä muun muassa maatalousyrittäjille, ja pystyin pelkästään tulosten perusteella päättelemään, kenellä on navetta tai kuka ajaa metsäkonetta. Kuntotestin perusteella sellaiset, joilla oli karja- tai hevostila, olivat kestävyyskunnoltaan hyvässä kunnossa ja monella oli hyvät verenpaineen arvot. Niillä, jotka ajoivat päivisin koneita, arvot olivat paljon huonommat, eikä kestävyyskunto ollut niin hyvä. Tuloksissa oli hirmuinen ero”, Salminen toteaa.”Niillä ihmisillä, joilla oli karjatila, kehon rasvaprosentti vastasi huippu-urheilijan rasvaprosenttia. Moni ei kuitenkaan kerennyt enää urheilemaan muuten. Siinä huomasi, että työnteko on tosi tehokasta, ja ihmiset ovat suhteellisen terveitä sekä verenpaineet olivat hyvissä lukemissa.”Salminen teki muutama vuosi sitten kuntotestit myös ravivalmentajille ja ohjastajille.”Silloin ne, ketkä olivat lähtökohtaisesti jo hyvässä kunnossa ja tiesivät saavansa hyviä tuloksia, tulivat tekemään testit. Sellaiset taas, ketkä olisivat ehkä enemmän tarvinneet vähän herättelyä liikkumiseen, terveelliseen ruokavalioon ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, eivät olleet paikalla. Testejä olisi mielenkiintoista tehdä uudestaan erilaisille hevosihmisille, ja katsoa, pätisikö samat periaatteet uudestaan”, Salminen päättää.Salminen on tehnyt kuntotestejä vuosittain myös Salama-ja Montekypärille, ja hänen mukaan kypäräsarjojen osallistujat ovat olleet erittäin innolla mukana kuntotesteissä. Salminen haluaa kehua osallistujia, miten hyväkuntoisia ja fiksuja nuoria meillä onkaan lajin parissa.