Vermo on ottanut tavaksi järjestää suurkilpailujen yhteydessä luentoja etenkin nuorten hevosten kehityksen kannalta merkittävien asioiden tiimoilta. Edellinen tilaisuus järjestettiin Finlandia-ajon yhteydessä, nyt ennen Derby-perjantain raveja aiheena oli varsan ruokinta..Krafftin järjestämässä puolitoista tuntia kestäneessä tilaisuudessa ensimmäinen puolikas koostui järjestäjätahon ruokintaneuvojana toimivan, maa- ja metsätalostieteiden maisteri, väitöskirjatutkija Tiina Seppälän luennosta. Jälkimmäisellä puoliskolla ravivalmentajat Emma Väre ja Markku Nieminen kertoivat näkemyksiään varsojen valmennuksesta. Tilaisuuteen oli vapaa pääsy, joten paikalla olisi toivonut olevan enemmänkin kuulijoita..Väitöskirjatutkimuksen lisäksi Tiina Seppälä on hevosharrastaja, tallinpitäjä ja maanviljelijä, joten hänellä on kosketuspintaa muuhunkin kuin aiheen tieteelliseen puoleen..Lähtötilanne luennolla oli se, että 1-vuotias varsa on tullut laitumelta opetukseen. Tässä vaiheessa hevonen on saavuttanut noin 90 prosenttia säkäkorkeudestaan, mutta kroppa ja lihaksisto ei kuitenkaan ole vielä aikuisen hevosen tasolla..Huomionarvoista on, että tässä vaiheessa varsa on kehittänyt myös ruoansulatuselimistönsä suurelta osin..”Siitä huolimatta, että hevonen on elänyt jo pitkään ihmisen kanssa, sen ruoansulatuselimistö kuvittelee edelleen, että sen pitäisi olla siellä arolla laiduntamassa 18–20 tuntia vuorokaudessa, pureskelemassa kuitupitoista ruokaa pieniä määriä kerrallaan”, Seppälä muistutti..Hevosen ohutsuolen kyky sulattaa ruokaa on melko rajallinen..”Jos verrataan vaikka ihmiseen, kuten me helposti hevosen kohdalla teemme, hevosen ohutsuoli on tosi huono. Se ei ole kehittynyt mitenkään optimaalisesti sulattamaan helppoa tärkkelys- ja sokeripitoista ravintoa. Paksusuoli, umpisuoli ja mikrobit ovat ne, joiden pitää tehdä suurin työ ruoan sulattamisessa.”.Aikuisen hevosen mahasuolen tilavuus on 8–15 litraa. Ravinto viettää siellä noin 2–6 tuntia. Ohutsuolessa sulavat helpot energiamuodot..”Siinä on se ongelma, että ravinto etenee ohutsuolessa 30 senttiä minuutissa. Ajatella, kuinka nopeaa entsyymitoiminnan pitää olla, että se ehtii sulattaa sitä. Se on kuin liukumäkeä laskisi. Hevosen ruoansulatustoiminta toimii niin, että ruoka päätyy loppupäähän, missä on umpi- ja paksusuoli, joiden tilavuus on täysin eri luokkaa.”.Umpisuolen tilavuus on noin 25–35 litraa, ja paksusuolen tilavuus on jo yli 100 litraa..”Siellä on se tila, mihin hevosen ruoansulatuselimistö ikään kuin säilöö ruoan. Siellä ruoka viettää kaksi, jopa kolme vuorokautta.”.Seppälä puhui luennon aikana paljon tärkeistä mikrobeista, mutta niistä Hevosurheilu kirjoitti jo toukokuussa(HU 17.5.), sillä aihetta käsiteltiin myös Finlandia-ajon yhteydessä järjestetyllä luennolla. Tutkimuksilla on pystytty osoittamaan, että mikrobit vaikuttavat vatsan ja suoliston lisäksi myös hevosen käyttäytymiseen, ja että yhteys toimii myös toisinpäin..Varsan ruokinnalla iso vaikutus sen tulevaisuuteen – "Haluamme varsalle laajan mikrobiston, jotta siitä tulee hyvämahainen kilpahevonen".Varsalaitumelta tullessaan hevonen kokee paljon muutoksia. Monet 1-vuotiaat muuttavat kesän jälkeen uuteen paikkaan, jolloin niiden immuunipuolustus joutuu uuden eteen, sillä niillä muuttuu sekä ruokinta että talliolosuhteet..Merkittävä muutos ravihevosen elämässä on myös se, että 1-vuotissyksystä varsoilta vaaditaan eri tavalla kanssakäymistä ihmisen kanssa. Myös liikunta lisääntyy merkittävästi, jolloin ravinnolta vaaditaan enemmän..”Valkuaisen tarve pienenee pikkuhiljaa, mutta edelleen se on selvästi korkeampaa kuin aikuisella hevosella. Valkuaisen merkitys on tärkeintä 2–3-vuotiailla hevosilla. Jos valkuaisen laatu on huono, hevonen kasvaa, mutta luuston kasvu kärsii.”.Kasvava hevonen tarvitsee hyvälaatuisen energian ja valkuaisen lisäksi kivennäisen. Myös raudan saanti on tärkeää, mutta sitä yleensä saadaan heinästä paremmin kuin tärkeitä kalsiumia ja fosforia. D-vitamiini on vitamiineista tärkein, etenkin jos hevosilla käytetään loimia jo aurinkoisella säällä. Näitä kaikkia tarvitaan terveen, hyvän luukudoksen muodostamiseen..Luuston kivennäispitoisuus laskee 2–4 kuukautta valmennuksen aloittamisesta, mutta syytä tähän ei tiedetä..”Se on jokin aineenvaihdunnallinen mekanismi. Siksi täytyy huolehtia erityisen hyvin siitä, että kivennäistäydennys on kunnossa kun valmennus alkaa.”.Erityisen tärkeää on, että kalsiumin ja fosforin suhde on oikea..”Väkirehuissa on usein lisättynä hivenaineita, mutta niiden määrä on sellainen, että se ei yksistään riitä”, Seppälä totesi. ”Pienikin hikoilu nostaa kivennäis- ja hivenaineiden tarvetta, etenkin natriumin ja magnesiumin.”.Varsan kannalta tärkeää on pienten väkirehuannosten tasainen saanti, koska isot ja harvoin annetut annokset saattavat ehkäistä kasvuhormonin eritystä..Treenin koventuessa ja kilpauran lähestyessä ruokinta muuttuu jälleen..”Vähintään 3-vuotiaaksi asti hevonen tarvitsee treeneissä kulutettavan energian lisäksi myös ’kasvulisää’ eli ekstravalkuaista”, Seppälä sanoi. ”Kovemman treenin myötä hevonen kestää energiarikkaampaa ruokaa, se pystyy käyttämään sitä paremmin hyväkseen ja aineenvaihdunta pysyy kunnossa, koska hevonen liikkuu enemmän. Silloin se myös kestää isompia määriä väkirehua.”.Kilpauran myötä riski hevosen mikrobiston reagoinnille on jälleen suurempi, koska hevonen on jälleen uuden edessä.
Vermo on ottanut tavaksi järjestää suurkilpailujen yhteydessä luentoja etenkin nuorten hevosten kehityksen kannalta merkittävien asioiden tiimoilta. Edellinen tilaisuus järjestettiin Finlandia-ajon yhteydessä, nyt ennen Derby-perjantain raveja aiheena oli varsan ruokinta..Krafftin järjestämässä puolitoista tuntia kestäneessä tilaisuudessa ensimmäinen puolikas koostui järjestäjätahon ruokintaneuvojana toimivan, maa- ja metsätalostieteiden maisteri, väitöskirjatutkija Tiina Seppälän luennosta. Jälkimmäisellä puoliskolla ravivalmentajat Emma Väre ja Markku Nieminen kertoivat näkemyksiään varsojen valmennuksesta. Tilaisuuteen oli vapaa pääsy, joten paikalla olisi toivonut olevan enemmänkin kuulijoita..Väitöskirjatutkimuksen lisäksi Tiina Seppälä on hevosharrastaja, tallinpitäjä ja maanviljelijä, joten hänellä on kosketuspintaa muuhunkin kuin aiheen tieteelliseen puoleen..Lähtötilanne luennolla oli se, että 1-vuotias varsa on tullut laitumelta opetukseen. Tässä vaiheessa hevonen on saavuttanut noin 90 prosenttia säkäkorkeudestaan, mutta kroppa ja lihaksisto ei kuitenkaan ole vielä aikuisen hevosen tasolla..Huomionarvoista on, että tässä vaiheessa varsa on kehittänyt myös ruoansulatuselimistönsä suurelta osin..”Siitä huolimatta, että hevonen on elänyt jo pitkään ihmisen kanssa, sen ruoansulatuselimistö kuvittelee edelleen, että sen pitäisi olla siellä arolla laiduntamassa 18–20 tuntia vuorokaudessa, pureskelemassa kuitupitoista ruokaa pieniä määriä kerrallaan”, Seppälä muistutti..Hevosen ohutsuolen kyky sulattaa ruokaa on melko rajallinen..”Jos verrataan vaikka ihmiseen, kuten me helposti hevosen kohdalla teemme, hevosen ohutsuoli on tosi huono. Se ei ole kehittynyt mitenkään optimaalisesti sulattamaan helppoa tärkkelys- ja sokeripitoista ravintoa. Paksusuoli, umpisuoli ja mikrobit ovat ne, joiden pitää tehdä suurin työ ruoan sulattamisessa.”.Aikuisen hevosen mahasuolen tilavuus on 8–15 litraa. Ravinto viettää siellä noin 2–6 tuntia. Ohutsuolessa sulavat helpot energiamuodot..”Siinä on se ongelma, että ravinto etenee ohutsuolessa 30 senttiä minuutissa. Ajatella, kuinka nopeaa entsyymitoiminnan pitää olla, että se ehtii sulattaa sitä. Se on kuin liukumäkeä laskisi. Hevosen ruoansulatustoiminta toimii niin, että ruoka päätyy loppupäähän, missä on umpi- ja paksusuoli, joiden tilavuus on täysin eri luokkaa.”.Umpisuolen tilavuus on noin 25–35 litraa, ja paksusuolen tilavuus on jo yli 100 litraa..”Siellä on se tila, mihin hevosen ruoansulatuselimistö ikään kuin säilöö ruoan. Siellä ruoka viettää kaksi, jopa kolme vuorokautta.”.Seppälä puhui luennon aikana paljon tärkeistä mikrobeista, mutta niistä Hevosurheilu kirjoitti jo toukokuussa(HU 17.5.), sillä aihetta käsiteltiin myös Finlandia-ajon yhteydessä järjestetyllä luennolla. Tutkimuksilla on pystytty osoittamaan, että mikrobit vaikuttavat vatsan ja suoliston lisäksi myös hevosen käyttäytymiseen, ja että yhteys toimii myös toisinpäin..Varsan ruokinnalla iso vaikutus sen tulevaisuuteen – "Haluamme varsalle laajan mikrobiston, jotta siitä tulee hyvämahainen kilpahevonen".Varsalaitumelta tullessaan hevonen kokee paljon muutoksia. Monet 1-vuotiaat muuttavat kesän jälkeen uuteen paikkaan, jolloin niiden immuunipuolustus joutuu uuden eteen, sillä niillä muuttuu sekä ruokinta että talliolosuhteet..Merkittävä muutos ravihevosen elämässä on myös se, että 1-vuotissyksystä varsoilta vaaditaan eri tavalla kanssakäymistä ihmisen kanssa. Myös liikunta lisääntyy merkittävästi, jolloin ravinnolta vaaditaan enemmän..”Valkuaisen tarve pienenee pikkuhiljaa, mutta edelleen se on selvästi korkeampaa kuin aikuisella hevosella. Valkuaisen merkitys on tärkeintä 2–3-vuotiailla hevosilla. Jos valkuaisen laatu on huono, hevonen kasvaa, mutta luuston kasvu kärsii.”.Kasvava hevonen tarvitsee hyvälaatuisen energian ja valkuaisen lisäksi kivennäisen. Myös raudan saanti on tärkeää, mutta sitä yleensä saadaan heinästä paremmin kuin tärkeitä kalsiumia ja fosforia. D-vitamiini on vitamiineista tärkein, etenkin jos hevosilla käytetään loimia jo aurinkoisella säällä. Näitä kaikkia tarvitaan terveen, hyvän luukudoksen muodostamiseen..Luuston kivennäispitoisuus laskee 2–4 kuukautta valmennuksen aloittamisesta, mutta syytä tähän ei tiedetä..”Se on jokin aineenvaihdunnallinen mekanismi. Siksi täytyy huolehtia erityisen hyvin siitä, että kivennäistäydennys on kunnossa kun valmennus alkaa.”.Erityisen tärkeää on, että kalsiumin ja fosforin suhde on oikea..”Väkirehuissa on usein lisättynä hivenaineita, mutta niiden määrä on sellainen, että se ei yksistään riitä”, Seppälä totesi. ”Pienikin hikoilu nostaa kivennäis- ja hivenaineiden tarvetta, etenkin natriumin ja magnesiumin.”.Varsan kannalta tärkeää on pienten väkirehuannosten tasainen saanti, koska isot ja harvoin annetut annokset saattavat ehkäistä kasvuhormonin eritystä..Treenin koventuessa ja kilpauran lähestyessä ruokinta muuttuu jälleen..”Vähintään 3-vuotiaaksi asti hevonen tarvitsee treeneissä kulutettavan energian lisäksi myös ’kasvulisää’ eli ekstravalkuaista”, Seppälä sanoi. ”Kovemman treenin myötä hevonen kestää energiarikkaampaa ruokaa, se pystyy käyttämään sitä paremmin hyväkseen ja aineenvaihdunta pysyy kunnossa, koska hevonen liikkuu enemmän. Silloin se myös kestää isompia määriä väkirehua.”.Kilpauran myötä riski hevosen mikrobiston reagoinnille on jälleen suurempi, koska hevonen on jälleen uuden edessä.