Lannehalvauksessa liike on lääke – "Liian voimakas ruokinta suhteessa vähäiseen liikuntaan jäykistää ja aiheuttaa ongelmia lihaksistossa"

Eläinlääkäri ja harrasteravivalmentaja Antti Kinnunen kertoo, että lannehalvauksella tarkoitetaan lihasten kramppaamiseen viittaavaa tilaa..”Voisiko lannehalvausta verrata esimerkiksi vähän noidannuolen tyyppiseen kiputilaan? Lannehalvausta pidetään rasitusperäisenä syndroomana, jossa lihakset jäykistyvät, kramppaavat sekä lihassäikeet vetäytyvät lyhyiksi ja tiukoiksi”, Kinnunen aloittaa..Lannehalvauksen syynä on usein se, että hevosella on ollut lepojakso ja sen jälkeen hevonen on ollut voimakkaassa rasituksessa..”Silloin lihaksisto ei pystykään toimimaan normaalisti eli lihaksisto kramppaa. Usein lannehalvaukseen liittyy myös suuria väkirehuannoksia. Suuri määrä tärkkelystä tai muutakin energiaa yhdistettynä vähäiseen liikuntaan tai karsinalepoon aiheuttaa lihaksistolle aineenvaihdunnan häiriöitä, eikä lihaksisto toimi oikein”, Kinnunen kuvailee..”Eli kansankielellä liian voimakas ruokinta suhteessa vähäiseen liikuntaan jäykistää ja aiheuttaa ongelmia lihaksistossa.”.Yksi englanninkielinen nimitys lannehalvaukselle on Monday morning disease eli maanantaiaamun sairaus. Kinnunen kertoo nimen juontavan juurensa historiasta..”Aikoinaan työhevoset ovat seisonet viikonloppuja tallissa sisällä pilttuissaan. Kun ne maanantaina laitettiin taas töihin, saattoi siitä seurata lannehalvaus. Lannehalvaus on tunnettu jo työhevosajoilta lähtien”, Kinnunen kertoo..Lannehalvauksen oireet voivat vaihdella sen voimakkuuden mukaan..”Lievässä tapauksessa oireina voi olla, että takajalat jäykistyvät ja hevonen alkaa kävellä vähän lyhyemmällä askeleella. Takapään lihaksisto, reidet ja lautaset ovat kipeitä ja kovia. Ne ovat sellaisia hyvin tyypillisiä oireita, ja joskus myös huono suorituskyky voi olla lannehalvauksen oire, eikä kropasta irtoa vain tehoja”, Kinnunen toteaa..”Vakavampia oireita puolestaan ovat kunnon kipuoireet, jotka voivat nostaa hevosen sykettä, aiheuttavat hikoilua tai mahdollisesti jopa ähkylle tyypillisiä oireita kuten esimerkiksi nopeaa ja pinnallista hengitystä. Isoin juttu on kuitenkin aina se, että hevosen liikkuminen on vaikeaa, eikä hevonen halua liikkua. Myöhemmin oireena voi esiintyä myös tummaa väriä virtsassa.”.Kinnusen mukaan lannehalvauksen akuutissa vaiheessa hoitona pidetään lepoa..”Kun hevonen on akuutisti jäykkä, silloin ei kannata tehdä mitään, vaan hevosen annetaan olla levossa. Samalla hevoselle pitäisi tarjota paljon juotavaa, jotta elimistöön saataisiin menemään nestettä mahdollisimman paljon. Lannehalvauksen kanssa kannattaa matalalla kynnyksellä kysyä apua eläinlääkäriltä. Eläinlääkäri voi tarvittaessa nesteyttää hevosen, ja antaa myös mahdollisesti kipulääkettä tilanteen niin vaatiessa”, Kinnunen kuvailee..”Kun hevonen pystyy jo jonkin verran liikkumaan, sitä voi alkaa kivun sallimissa rajoissa liikuttamaan. Heti kun hevonen pääsee liikkeelle, liikettä voi pikkuhiljaa alkaa myös lisäämään, sen mukaan, miten hevonen sietää sitä.”.Lannehalvaus voi esiintyä erinäisten syiden takia yksittäisen kerran tai se voi olla hevoselle myös krooninen vaiva..”Toisten hevosten lihakset voivat kramppailla jonkin selittämättömän syyn takia aika useinkin. Silloin olisi hyvä miettiä, tarvitsisiko tehdä esimerkiksi ruokinnan muutosta, jotta lannehalvausta voitaisiin ennaltaehkäistä ja keskittyä siihen, että lihakset eivät menisi ainakaan huonompaan suuntaa ruokinnan takia”, Kinnunen kertoo..Kinnusen mielestä ei ole olemassa tyypillistä hevosta, jolle lannehalvaus tulee helpommin kuin muille..”Mututuntumalla sanoisin, että lannehalvausta esiintyisi enemmän tammoilla kuin oreilla tai ruunilla”, Kinnunen pohtii..”Olen nähnyt lannehalvausta monilla eri hevosilla, enkä usko että rodulla olisi ihan hirveästi väliä. Lannehalvaus on aika maailmanlaajuisesti tunnettu vaiva ja rotuja on kuitenkin aika paljon olemassa. Sen takia se ei lähtökohtaisesti ole rotukysymys.”.Myöskään hevosen liikuttamisen määrällä ei sinänsä ole merkitystä, ja lannehalvausta esiintyy Kinnusen mukaan sekä vähemmän liikkuvilla hevosilla että täydessä kilpailukunnossa olevilla hevosilla..”On kuitenkin ihan ymmärrettävää, jos on paljon liikkuva ja liikkumaan tottunut hevonen, ja jostain syystä se jää äkillisesti paikalleen, että lihaksisto sellaiselta jäykistyy paljon enemmän kuin sellaiselta hevoselta, joka ei muutenkaan liiku paljon”, Kinnunen toteaa. .”Lannehalvaus ei ole niinkään hevosen treenistatuksen liittyvä asia, vaan ennemmin siihen, että ne treenatut hevoset useimmiten ajautuvat siihen tilanteeseen, kun jostain syystä on tullutkin taukoa liikkumiseen”, Kinnunen vertaa..”Periaatteena on sama, jos hevonen otetaan levosta ja sitten sitä rasitetaan paljon, kyllä se siitä voi saada lannehalvauksen ilman aiempaa treeniä. Sitten taas treenattujen hevosten populaatiossa lannehalvaus huomataan ehkä helopmmin. Harva hevonen, mikä ei normaalisti liiku hirveästi, lähtee ykskaks hirmu raskaaseen työhön. Mutta muuten lannehalvaus on ihan mahdollinen sekä harrastehevosille että kilpahevosille.”.Kinnunen kertoo, että lannehalvaus on vaiva, joka voi toisilla hevosilla uusiutua hyvin helposti. Silloin hevonen voi kärsiä jatkuvista lihaskrampeista..”Osalla hevosista lannehalvaukseen on täysin selvä syy, minkä takia hevosella voi olla lannehalvaus kerran ilman sen suurempaa uusiutumisen riskejä. Hevosilla, joilla lannehalvausta ja lihaskramppeja esiintyy jatkuvasti, on kuitenkin usein lannehalvauksen oireet vähän lievempiä. Sellaiset hevoset voi olla hankala saada pysymään täysin oireettomina lihaskramppien suhteen”, Kinnunen kertoo..”Lannehalvauksessa on todennäköisesti myös jotain perinnöllistä taustaa olemassa ja sitä esiintyy tietyissä sukulinjoissa. Jos emä on ollut kramppeihin taipuvainen, silloin helposti myös varsasta tulee samanlainen.”.Ihan arkipäiväisissäkin keskusteluissa voi nousta puheeksi, että joku hevonen on lihasvaivainen. Kinnusen mukaan yleensä sillä todennäköisesti tarkoitetaan sitä, että hevonen on taipuvainen saamaan jonkinlaisia lihaskramppeja eli käytännössä lannehalvauksen..”Vapaa liikunta auttaa hevosta pysymään notkeampana, eli jos hevonen joutuu vähän kävelemään juoma-astialleen ja heinäpaalilleen on se hevoselle parempi vaihtoehto kuin seisoa sisällä tallissa. Harvoin kuulee sellaisista hevosista, jotka elävät laitumella, että niillä olisi lannehalvausta.”.Paras tapa ehkäistä lannehalvausta onkin pitää hevonen säännöllisessä liikkeessä..”Jos hevonen vaatii, sitä voi liikuttaa vaikka joka päivä. Säännöllinen liikunta on tärkeää, eikä pitkät lepojaksot ole hyväksi. Vapaa liikunta on aina hyvä, ja esimerkiksi pihatoissa asuessaan hevonen liikkuu heinän ja veden takia sekä lepopaikalle mennessään. Liikunta on ennaltaehkäisyssä joka tapauksessa kaikista tärkein asia”, Kinnunen painottaa..Myös väkirehuilla on merkitystä. Kinnusen mukaan B-vitamiinista kannattaa aina huolehtia treenattavilla hevosilla. Jos hevosen energiantarvetta korvataan esimerkiksi öljyllä, silloin hevoselle tulee varmasti tarpeeseen myös E-vitamiinilisä..”Ruokinnan perustana voidaan pitää heinää, joka mielellään on myös matalasokerista. Ruokinnan tasapaino on tärkeä, ja että hevonen saa kaikki tarvittavat kivennäiset sekä riittävästi suolaa. Lannehalvaukseen taipuvaisen hevosen ruokinnan suunnitteluun kannattaa käyttää aikaa ja tehdä se huolella. Myös vitamiinit tulee sisältyä ruokinta-analyysiin, jotta ongelmilta vältytään”, Kinnunen kertoo..”Lannehalvaukseen taipuvaisille hevosille on olemassa hyviä matalan tärkkelyksen rehuja. Kaura sisältää yleensä tärkkelystä aika paljon, minkä takia kauran syöttöä kannattaa tarkkaan harkita lannehalvaukseen taipuvaisilla hevosilla.”.Tästä on kyseLannehalvauksella tarkoitetaan tilaa, jossa hevosen takapään lihakset kramppaavat.Ensin pitää huoltaa akuutti kiputila ohi, ja sen jälkeen lähteä liikuttamaan hevosta oireiden mukaisesti. Mahdollisimman nopeasti on hyvä palata normaaliin päivärytmiin ja välttää pitkiä lepojaksoja.Lannehalvausta voi olla lieviä ja vakavia tapauksia. Vakavammat voi olla lähes ähkyyn verrattavia, ja sellaista hevosta ei saa missään tapauksessa akuutissa vaiheessa liikuttaa.Lannehalvaukselle herkkiä hevosia voi treenata samalla tavalla kuin muitakin, mutta pitää muistaa niillä olevan taipumus sairastua.Lannehalvaus huomataan yleensä kesken treenin tai välittömästi treenin jälkeen, eli se ilmenee nopeasti.Yksi riskitekijä on kova tärkkelyspitoinen ruokinta, mutta silloin suurin ongelma ei useinkaan ole sokeri, vaan se että ruokinta ei ole tasapainossa.Lannehalvaus voi olla periytyvää..Kokonaiskuvaa hahmottamaanVerikokeilla voidaan saada suuntaa antavaa tietoa lihasten tilasta.Hevosen lihaksisto on iso, ja se Kinnusen mukaan eroaa jonkin verran muista eläimistä.”Kokonaisuutena hevonen on aika aerobinen eläin, ja hevosen hapenottokyky on huomattavan suuri verrattuna esimerkiksi ihmiseen. Hevosen isot lihakset tarvitsevat paljon myös happea. Silloin, kun hevonen on valmennettu oikein, elimistö ja aineenvaihdunta toimivat niin kuin niiden kuuluu toimia, sekä hevosen ravinto on tasapainossa, hevosella lihaksistossa on paljon voimaa ja nopeutta”, Kinnunen kertoo..Veriarvoja ei saa jäädä seuraamaan liikaa.Antti Kinnunen.Verikokeissa CK (kretiinikinaasi) ja ASAT ovat yleensä ne arvot, mistä lihasarvoja yleensä seurataan.”Viitearvot näissä ovat joitakin satoja, ja silloin voidaan puhua tavallisista arvoista. Jos arvot ovat tuhansia, silloin kyseessä ovat kohonneet arvot. Ja jos arvot ovat vielä sitäkin korkeammat, silloin kyseessä on jo vakavampi tilanne”, Kinnunen kuvailee.”CK on sellainen arvo, joka nousee ja laskee nopeasti. ASAT puolestaan nousee ja laskee hitaasti, ja ASAT voi kestää parikin viikkoa ennen kuin se on palautunut normaaliksi. Veriarvoja ei saa jäädä seuraamaan liikaa, ja ulkoinen oire on lannehalvauksen kohdalla aina kaikista tärkein tekijä.”Kinnusen mukaan yksilötasolla arvoissa on ihan yhtä paljon eroja kuin on hevosiakin, mutta suuremmassa mittakaavassa arvot pysyvät suurin piirtein samoilla tasoilla.”Tiedän hevosia, jotka ovat juosseet kilpaa ja suorittaneet omalla tasollaan, vaikka niiden ASAT-arvot ovat voineetkin olla useita tuhansia. Sitten on taas niitä hevosia, jotka eivät pysty suoriutumaan mitenkään vastaavilla arvoilla. Se on aina yksilöllistä, mitä mikäkin arvo tarkoittaa”, Kinnunen painottaa.

Lannehalvauksessa liike on lääke – "Liian voimakas ruokinta suhteessa vähäiseen liikuntaan jäykistää ja aiheuttaa ongelmia lihaksistossa"

Aiheeseen liittyvää