Lantalan vaihtoehtoiset ratkaisut – Miten hyödyntää hevosenlantaa?

Torstaina 25. päivä syyskuuta järjestettiin Vaihtoehtoja hevosenlannan käsittelyyn -webinaari. Siinä tutustuttiin erilaisiin teknologisiin ratkaisuihin, joilla voidaan parantaa lannan ominaisuuksia ja sitä kautta hyödyntää lantaa paremmin, esimerkiksi lannoitteena, maanparannusaineena ja jopa kuivikkeena. Webinaarissa esiteltiin perinteisiä lantaloita korvaavia ratkaisuita sekä esimerkki, miten lannasta voi kerätä lämmön ja hyödyntää sitä..Mäntsälässä Pinewood Stablella on käytössään kompostilantala, josta lämpö kerätään talteen ja hyödynnetään tallissa..”Ensimmäinen kokeiluversio lämmön talteenotosta tehtiin vuonna 2004, kun silloin karsinoiden lattiavaluun asennettiin lämmönkeräysputket. Vuonna 2017 lämmön talteenottoa laajennettiin lisäksi myös lantalaan”, yrittäjä Tiina Ahlqvist kertoo..”Keräysputket on peitetty betonivalulla, jotta lattia kestää myös koneellisen tyhjennyksen. Lämmönkeräyksen optimoinnin vuoksi betoni ei saa olla liian paksu, jotta kompostoidun lannan lämpö siirtyisi mahdollisimman tehokkaasti putkistoon. Lantalasta ja karsinoista kerätty lämpö ohjataan 2000 litran hybridivaraajaan.”.Lantala ja karsinat ovat jaettu useampaan eri keräyspiiriin..”Keräyspiirin tehokkuus pienenee, jos piiri on liian pitkä. Piirit voidaan myös avata ja sulkea sen mukaan, mistä lämpöä on saatavilla. Kun pystymme säätämään piiriä, silloin esimerkiksi lantalan ei tarvitse olla koko ajan täynnä ja voimme jättää osan lohkoista lämmönkeräyksen ulkopuolelle”, Ahlqvist toteaa..Hevosenlannan hyödyntäminenHevosenlannasta voi saada paljon erilaisia hyviä ominaisuuksia irti, ja sitä kautta se voidaan nähdä myös arvokkaana raaka-aineena.Webinaarin järjesti Hevosenlannan kompostointi apevaunulla, Kikkareet kolikoiksi sekä Vastuulliset ja kestävät hevosenpidon mallit -hankkeet..Pinewood Stablella lantalasta on mitattu jopa +60 asteen lämpötiloja, mutta koska keräysputket ovat lantakasan alla betonissa, talteen on saatu kerättyä enimmillään +35 astetta..”Teräsputket jakavat lämmön tallin lattialämmitykseen. Lisäksi alle sadan metrin päässä tallista sijaitsee vierastalo, jonka peruslämpö pidetään yllä lantalasta saadulla lämmöllä sekä lämmölle tehdään lisäksi käyttöveden esilämmitys. Kompostilannan luonnollisen palamisen aiheuttama lämpö kannattaa ottaa talteen, ja lantalasta saatu peruslämpö +20–35 astetta on jo merkittävä”, Ahlqvist sanoo..Tallilla on käytössä olkikuivitus sekä kestokuivituspatja..”Paikallisesti tuotettu olki on ekologinen valinta ja parasta hevosille, sillä se on myös helppo ratkaisu hevosen korsirehua koskeviin vaatimuksiin. Lämmin ja puhdas kuivikepatja on hevoselle miellyttävä nukkuma-alusta ja se mahdollistaa runsaan raikkaan ilmankierron järjestämisen tallissa. Olki myös maatuu hyvin, joten lämmön talteenoton jälkeen lantalan ravinteet voidaan kierrättää suoraan maanparannukseen”, Ahlqvist luettelee..”Muiden hyvien ominaisuuksien lisäksi kestokuivike säästää merkittävästi tallin puhdistukseen käytettävää työaikaa, kun tallin rakenne mahdollistaa kuivikepatjan koneellisen tyhjennyksen.”.Talli-Jussi on ollut markkinoilla jo yli 20 vuotta. Sitä käytetään hevosenlannan hygienisointiin ja varastointiin sekä lopputuotetta voidaan hyödyntää pelloilla ja kuluttajille. Talli-Jussia on saatavilla kahta eri kokoa: pienempi on tilavuudeltaan 2000 litraa ja suurempi 4000 litraa..”Talli-Jussi voidaan asentaa maan päälle tai maan sisään. Se on helppo maisemoida ja sillä voidaan myös parantaa tallin ympäristöimagoa. Talli-Jussin kanssa linnut tai jyrsijät eivät aiheuta ongelmia, koska lanta on piilossa kompostorin sisällä”, Jukka Harjula Biojussilta kertoo..Talli-Jussi sijoitetaan sellaiseen paikkaan, että lanta on helppo kärrätä sinne. Jos Talli-Jussi laitetaan maan sisään, kuoppaan pitää laittaa myös salaojat, sillä kompostoituminen vaatii kuivan tilan ympärilleen, eikä siellä saa olla vettä. Silloin kompostori pystyy hyödyntämään parhaiten maan lämpöä alkuvaiheessa..”Kuivikkeeksi parhaiten soveltuvat kasviperäiset kuivikkeet, kuten hamppu, ruokohelpi, olki sekä turve, mutta se toimii puuperäisillä kuivikkeillakin. Talli-Jussin säkki täytetään niin, että lanta ripotellaan kompostoriin sopivina erinä, jotta sekaan saadaan myös ilmaa kiihdyttämään kompostoitumista. Täysi säkki nostetaan etukuormaajalla tai muulla vastaavalla pois, ja kompostimassa voidaan varastoida säkeissä, tyhjentää varastoon tai kuljetukseen. Lanta kannattaa varastoida noin kaksi kuukautta, jonka jälkeen se voidaan käyttää esimerkiksi pellolla”, Harjula kuvailee..”Kuitenkin hevosenlannan heikko kohta on, kun siinä on typpeä vain prosentti ja silloin lannoitusvaikutus on aika vähäinen verrattuna muihin lannoitteisiin. Mielestäni se on parempi täyteaine monessa mielessä, ja pelloille se on erittäin hyvää kasvualustaa.”.Meillä on 30 hevosen talli, ja meidän piti ratkaista, tehdäänkö komposti-investointi vai lantala.Vantaalainen Antti Launto keksi, että apevaunu voi toimia kompostorina.Vantaalainen Antti Launto oivalsi rakentaa apevaunusta lantakompostorin..”Meillä on 30 hevosen talli, ja meidän piti ratkaista, tehdäänkö komposti-investointi vai lantala. Mieleeni kuitenkin tuli, että apevaunuhan voisi toimia kompostorina, ja se onkin toiminut siinä hommassa hyvin. Apevaunu on käyttövarma, eikä se tukkeudu. Meidän hevosmäärällämme siihen mahtuu noin viikon lanta, kun apevaunu on 17 kuution kokoinen tilavuudeltaan”, Launto aloittaa..”Pääasiassa käytössä on ollut olkikuivike, turve ja pelletti. Näyttää siltä, että heinä lähtee nopeammin palamaan kuin olki, ja se alkaa olemaan jo seuraavana päivänä kuumana. Lämpötila nousee välittömästi tosi korkeaksi.”.Launto on täyttänyt vaunua pienkuormaajalla takaa päin..”Traktorin avulla apevaunua myös pyöräytetään päivittäin tai parin päivän välein. Pyöräytyksellä apevaunussa olevan massan sisään saadaan ilmaa, sillä palaminen ei edisty muuten. Tämä systeemi on tosi nopea”, Launto summaa..”Lanta ei myöskään pääse jäätymään apevaunussa, minkä takia talvikaan ei ole ongelma. Kun lanta saadaan heti pyörimään sinne, palaminen alkaa saman tien. Jos joukossa on heinää mukana, palaminen alkaa vielä nopeammin.”.Launton mukaan apevaunu sopisi kaikenkokoisille talleille..”Meidän käytössämme apevaunu olisi saanut olla suurempikin. Pienemmällä tallilla taas lanta varastoituisi siellä pidemmän aikaa, ja siinä mielessä se on pienemmällä tallilla etu, ettei vaunu täyty niin äkkiä ja palamisprosessi on pidempi. Palaessaan lannan tilavuus pienenee ja sen myötä sinne mahtuu myös enemmän tavaraa. Sen takia pienemmällä tallilla apevaunu voisi olla jopa parempikin vaihtoehto”, Launto toteaa..Launton mukaan apevaunun kanssa ei ole ollut haasteita, mutta toimiakseen se vaatii koneen käsittelytaitoja..”Vaunu pyöritetään ja tyhjennetään traktorin avulla, mutta siihen riittää pienempikin traktori. Jos vaunua täytetään yläkautta, silloin voidaan tarvita etukuormaajaa traktoriin. Vaunun ollessa sopivassa kohdassa sitä voidaan täyttää myös kottikärryillä”, Launto kertoo..Lannan palamisprosessi on tehokas, ja lanta rupeaa jo lyhyessä ajassa muistuttamaan multaa..”Apevaunu lämpiää niin paljon, ettei sen kylkiä voi melkein mennä paljain käsin koskemaan. Periaatteessa vaunun kylkiin voisi laittaa lämmön keräysputkiston ja hyödyntää lämpöä sitä kautta jossakin. Kompostori on varmaan noin 60-asteinen, mistä pystyisi hyvin ottamaan lämpöä talteen” Launto miettii..Apevaunussa on kaksi pitkittäistä ruuvia alla, jotka pyörittävät massaa vaunussa. Lisäksi vaunun oikealla puolella on elevaattori, jonka avulla vaunun saa puolestaan tyhjennettyä..Ylä-Savon ammattiopistolla Hingunniemessä ravitallissa on rumpukompostori, missä käsitellään kaikki Hingunniemen lanta. Rumpukompostori tuli Hingunniemeen ’Kestävä talliympäristö’ -projektin kautta..”Vanha ravitalli peruskorjattiin vuosina 2011–2012, ja tavoitteena oli nykyaikainen ympäristöasiat huomioiva hevosalan mallitalli. Hankkeen pitkäaikaisina tavoitteina olivat energiaomavaraisuuden kasvattaminen sekä energiatehokkuuden kehittäminen hevostalleilla”, Hingunniemellä pitkään työskennellyt Sini Ahponen kertoo..Rumpukompostori on tilavuudeltaan 74 kuutiota, ja lannan läpimeno kestää siinä 7–10 vuorokautta. Pääasiallisesti käytettävä kuivike Hingunniemessä on ollut turve..”Ravitallista tuleva lanta kipataan kottikärryillä suoraan kuljettimelle karsinoiden siivouksen yhteydessä. Muista talleista tuleva lanta puolestaan tuodaan kuljettimelle traktorin kauhassa. Lanta syötetään rumpukompostorin sisään erillisellä kuljettimella. Kompostori pyörii 4–6 tunnin välein 12–15 minuuttia kerrallaan lantamäärän mukaan”, Ahponen avaa..”Kompostorista tuleva lanta puretaan välivarastoon purkuruuvilla, ja välivarastosta kompostorin läpi tullut lanta siirretään vielä jälkikypsytysvarastoon. Kompostorissa mikrobit muuttavat orgaanisen aineksen hiilidioksidiksi, lämmöksi sekä humukseksi. Prosessissa syntyvä poistoilma on noin 40-asteista vesihöyryä.”.Ahponen kertoo, että kompostointirumpua voidaan sanoa suureksi eristetyksi prosessisäiliöksi. Prosessin aikana mikrobitoiminnan ansiosta lämpö nousee rummussa 50–60 asteeseen. Lämpöpumpputekniikan avulla prosessista muodostuva poistoilma hyödynnetään keräämällä se talteen ja siirretään tallin pesuvesien sekä sosiaalitilojen lämmittämiseen..”Käyttäjäkokemuksena positiivista on ollut se, että rumpukompostori on ollut hyvin huoleton käyttää, kun alkuongelmista selvittiin, ja vain kuluvia osia on tarvinnut vaihtaa. Käsitelty lanta on rikkaruohovapaata ja hyvin multamaista. Lisäksi kompostorista saatavalla lämmöllä lämmitetään ravitallin tilat sekä vedet”, Ahponen luettelee..”Miinuksena voidaan puolestaan pitää alun hankaluuksia, kuten tukkeumia ja ammoniakkia. Talvella pakkasien aikaan välivarastossa oleva lanta helposti jäätyy.”.Tuubikompostorista webinaarissa oli kertomassa Luonnonvarakeskuksen tutkija Elina Virkkunen. Luonnonvarakeskuksen edeltäjä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus teki kolme vuotta kestäneen tuubituskokeen Sotkamossa..”Tavoitteena oli saavuttaa kypsä komposti, josta saadaan hyvälaatuista ja käyttökelpoista tavaraa sekä orgaaninen aines on hajonnut riittävästi. Tuubeja ilmastettiin salaojaputkien kautta ja lisäksi tuubien kylkiin tehtiin viiltoja. Kompostori on monimutkainen määritettävä, sillä on paljon asioita, jotka vaikuttavat siihen ja saattavat olla myös välituotteita”, Virkkunen kertoo..Yrittäjän näkökulmasta tuubikompostori vaatii urakoitsijan tai useamman tallin yhteistyön..”Yrittäjällä tulee olla valmius investoida tuubituslaitteeseen sekä käyttökohde kompostille. Lähistöllä tulisi olla riittävästi raaka-ainetta saatavilla, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että kompostori vaatii isomman hevoskeskittymän. Hinnoitteluun vaikuttaa monet tekijät, kuten esimerkiksi lannan kuljetusmatka”, Virkkunen summaa..”Tuubin tulisi olla mahdollisimman tasaisella alustalla. Mitä kauemmin tavara on tuubissa, sitä paremmin kompostoitunutta siitä tulee. Tuubikompostorin käytössä on ollut pääasiassa puupohjaisia kuivikkeita ja turvetta.”.Tuubikompostorin käyttöön liittyy sekä plussia että miinuksia..”Vaikka välitön lannoitevaikutus ei ole suuri, kompostista saa hitaasti liukenevia ravinteita, joilla puolestaan on pitkäkestoisia vaikutuksia. Kompostista saadaan orgaanista ainesta pellolle, minkä seurauksena mururakenne, veden pidätyskyky, mikrobitoiminta ja hiilitase paranevat. Lantaa voi tuubittaa silloin, kun sitä on saatavilla, sekä tuubit voi purkaa silloin, kun levitys sopii lohkon viljelykiertoon”, Virkkunen kuvailee..”Miinuksina taas voidaan pitää, että ilmastukseen kuluu työtunteja ja energiaa. Likaisesta tuubitusmuovista tulee jätettä ja salaojaputket hankaloittavat tyhjennystä. Lisäksi kuivike on usein puupohjaista, joka ei ole parasta kompostoitumisen ja pellon kannalta. Kärpäset voivat viihtyä myös hyvin kompostissa.”.Webinaarissa kuultiin myös omat osuudet ManPas-hygienisointilaitteesta sekä investointituista.

Lantalan vaihtoehtoiset ratkaisut – Miten hyödyntää hevosenlantaa?

Aiheeseen liittyvää