Selvitys: Lannan tuottajat ja viljelijät eivät kohtaa – Voisiko Lanta-tinteristä olla apua?

Hippoliksen opiskelijoiden opinnäytetyötä varten tekemien kyselyiden mukaan talleilla lannasta eroon pääseminen on pulmallista ja kohtaaminen lantaa vastaanottavien maanviljelijöiden kanssa on puutteellista.Ristiriitojakin on. Tallit toivoisivat, että lannasta maksettaisiin tai ainakin sen kerääminen organisoitaisiin edulliseksi. Moni viljelijä taas toivoisi saavansa korvausta lannan vastaanottamisesta..Tästä on kyseHippolis järjesti maanantaina miniwebinaarin hevosenlannan hyödyntämisestäHAMKin opiskelijat Neea Uittamo ja Krista Suominen esittelivät tuloksia kyselyistään.Kyselyissä oli laajasti vastaajia: Neea Uittamo tavoitti 146 hevostallia ja Krista Suominen 316 maatilaa. Talleissa maakunnista edustetuimpia olivat Uusimaa ja Kanta-Häme, ja eniten mukana oli kotitalleja. Tilat taas olivat pääosin Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta, ja 80-prosenttisesti peltoviljelyä..Kyselyyn osallistuneista maatiloista hevosenlantaa lannoitteena tai maanparannusaineena käytti noin 20 prosenttia vastanneista (69 kpl), ja lähes kaikki olivat kiinnostuneita lisäämään hevosenlannan käyttöä. Lopusta 80 prosentista yli 60 prosenttia oli kiinnostunut hevosenlannan käytöstä..Niistä, ketkä hevosen lantaa eivät käytä, useimmat (40 prosenttia) vastasivat, että ei ole tarjontaa tai ei ole tarjottu. Viidennes pelkäsi hukkakaurariskiä ja melkein saman verran näki, että hevosenlannalla ei ole lannoitusarvoa. Osa näki, että tutkimustieto hevosenlannan vaikutuksista tiettyjen kasvien viljelyssä on puutteellinen. Osa haluaisi maksun lannan vastaanottamisesta..Hevosenlantaa oltiin valmiita hakemaan keskimäärin korkeintaan 30 kilometrin päästä, ja 67 prosenttia vastanneista nouti lannan itse. Noin 60 prosentille tiloista oli vaikutusta sillä, mikä kuivike tallilla oli käytössä. Lannoitteiden kallistuminen oli vaikuttanut hevosenlannan käyttöön 40 prosentilla vastanneista..Noin puolet hevosenlantaa vastaanottavista tiloista välivarastoi lantaa. 74 prosenttia vastanneista haluaisi sen valmiiksi kompostoituna..84 prosenttia hevosenlantaa käyttävistä tiloista ei käsittele hevosenlantaa tilalla rikkakasviriskin pienentämiseksi. Ne, jotka niin tekevät, käyttävät kompostointia. Lisäksi osa huomioi, että lanta vastaanotetaan vain tutuilta tiloilta..Suominen kiinnitti tähän erityistä huomiota: jos vastaanottava myisi tallille omaa kauraansa syöttöön, ei hukkakaurasta täytyisi olla huolissaan..Hevosen lantaa käyttäneistä tilallisista osa mainitsi erikseen, että lannan seassa on usein jotain sinne kuulumatonta, kuten paalimuovia tai kiviä. Se vähentää kiinnostusta hevosenlantaa kohtaan..Osa luovuttaa lantaa, osa käyttää itseNeea Uittamon kyselyyn vastanneilla talleilla lantalan tyhjennysväli oli keskimäärin 30 viikkoa, ja lannan poisviennistä aiheutuvat kulut olivat keskiarvoltaan 284 euroa tyhjennyskerralta. Puolet vastaajista ilmoitti luovuttavansa lantaa viljelijöille, ja lähes sama määrä ilmoitti käyttävänsä lannan itse tilallaan. Yli 30 prosenttia luovuttaa lantaa myös yksityisille henkilöille esim. kotipuutarhakäyttöön, ja reilu 20 prosenttia kompostointiin esimerkiksi mullanvalmistajalle..Noin puolella oli rakennettu lantala. 43 prosentilla lanta odotti siirtolavalla tai traktorin kärryssä. 9,2 prosenttia patteroi, ja vajaa 7 prosenttia säilytti lannan muuten, yleisimmin kompostilantala Talli-Jussissa. Lantaloista oli katettu hieman alle puolet..Talleista 40 prosentilla oli kuljetuskalusto lannan lastaamiseen poisvientiä varten, mutta vain 28,5 prosentilta löytyi kuljetuskalusto lannan poiskuljettamiseen. Neljännes talleista kuljetti lannan pois itse, 40 prosentissa tapauksista sen haki viljelijä ja 34,6 prosentissa urakoitsija..Useita haasteita Lannan poisviennissä yleisimpiä haasteita on lannan ja lavan jäätyminen, poisviemisen kalleus, sopivan ajankohdan sopiminen poisviennille sekä se, että vastaanottavia viljelijöitä on vähän tai niistä ei ole tietoa. Myös sateet ja lumi haittaavat. .Lisäksi mainittiin kaluston puuttuminen, lannan poisviennistä aiheutuva sotku ja vahinko rakennuksille, koneiden hajoilu sekä liika lanta suhteessa peltojen kokoon ja muokkauskiertoon. Vastaanottajaan voi olla pitkä välimatka, lantalan koko on hankala ja sen voi joutua tyhjentämään jopa lapiolla. Tyhjennysväli voi olla lyhyt, ja lanta ei ehdi maatua riittävästi sille varatussa tilassa, jolloin vastaanottaja ei huoli sitä..Tallit toivoivat lisää tietoa lannan vastaanottajista sekä kustannuksia pienemmiksi. Lannan jatkokäsittelyyn toivottiin valmispalvelua tai vastaanottojärjestelmää, jonka myötä lanta kompostoitaisiin tai muutettaisiin energiaksi mielellään niin, että esimerkiksi biopolttolaitokset maksaisivat lannasta. Myös lannan polttaminen ja sillä lämmittäminen kiinnosti. Poisviennin aikataulun sopimista helpottamaan toivottiin sovellusta, ja osalla oli toiveena saada aumata lantaa esimerkiksi tarhojen viereen..Viljelijöiden mielenkiintoa hevosenlantaa kohtaan haluttiin lisättävän, ja lupa-asioita toivottaisiin helpommiksi, jolloin lantaa vastaanotettaisiin paremmin..Hippolis perusti Lanta-tinterin.Yksinkertainen nettisovellus pyrkii yhdistämään hevosenlannan luovuttajat sekä vastaanottajat. .Lanta-tinteri löytyy osoitteesta hippolis.fi ylävalikosta. Taulukossa on kaksi alavalikkoa ”Luovutan lantaa” ja ”Vastaanotan lantaa”. Ohjeiden mukaan ensin voi katsoa, löytyykö alueelta sopiva ”mätsi”, ja jos ei, linkin kautta voi lisätä omat tietonsa ja odottaa yhteydenottoa..Taulukko toimii yksinkertaisesti ja hyvin, tosin siinä on myös mahdollisuus tehdä merkintöjä toisten tietoihin. ”Tämä on toimenpide ensihätään, ja sitä voidaan kehittää. Nyt toivotaan talleja ilmoittautumaan ja tästä pitää saada myös tietoa viljelijäpuolelle”, Erja Mattila Hippoliksesta totesi webinaarissa..Hän esitteli myös muutaman muun paikan lannalle: Tori.fi, Facebook-ryhmä Hevosenlantaa kotipuutarhureille, jossa on 3800 jäsentä sekä MTK:n sivusto KiertoaSuomesta.fi, johon voivat kirjautua yritykset.

Selvitys: Lannan tuottajat ja viljelijät eivät kohtaa – Voisiko Lanta-tinteristä olla apua?

Aiheeseen liittyvää