Kirkkonummelaistalli pisti tuulemaan – hevosalan alvisotkuun saatiin tuntuva helpotus

Hevosala on tuskaillut arvonlisäveron kanssa vuosikausia. Ratsastuskoulut ovat maksaneet alvia Suomen Ratsastajainliiton ohjeiden mukaan "ratsastuksen ohjaamisesta" alemman 10 prosentin verokannan mukaan, ja tämän vuoden alusta 14 prosentin mukaan. Liiton neuvo on ollut välttää sanoja "opettaminen" tai "valmentaminen", sillä ne johtavat verottajan käyttämään korkeinta, tällä hetkellä 25,5 prosentin "yleistä verokantaa" (tämä vero nousi 24 prosentista nykyiseen 1.9.2024).Hevosten täysihoitomaksut ovat kuuluneet kokonaisuudessaan korkeimman verokannan piiriin (aiemmin 24, nyt 25,5 %).Tilannetta pidettiin pitkään kiveen hakattuna. Todellisuudessa mikä tahansa sanavalinta oli riskialtis ratsastuskouluyrittäjälle, sillä verotarkastajat ovat yleensä maallikkoja hevosasioissa, ja väärinymmärryksen vaara on suuri. Sanakikkailu ei ollut selkeä kummallekaan osapuolelle, yrittäjät tuskailivat yrittäessään saada selvyyttä ja verottaja tulkitsi miten parhaaksi katsoi. Kävi ilmeiseksi, että kestävä ratkaisu ei voinut piillä sanavalinnoissa.Jossain vaiheessa verottaja alkoi kiinnittää huomiota ryhmien kokoihin sillä ajatuksella, että pienryhmät olisivat opetusta tai jopa valmennusta korkeampien tuntihintojen perusteella. Talliyrittäjä kertoo, että alkoi tuntea itsensä "salakapakan pitäjäksi" - "opettaa" ei saanut, "ohjata" sai. Mitä se sitten ikinä käytännössä tarkoittikaan. Monet yrittäjät ovat joutuneet verotarkastuksen kohteeksi ja kärsineet tästä.Verotarkastuksesta sadan tonnin mätkyt — NIKA Equestrian Oy:n tapausKirkkonummelainen NIKA Equestrian Oy toimi SRL:n ohjeiden mukaan, mutta joutui loppuvuonna 2022 verotarkastukseen, jossa 70 prosenttia yrityksen ratsastuskoulutoiminnasta katsottiin "yleisen verokannan mukaiseksi valmennustoiminnaksi". Maksamattomat verot erääntyivät maksettaviksi korkojen kanssa ja lasku oli lähes sata tuhatta euroa. Tuota rahaa ei takataskussa tietenkään ollut. Kun verottaja joutui kuuntelemaan puhelimessa itkuun purskahtanutta, paniikin vallassa ollutta yrittäjää, se myönsi verovelalle maksuaikaa ja maksusuunnitelman sillä perusteella, että asia oli riitautettu. Se helpotti Karolina Liuksialan ja Eevamaria Porthan-Broddellin ahdistusta vähän, mutta perusongelma oli edelleen ratkaisematta.Tarja Teräväinen kuuli tilanteen sattumalta. "Pöyristyin yrittäjien hädästä, siitä, että he eivät saaneet apua mistään ja tilanteen sekavuuden aiheuttamasta haitasta koko hevosalan kannattavuudelle", Teräväinen muistelee reaktiotaan.Hän kannusti kirkkonummelaisyrittäjiä lähtemään taistelemaan oikeuksiensa puolesta. NIKA:ssa kuunneltiin taloushallinnon koulutuksen saanutta ratsastuksenopettajaa, joka on aikoinaan SRL:n hallituksen jäsenenä käsitellyt ratsastuksen arvolisäveroasioita.Lähdettiin taistoon. Apuun saatiin SRL:n hallituksen jäsenen Valtteri Gundersbyn juristintietämys asiamiehen roolissa. Kahteen oikeusasteeseen jouduttiin, mutta se kannatti tehdä, sillä NIKA voitti riidan. Ensimmäinen päätös helmikuussa 2024 kumosi veronkorotuksen, mutta Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö valitti perustelunaan esimerkiksi hevosen täysihoitopaikan kohdalla, että "kokonaissuoritteen jakaminen osiin olisi keinotekoista, sillä objektiivisesti tarkastellen asiakas mieltää ostavansa yhden palvelun, ei erikseen hoitoa, rehuja ja liikuntatilan käyttöoikeutta".NIKA lausui näin: "Nykypäivänä hevosalan yritykset kilpailevat tarjoamiensa palveluiden avulla. Tietyissä paikoissa ratsastusalueiden pohjamateriaaliin on satsattu paljon rahaa, tai ratsastusmaneesi on saatettu eristää, jolloin tästä kyseisestä palvelusta voidaan saada parempaa tuottoa. Osa talleista taas tarjoaa hevosille hyviä laidunmahdollisuuksia siinä missä toinen talli tarjoaa tiettyjä laadukkaita rehuja. Yrittäjät siten tosiasiassa kilpailevat näillä palveluilla. Oikeudenvalvontayksikön tulkinta siitä, että keskivertokuluttaja ei voisi mieltää ostavansa yrittäjiltä muuta kuin kokonaispalvelua tarkoittaa käytännössä sitä, että yrittäjien edellä mainituilla kilpailuvalteilla ei olisi mitään vaikutusta keskivertokuluttajan ostopäätökseen". Ratsastustunnit valvontayksikkö rinnasti kalliimmin verotettavaan opetukseen tai valmennukseen jopa sillä perusteella, että niillä on ollut mukana myös kilparatsastajia. NIKA totesi: "Yhtiön tunneille on osallistunut henkilöitä, joilla on verotarkastushavaintojen perusteella kokemusta kilparatsastuksesta. Myytävän palvelun arvonlisäverokäsittely ei kuitenkaan määräydy asiakkaiden mahdollisen kokemuksen perusteella vaan itse palvelun sisällöstä riippuen.".Eri tasotNIKA perusteli harjoittavansa liiketoimintaa kolmella eri tasolla: tason 1 tavanomaisella ratsastuskoulutoiminnalla ja tasojen 2-3 valmennuspalveluilla.Samantyyppisistä asioista on Euroopan unionin tasolla väännetty paljonkin ja ennakkotapauksia löytyy eri urheilulajeista. Kävi ilmi, että tason yksi ratsastustunnin pitäminen rinnastuu alemman verokannan kuntosalitoimintaan, jossa ohjeistus laitteiston käyttöön on tarpeellista urheilun harjoittamiseksi. Tällä perusteella myös ratsastuskoulun tunnit ovat aina ryhmäliikuntaa täysin riippumatta siitä, mitä tunneilla tehdään tai kuinka monta oppilasta tunnille osallistuu.EU-tuomioistuin oli katsonut aiemmin, että toiminnassa noudatetaan alempaa verokantaa silloin, kun "kyse on osasta palvelukokonaisuutta, jossa urheilualueiden käyttöoikeus luovutetaan asiakkaalle". Pääpaino ei ole opetuksessa, vaan liikunnan mahdollistamisessa. Ratsastuksessa myös yksityistunneissa kyse on ensisijaisesti liikunnasta, jossa asiakas ostaa käyttöoikeuden liikuntatiloihin (kenttään tai maneesiin) sekä liikuntavälineeseen (hevoseen).Valmennustilanteessa henkilöllä sen sijaan on oma hevonen, kuntosaliesimerkissä hän rinnastuu oman personal trainerinsa kanssa treenaavaan henkilöön. Hevosten täysihoitopalvelujen myynti ei suinkaan ole, kuten verottaja väitti, "yksi palvelukokonaisuus, jota ei voida jakaa eri verokantojen alaisiin myynteihin". Päinvastoin, tallipalvelujen myynnissä saa noudattaa eri verokantoja sen mukaan, mitä milloinkin myydään ja mitä palveluja asiakas haluaa ostaa. Kaikki eivät halua syöttää jotakin tiettyä rehua tai lisärehua ja jotkut haluavat siivota oman hevosensa karsinan itse. Maneesi ei ole tarpeellinen yhdelle, toinen ei tarvitse hevoselleen laidunpaikkaa. Aivan samalla periaatteella, kuin alkoholin ja leivän verotukset eivät ole samat ja vaikkapa hotellien majoitus ja aamupala, jotka ovat eri verokannalla kuin ohjelmapalvelut. .Helsingin hallinto-oikeuden ratkaiseva päätös Päätös Helsingin hallinto-oikeudesta saatiin 13.6.2025 ja sen valitusaika umpeutui 13.8.2025, mikä tarkoittaa, että päätös on nyt lainvoimainen.Se sisältää kaksi tärkeää linjausta:Kaikki ratsastuskoulun hevosilla, ratsastuskoulun tiloissa tapahtuva toiminta kuuluu 14 %:n verokannan piiriin.Täysihoitopalvelu ei ole yksi jakamaton kokonaisuus, vaan sen eri osat (esim. karsina, rehut, liikuntatilat) voidaan jakaa kolmeen eri palvelukokonaisuuteen, joissa käytetään eri verokantoja. .Hallinto-oikeus linjasi asian talliyrittäjien eduksi. Kirkkonummelaisyritys kiittää SRL:ää osallistumisesta oikeudenkäyntikuluihin. Päätös on alan eduksi ja luo ennakkotapauksen, jota voi hyödyntää muillakin talleilla. Verottajan ohjeita ei ole vielä päivitetty, mutta päätöksen perusteella jokaisen hevosalan yrittäjän kannattaa neuvotella kirjanpitäjänsä kanssa ja maksaa alvit oikean verokannan mukaan..Katso alta kuvitteelliset laskelmat, joissa verrataan alveja kahdessa erilaisessa talliyrityksessä. .Teräväinen toteaa, että hevosalan keskusjärjestöjen tehtävä on nyt mitä pikimmin vaatia kyseinen hallinto-oikeudenpäätös julkiseksi ja laatia jäsenistölleen ja sidosryhmilleen uudet laskunkirjoitusohjeet. Tällä hetkellä ainakin Ratsastajainliiton sivuilla on edelleen vanhat ohjeet, hän huomauttaa.Koska päätös sai lainvoiman elokuussa, jo syyskuun arvolisäverotilityksessä olisi kuitenkin ollut mahdollisuus tehdä tarvittavat korjaukset ja maksaa alvit uusien prosenttien mukaan. "Miksi liitto ei ole tullut ulos näin merkittävässä, kannattavuuteen vaikuttavassa asiassa?" Teräväinen ihmettelee. . Teräväinen jyrisee: "Alan edunvalvonta liittojen ykkösprioriteetiksi"Teräväinen muistuttaa, että oman alan edunvalvonnan on oltava lajiliittojen ja -järjestöjen ykkösprioriteetti: "NIKA:n tapaus näyttää, että nämä taistelut voivat olla rahanarvoisia ja alaa suuresti hyödyttäviä."Teräväinen korostaa, että hevosala on maksanut vuosia turhaan suuria veroja, ja alan kannattavuus on heikko."Muistetaan myös, että nyt keskustelun alla olevan alv on vain yksi monista aktiivista lobbausta vaativista, konkreettisesti hevosalan kannattavuuteen nyt ja tulevaisuudessa vaikuttavista asioista. Ne eivät saa jäädä liittojen muiden kiireiden jalkoihin."Teräväinen ehdottaa, että SRL palkkaa ammattilaisen hoitamaan lajin edunvalvontaa, tiedottamaan ja tukemaan yrittäjiä nousevien kustannusten ja tiukentuvan lainsäädännön keskellä. "Lajiliiton tehtävä on tiedottaa, tulla apuun, olla tukijalka nousevien kustannusten, lisääntyvän lainsäädännön ja alan heikon yleiskuvan paineen alla kamppaileville yrittäjille." "Ala kutistuu tällä hetkellä niin kovaa vauhtia, että jossain vaiheessa volyymit ovat niin pieniä, että sieltä ei löydy enää jäseniä saatikka niitä kilparatsastajia, joiden eteen liitto panostaa", Teräväinen sanoo.Hän arvelee, että todennäköisesti myös ravivalmennuslaskut kannattaa alvin osalta tarkistaa ja päivittää ne uusien tietojen mukaisesti."Ohjeet yrittäjille ja heidän kirjanpitäjilleen oikeista myynnin tuotenimikkeistä ja kirjanpidon kirjauksista sekä tallisopimusten sisällöistä tulisi saada keskusjärjestöiltä, SRL:lta ja Suomen Hippokselta." .Päivitys 24.9. klo 23: Mallilaskelmat muutettiin yrittäjän toiveesta vastaamaan kyseisten verotarkastusvuosien arvolisäverokantoja, jotka ovat myös hallinto-oikeuden päätöksessä. Tuolloin verokannat olivat 24%, 14% ja 10%.

Kirkkonummelaistalli pisti tuulemaan – hevosalan alvisotkuun saatiin tuntuva helpotus

Aiheeseen liittyvää