Kuka saa lopettaa hevosen – ja mitä tilanteessa pitää tietää?

Hevonen voidaan joutua lopettamaan äkillisen sairauden tai loukkaantumisen vuoksi klinikalla tai muualla, tai omistaja voi päätyä sen teurastamiseen tai teurastuttamiseen. Nämä kaikki ovat eri asioita mitä tulee pätevyysvaatimuksiin. Yllättävää on, että mitään erillistä "virallista" lupaa hevosen lopettamiseen ei tarvita muualla kuin teurastamolla.Eläinten hyvinvoinnista annetun lain mukaan hevosen saa lopettaa "vain henkilö", jolla on "riittävät tiedot" menetelmästä ja -tekniikasta sekä riittävä taito toimenpiteen suorittamiseen.Mikä on riittävää, tai mistä taidosta tarkalleen on kyse, ei kuitenkaan ole selvää, eikä asiaa varmisteta tai testata mitenkään, ainakaan etukäteen. Ruokaviraston Sanna Varjus toteaa, että viranomainen on harvoin paikalla tilanteessa, jossa eläin lopetetaan, jos kyse ei ole teurastamosta."Käytännössä osaaminen tulee arvioitavaksi jälkijättöisesti, eli sellaisissa tilanteissa, joissa jokin on mennyt vikaan, ja eläin ei ole taintunut ja kuollut suunnitellusti. Tällaisessa tilanteessa valvontaviranomaisella on hyvinvointilain 91 pykälän mukaisesti myös velvollisuus tehdä asiasta viipymättä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten", hän kertoo."Etukäteen osaamista voidaan yrittää arvioida valvontojen yhteydessä kyselemällä toimijalta hänen toimintatavastaan, ja tarkastamalla silmämääräisesti, että lopetukseen käytettävä laite on asianmukainen."Teurastamolla vaaditaan kelpoisuustodistusJos hevonen teurastetaan teurastamossa, vaatimukset ovat tiukemmat. Teurastukseen osallistuvalla henkilöllä on oltava EU:n lopetusasetuksen mukainen kelpoisuustodistus.Teurastamolla ensiarvoisen tärkeää on, että eläin taintuu pulttipyssyn pultista riittävästi ja että kuolema verenlaskun aikana seuraa nopeasti, tiedottomuuden aikana. Toinen tärkeä asia on lääkekirjanpidon luotettavuus ja aukottomuus. Suomessa on Ruokaviraston ilmoituksen mukaan 18 teurastamoa, joilla on valmius myös hevosiin. Kotiteurastuksessa kelpoisuustodistusta ei sen sijaan vaadita, "riittävä osaaminen" riittää, jos henkilö teurastaa hevosen omassa yksityistaloudessa tapahtuvaa kulutusta varten. Jos kyseessä on kaupallinen kotiteurastuspalvelu, toimijalla tulee olla vaadittu kelpoisuustodistus.Kotiteurastuksessa on yksi olennainen rajoitus: tarkastamatonta lihaa ei saa luovuttaa oman kotitalouden ulkopuolelle.. Passi ei jää omistajalle muistoksiHevosen kuolema ilmoitetaan Hippokseen. Hevosen passia ei voi jättää itselleen muistoksi.Teurastamossa tarkastuseläinlääkäri huolehtii passin mitätöimisestä ja teurastustietojen toimittamisesta hevosrekisteriin.Jos hevonen lopetetaan tai teurastetaan kotona, hevosen pitäjän tulee palauttaa passi sen myöntäneelle taholle 30 vuorokauden kuluessa hevosen kuolemasta.Ulkomailla myönnetty passi palautetaan Ruokavirastoon, joka välittää tiedon hevosen kuolemasta myös passin myöntäneelle ulkomaiselle taholle.Passeista lisää täällä. Eläinlääkäri vastaa lääkitysmerkinnöistäHevosen lääkityksillä on erityinen merkitys silloin, kun eläin on tarkoitus teurastaa ja sen lihaa käyttää elintarvikkeena.Elintarviketuotantoeläimille käytettävien lääkeaineiden jäämille on asetettu enimmäismäärät eli MRL-arvot (Maximum Residue Limit). Lääkkeiden käytössä on lisäksi noudatettava niille määriteltyjä varoaikoja, joiden aikana eläintä tai siitä saatavia tuotteita ei saa käyttää elintarvikkeena.Hevosen lääkitykseen liittyy mahdollisuus merkitä passiin lopullinen teurastuskielto. Tätä kieltoa ei voi myöhemmin kumota. Lisäksi tietyistä lääkkeistä seuraa kuuden kuukauden teurastusvaroaika. Ruokavirasto toteaa, että eläinlääkäri vastaa tarvittavan teurasvaroajan määräämisestä ja teurastuskiellon merkitsemisestä. Eläinlääkärin on lisäksi annettava omistajalle kirjallinen selvitys lääkkeistä sekä niiden teurasvaroajoista.Varoaikojen noudattamista valvotaan muun muassa eläinlääkejäämien valvontaohjelman sekä elintarvikeketjun tietojen avulla.Jos hevosen passissa ei ole teurastuskieltoa, omistajan tai haltijan on pidettävä kirjaa hevosen lääkityksistä. Kirjanpidosta tulee ilmetä muun muassa hevosen tunnistustiedot, lääkkeen nimi ja määrä, antopäivät, käyttöaihe sekä varoaika ja sitä on säilytettävä vähintään viisi vuotta.Teurastuskielto seuraa esimerkiksi seuraavista lääkkeistä: antibiooteista klaritsomysiini ja metronidatsoli sekä silmätulehdusten hoitoon käytetty kloramfenikoli, tulehduskipuun käytetyistä aineista kuten mefenaamihappo, joka on Ponstan Forten vaikuttava aine, naprokseeni ja piroksikaami, mahalääkkeen misoprostoli, pentosaanipolysulfaatti, joka on Cartophen-valmisteen vaikuttava aine, pergolidi, jota käytetään Cushingin taudin hoitoon ja antihistamiinilääkkeen vaikuttava aine setiritsiini. Kuuden kuukauden teurasvaroaika puolestaan liittyy muun muassa asikloviiriin, atsitromysiiniin, flutikasoniin, ranitidiiniin, sukralfaattiin ja rifampisiiniin.Lopetusaineiden valvontaEläinten lopettamiseen ja rauhoittamiseen käytettävien lääkkeiden säilytykseen ja kirjanpitoon liittyy sääntelyä mikäli ne luokitellaan huumausaineiksi. Eläinlääkkeitä havitellaan myös rikolliseen katukauppaan, kuten kävi ilmi tällä viikolla Ylen uutisessa, jossa kerrottiin, että Ylöjärven Kurussa sijaitsevaan eläinlääkäriasema Haukivetiin murtauduttiin viikonloppuna ja sieltä vietiin poliisin mukaan 240 millilitraa Euthasol-valmistetta, jota käytetään eläinten lopettamiseen.Ainetta on myyty katukaupassa väärällä nimellä. Ostajat luulivat saaneensa käsiinsä bentsodiatsepiineja, mutta saivat sen sijaan hengenvaarallista pentobarbitaalia. Kyseisen eläinlääkkeen pentobarbitaalipitoisuus on niin korkea, että jopa yhden millilitran nieleminen tai itseensä vahingossa pistäminen voi aiheuttaa vakavia keskushermostovaikutuksia aikuisilla.Reilut viisi kiloa lopetusmyrkkyä vuodessaLääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta kerrotaan, että sen tehtäviin kuuluu eläinlääkkeiden myyntilupahakemusten arviointi ja että osana tätä arviointia tarkastellaan myös valmisteiden ympäristöturvallisuutta.Suomessa tukkumyytiin viime vuonna noin 520 kiloa eläinten lopetukseen käytettäviä aineita. Koska hevosten lopetustapaa ei tarvitse ilmoittaa, ei tiedetä, kuinka suuri osa tästä määrästä liittyy niihin. Asiaan liittyy myös ympäristönsuojelukysymys. Myrkyillä lopetetut eläimet ovat riskialtista eläinjätettä, joka ei saa päätyä muiden eläinten ravinnoksi. Tarkkaa lukua siitä, kuinka paljon lopetuksessa käytettäviä lääkeaineita päätyy lopetettujen eläinten mukana vuosittain maaperään, ei ole saatavilla.Ruokaviraston sivuilta löytyy runsaasti tietoa lopetukseen liittyvistä asioista. Jutussa haastateltu seuraavia asiantuntijoita: Henriette Helin-Soilevaara, ylitarkastaja, Ruokavirasto, lääkitsemistiimiMinna Leppänen, elöinlääkäri, Fimea, myyntiluvat, eläinlääkeyksikköNoora Salin, erityisasiantuntija, Ruokavirasto, lihantarkastusyksikköSanna Varjus, erityisasiantuntija, Ruokavirasto, eläinten hyvinvoinnin ja tunnistamisen yksikkö.

Kuka saa lopettaa hevosen – ja mitä tilanteessa pitää tietää?

Aiheeseen liittyvää

Dopingrikkomus paljastui: valjakkoajurin MM-mitali vaakalaudalla

Huvi ja hyöty – Kaisu Västinsalolla on omat systeeminsä

Maailmanranking 9/2026: Henri Ruoste nostanut sijoitustaan, Isabell Werth kirinyt kolmen kärkeen

"Kyllä tämä tästä", sanoo Tom Gordin