Maitovarsojen lisärehuruokinta kiinnostaa, mutta liikunnalla on suurempi merkitys - "Muutama tunti tarhassa ei riitä"

Hevosurheilu etsi Suomesta kasvattajaa, joka ruokkisi erikseen maitovarsoja väkirehuilla. Sellaista kasvattajaa ei löytynyt. Kiinnostusta kokeilla asiaa esiintyi kuitenkin monilla merkittävillä ravihevosten kasvattajilla, etenkin täydentämään varsojen ruokintaa loppukesällä, kun laitumet köyhtyvät. Hyvin rehua käyttävien ja hitaammin kehittyvien suomenhevosten kohdalla kiinnostusta ei samalla tavalla ole. .Jo viikon vanha varsa pystyy kävelemään yhtäjaksoisesti 7 kilometriä emänsä mukana.Markku Saastamoinen .Tällä hetkellä varsojen lisärehuruokintaa tehdään Suomessa niin, että tammaa lisäruokitaan ja varsa syö sivusta..Jos pelkkää varsaa halutaan lisäruokkia, karsinassa on mahdollista erottaa tamma ja varsa joksikin aikaa. Toinen mahdollisuus olisi rakentaa varsoille laitumelle omia ruokintapaikkoja, jonne tammat eivät mahdu tulemaan. .Lihanaudoilla tällaiset jälkeläisten ruokintapisteet eli vasikkapiilot ovat suhteellisen laajasti tunnettuja..Amerikassa pikkuvarsojen ruokintaa on tutkittu ainakin quarter-hevosilla. Yhdessä sadalla quarter-tammalla ja niiden varsoilla tehdyssä tutkimuksessa varsat saivat 53 päivän ajan lisärehua 0,45 kiloa ikäkuukautta kohti. .Tutkimustulos oli, että lisäruokitut varsat menettivät vähemmän painoaan vierotuksessa ja niistä sai huutokaupassa merkittävästi korkeamman hinnan..Tutkimuksen mukaan lisäruokkiminen ei aiheuttanut ongelmia raajoihin..Eri lähteiden mukaan lisäruokinta aloitetaan 1–3 kuukautta vanhoilla varsoilla..Rehuvalmistaja Krafftin ruokintaneuvoja Tiina Seppälä ei suosittele varsoille lisäruokintaa. Sen sijaan tammojen ruokintaan on kiinnitettävä huomiota erityisesti loppukesästä, kun laitumet köyhtyvät ja tammoilla on ison varsansa imetyksen takia kova valkuaisen tarve. .”Mutta itse lähden siitä, että varsa syö laidunta ja totuttelee emänsä vierellä väkirehuihin. Ennen vieroitusta sen tulee olla tottunut niihin rehuihin, mitä sille vieroituksen jälkeen annetaan”, Seppälä sanoo..Varsan ruoansulatus kyllä pystyy jo hyvin nuorena käsittelemään valkuaisrehuja. Niissä ei kuitenkaan saa olla liikaa tärkkelystä..Nautojen vasikkapiilot sen sijaan ovat Seppälälle tutumpi asia. Hän huomauttaa, että lihanaudat kasvavat todella kovaa, ja niiden halutaan ylläpitävän kasvunsa..”Lehmillä pötsinukan kehittymiseen vaikuttaa positiivisella tavalla, jos ne saavat aikaisin viljaa”, hän kertoo..Jos varsa ei kasva heti nuorena liikunnan ansiosta vahvaksi, on sen kunnossa pitäminen aikuisena kuin huonokuntoisen rikkoontuneen asfaltin paikkausta.Amerikkalaistutkija Brian Nielsen.Varsoillakin ensimmäisen vuoden kasvu on valtava, mutta tästä huolimatta hän näkee varsojen voimakkaassa lisäruokkimisessa riskiä..Wania Racing -tallia vetävä eläinlääkäri ja ravivalmentaja Riina Rekilä suhtautuu maitovarsojen ruokkimiseen paljon myönteisemmin. Heillä omia ruokintapaikkoja varsoille ei ole, mutta ne syövät ja niiden halutaan syövän emiensä väkirehuja. Tammat ruokitaan myös laidunkauden aikana väkirehuilla kolmesti päivässä..Rekilä kertoo, että osittain toimintatapaan vaikuttaa se, että he toimivat vuokramailla. Jos maapohja olisi oma, tilalle saatettaisiin hyvinkin rakentaa varsoille ruokintapaikka. Maailmalla sellaista käytetään tiloilla, joissa tammat saavat riittävästi ravintoa reheviltä laitumilta, niin että niille riittää mineraalilisä, mutta joissa varsoja halutaan silti ruokkia..”Maailmalla monessa paikkaa tammoilla on varsoilla omat paikat, missä ne oppivat syömään väkirehua. On esimerkiksi pyöröaitaus, jossa varsat ruokitaan”, Rekilä kertoo..Heillä varsoille ja tammoille annetaan sekä kauraa että teollista varsarehua, jonka luvataan olevan helposti sulavaa ja sisältävän paljon proteiinia sekä runsaasti aminohappoja, mineraaleja ja vitamiineja. Lisäksi annetaan proteiinirehua, jossa on myös rasvaa ja kuitua..”Varsat opettelevat syömään”, Rekilä toteaa..Kun varsat sitten vieroitetaan 6–7 kuukauden iässä omaan porukkaansa, ne pystyvät käyttämään rehua hyväkseen. Ruokkiminen onnistuu hyvin porukassakin, vaikka ketään ei laiteta kiinni. Vieroituksesta pyritään kaikkiaan tekemään rauhallinen tapahtuma, jossa varsalaumassa on mukana pari vanhempaa tammaa varaäiteinä..Rekilä kertoo, että hän ei itse ostaisi huononnäköistä ja laihanlaista varsaa, vaikka jotkut sanovat, että niistä tulisi jopa vahvempia aikuisia..”Kun olen joskus ostanut oikein hoikan varsan, niin eniten sillä oli irtopaloja”, hän sanoo..Hän karttaa myös tilannetta, jossa varsa on emänsä kanssa ollessaan hoikka, ja sitten sitä aletaan ruokkia voimakkaasti. Hän vannoo tasaisen ruokinnan ja sen myötä tasaisen kasvun nimeen. Hänen kokemuksensa mukaan varsojen kasvupyrähdys ruokinnan vahvistamisen myötä aiheuttaa vaivoja, vähintään ainakin luukipua..”Ja sitten treenissä myöhästytään sen takia”, hän huomauttaa..Ruokinnan tasaisuudesta hän on täsmälleen samaa mieltä tutkija Markku Saastamoisen kanssa. Saastamoinen kuitenkin peräänkuuluttaa varsan luonnollisen ruokkimisen perään, ja se tarkoittaa, että varsan tulee juoda hyvin ruokitun emänsä maitoa ja alkaa hyvin nuorena syömään lehtevää ja korkealaatuista karkearehua eli hyvää laidunta..Käytännössä Suomessa nämä perusvaatimukset ovat vaikeita täyttää erityisesti aikaisilla varsoilla, jotka eivät pääse viimeistään kuukauden vanhoina laitumelle. Myös kesän loppu on haaste ruokinnalle, sillä suomalaiset laitumet köyhtyvät varhain..Varsa alkaa maistella karkearehua viikon ikäisenä, ja se alkaa syömään sitä jo 2–3 viikkoa vanhana. Jo kuukauden iässä varsa pystyy käyttämään ruohoa tai lehtevää heinää ravinnokseen. Tamman maidontuotanto on runsaimmillaan silloin, kun varsa on 1–2 kuukautta vanha..Saastamoinen haluaisikin varsojen syntyvän laidunkauden kynnyksellä, koska laitumelle pääseminen jo ajoissa olisi niille erittäin tärkeää. Talven ajan säilytetty heinä on vain harvoin maitovarsalle hyvää ja mieluista..”Jos varsalle on tarjolla vain vähälehtistä, kortista heinää, sen syöminen on vähäistä ja ruoansulatuskanavan kehitys hidastuu”, Saastamoinen sanoo..Hän toteaa, että creep-feedingin vaikutuksia on tutkittu jo 80–90-luvuilla, ja tutkimusten mukaan varsojen lisäruokinta lisää kasvuhäiriöitä ja muita ongelmia. Hän huomauttaa, että varmasti jokin vastakkainenkin tutkimustulos on saatu, mutta etenkin jos hevoselle on vähänkin perinnöllistä alttiutta kasvuhäiriöille, niiden toteutumisen riski kasvaa suuresti lisäruokkimalla..Creep-feedingissä hän vierastaa erityisesti varsojen ryhmäruokintaa, joka ei ole kontrolloitua eikä yksilöllistä. Lisäksi creep-feedingillä pyritään ylittämään varsan geneettinen kasvu, ja hiilihydraattipohjainen rehu myös altistaa nopeaan kasvuun, jossa luusto jää vähemmän kestäväksi. Liikunnan tärkeys.Ruokintaakin tärkeämpi asia varsojen kehityksessä on kuitenkin liikunta..Saastamoinen viittaa Michiganin yliopistossa vaikuttavan, maailmanlaajuisesti tunnetun Brian Nielsenin tutkimuksiin. Hänen mukaansa on ihan sama, onko kyseessä ankka, hevonen tai ihminen, luuston muodostumiselle kaikkein tärkeintä on liikunta. Kun hevosen kasvu loppuu 3–5-vuotiaana, ei ole enää paljoa tehtävissä. Jos varsa ei kasva heti nuorena liikunnan ansiosta vahvaksi, on sen kunnossa pitäminen aikuisena kuin huonokuntoisen rikkoontuneen asfaltin paikkausta..Varsat pitää saada liikkeeseen aivan pienestä pitäen, eikä sellaiseksi riitä muutama tunti jäisessä tarhassa..”Jo viikon vanha varsa pystyy kävelemään yhtäjaksoisesti 7 kilometriä emänsä mukana”, Saastamoinen kertoo..Myös aaltomainen ja epätasainen kasvu altistaa luuston ja nivelten kehityshäiriöille. Siksi tamman ravinnonsaannista pitäisi pitää erityistä huolta, sillä tamman energian ja proteiinin saanti vaikuttaa maidon määrään ja sitä kautta varsan kasvamiseen..Varsa pitää myös totuttaa ennen vieroitusta niihin väkirehuihin, joita se saa vieroituksen jälkeen, muuten kasvuun tulee notkahdus. Vieroitus on hevosen elämässä yksi suurimpia stressejä, ja sen aikaan syöminen useimmiten joksikin hetkeksi vähenee. Mitä tutumpia rehut varsalle tällöin ovat, sitä nopeammin syöminen palautuu..”Kasvun ja kehityksen varmistamiseksi on tärkeää, että vieroitusvaiheessa varsa osaa syödä hyvälaatuista väkirehua, kun se joutuu luopumaan maidon juomisesta. Totutus näihin rehuihin on syytä aloittaa noin kuukautta ennen vieroitusta. Oiva tapa siihen on juurikin antaa varsan syödä osan emänsä rehuannoksesta, niin rehuannos ei ole liian suuri”, Saastamoinen sanoo..Kovin varhain väkirehuihin totuttamiseen ei kuitenkaan pidä lähteä..”Varsan ruokinta lähtee emän hoidosta, ruokinnasta ja maidontuotannon varmistamisesta. Varsojen pitää päästä hyvälaatuiselle laitumelle, ja ne pitää saada liikkumaan pian syntymisensä jälkeen. Varsan suoliston mikrobisto lähtee kehittymään jo synnytyselimistön bakteeriston avulla ja kun se alkaa syödä emänsä ulosteita. Kun varsa alkaa syödä laitumen ruohoa, sen suolistossa alkaa kuitua pilkkovien bakteerien kehitys. Hevoselle oleellista on kyky pilkkoa ravintoa karkearehun kuiduista, ei tärkkelyspitoisesta rehusta”, Saastamoinen painottaa.

Maitovarsojen lisärehuruokinta kiinnostaa, mutta liikunnalla on suurempi merkitys - "Muutama tunti tarhassa ei riitä"

Aiheeseen liittyvää