Mies, jolle Jazz, Ferro ja Zack ovat läpikotaisin tuttuja

Tällä hetkellä Frenk Jespers iloitsee siitä, että orilautakunnan katse 2000-luvun puolivälissä oli niin tarkka kuin se oli, ja että Johnson (Jazz - Flemmigh) ja Blue Hors Zack ovat yhä tänä päivänä jalostuksen huipulla..Vuoden 2023 kansainvälinen jalostusoriranking on julkaistu - kouluori Johnsonin ylivoimaa . Kun hollantilainen oriasiantuntija kertoi Aviapoliksessa suomalaisyleisölle kasvatuksesta, hän palasi ensin 50 vuoden taakse. Kotiinsa. Tilanteeseen, jossa oli tuotu tamma astutettavaksi. Vai oliko se pikemminkin niin päin, että hän ja hänen isänsä olivat lähteneet talon oriiden kanssa tamman luokse. Se oli siihen aikaan tapa toimia. Tammanomistaja sai valita oreista, niitä oli 5 mukana autossa. Tuon kuvan ottamisen aikaan hän oli 12-vuotias. "Siihen aikaan meidän asiakkaissa oli vain maanviljelijöitä. Kuinka monta maanviljelijää on nyt tässä salissa?" hän kysyi. Yksi käsi nousi. Päivät olivat pitkiä. "Astutettiin aamukuudesta iltayhteentoista. Luonnonmenetelmällä. Joku ori saattoi astua 300 tammaa kaudessa."Siihen aikaan tavoite oli toisenlainen. Kaikki eivät siihen aikaan puhuneet GP-hevosista. "Hevosia vaan tehtiin ja joku osti ne kasvattajalta.".Jespersillä itsellään oli ratsastajan uransa alussa poni, jolla hän ratsasteli.Kun hän sitten näki Rainer Klimken ratsastavan, hän halusi samaa. Ei kovin hyvin tuloksin. "Se poni nyt vaan meni pää ylhäällä. Olisin halunnut sen pyöreäksi, mutta poni ei sitä halunnut. Välillä se pillastui. Kerran joudun kääntämään täydessä laukassa kumoon ennen ojaa ja avasin polveni."Hän meni ratsastuksenopettajakouluun Deurneen. Lopulta hän teki kouluratsastuksessa vähän kaikkea: opetti, valmensi, ja tuomaroi - myös ja etenkin jalostustilaisuuksissa. Perusti Pavo Cupin. Yhdeksän vuotta meni KWPN-orilautakunnassa. Tällä hetkellä Jespers kiertää pitämässä luentoja ja klinikoita ympäri maailmaa. Orilautakuntatoiminta jatkuu Ruotsissa ja Suomessa. GP-hevoset saavat hänen ajattelemaan Ruotsin oripäivillä hyväksyttyä Total Hopea (Totilas - Don Schufro), jonka kuva on vanhan astutuskuvan vieressä. Hän oli orilautakunnassa hyväksymispäivänä. "Tässä on erilainen hevonen, jos ajatellaan mitä tyyppiä tänä päivänä suositaan. Total Hope on pieni ja tanakka.Se ei ole moderni, se on lyhytjalkainen, ja se on liian pienikin jalostuoriiksi, mutta silti me pidimme siitä."Kokonaisuus eräällä tapaa ratkaisee. Jos kokonaisuus on toimiva, jotain voi antaa anteeksi.Rakenne ja ratsastettavuus ovat tärkeitä ominaisuuksia siksi, että mitä parempi rakenne on, sitä helpompi on ratsastajan tehtävä. "Jos on alamäkeen rakentunut hevonen, sen ratsastaminen vaatii valtavasti voimia. Ja meillä on valtavasti naisia lajissa." Tarvitaan nopeita reaktioita, mutta reaktiivisuuden suosimisessa on menty jo liiankin pitkälle. Kun korvien väli on liian sähköinen, sekään ei ole hyvä, Jespers toteaa. .Kasvattajat tajusivat nopeasti, että Jazzin jälkeläiistä saa rahaaFrenk Jespers. Jalostaminen on tamman yhdistämistä sopivalle oriille. Ei vällttämättä joukon parhaalle oriille, vaan sopivimmalle mahdolliselle. Hän näyttää kuvat Jazzista (Cocktail - Ulster) ja Ferrosta (Ulft - Farn). Toinen on ryhdikäs rautias, toinen vähän matalampi musta. Muta molemmat huippuperiyttäjiä. Jespers valmensi Kirsten Beckersiä, joka ratsasti Jazzilla. "Jazzilla on karaktääriä, se on spooky, mutta sillä on sporttisia ominaisuuksia. Kasvattajat tajusivat nopeasti, että Jazzin jälkeläiistä saa rahaa. Itse tunsin Jazzin hyvin. Kun olit täysin keskittynyt, se teki kanssasi töitä, muuten saattoi heittää sinut satulasta. Jos se alkoi katsomaan jotakin lippua kentän laidalle, sitä ei saanut pakotettua lipun ohi."Ferro oli nöyrempi. Se periyttikin loistavaa luonnetta. Kumpikin oli valtavan suosittu jalostusori. Kumpikin oli tehnyt kansainvälisen uran. Ne olivat kaikin tavoin erilaisia. Myös rakenteeltaan. "Jazz on ylämäkeen, Ferro vähän alamäkeen, kun linja katsotaan lonkkakyhmystä olkaan, mutta sillä oli aivan super laukka. Toisaalta Jazzin takajalat olivat vähän rungon takana. Kun hevoset arvostellaan lineaarisesti, ne saavat erilaisia pisteitä eri kohdista. Jazzilla on lyhyempi lapa, Ferrolla pidempi. Molemmilla on hyvä säkä, mikä on tärkeä. Ja lanne on erittäin tärkeä. Jos sinulla on tamma, jolla lanne ei ole vahva, älä valitse oripäivien voittajaa, jos sillä ei ole vahva lanne.". Tässä kohtaa Jespers kehuu Hollannin hevosjalostustyökalua lineaarista arvostelua."Me olemme tehneet sitä jo niin kauan ja niin suurella määrällä hevosia, että meillä on jalostuksessa käytössä paljon dataa."Rakennetuomarin kannattaa olla pikemminkin positiivinen. mutta kuitenkin rehellinen. Oriita kulkee silmien edestä jopa 700, joten työtä riittää."Meillä on kaikilla eri tulokulma hevosasioihin, se on myös hyväksyttävä. Me emme voi olla kaikesta aina samaa mieltä. Sen sijaan on kyettävä kunnioittamaan muidenkin mielipidettä", Jespers lausuu. Orilautakunnassa hän luonnehtii tekevänsä työtään ensisijaisesti kantakirjan eteen, jotta parhaat jalostusyksilöt nousisivat seulasta. Häikäisevin, parasrakenteinen ja parhaiten liikkuva yksilö ei välttämättä ole paras jalostusyksilö. Ilman sukua jalostuksessa ei tapaa onnistua. Aina ei rakennetuomarikaan näe vaatimattoman ulkokuoren läpi. Blue Hors Zack on esimerkki siitä, että jopa huonolla hoidolla voi onnistua."Se syntyi 10 minuuttia minun paikastani, ei kuuluisille ihmisille. Kun sitä myytiin 2,5 vuotiaana 7500 eurolla, veljeni kävi ostomielessä katsomassa sitä, mutta ei ostanut, koska se oli niin heikon näköinen."Ori esitettiin sitten kuitenkin oripäivillä, eikä se ollut hyvässä kunnossa myöskään esikarsinnoissa. "Mietimme, että pitikö se päästää esikarsinnasta läpi, antaa sille mahdollisuus. Päätimme antaa. Sillä seurauksella, että se voitti oripäivät. Blue Hors osti sen 300 000 eurolla. Ja veljeni oli tietenkin aivan shokissa." "Ja puhumattakaan pitkästä ja upeasta urasta, jonka se teki. Kukapa olisi voinut kuvitella. Mutta se, että 2,5-vuotiaasta lähtien se sai pelkkää hyvää hoitoa ja ratsastusta, pelasti sen."Jesper kertoo vuonna 1997 syntyneen Painted Blackin (Gribaldi - Ferro) tapauksen. Tästä oriista hän löysi oripäivillä myös negatiivista sanottavaa, jos kohta paljon hyvääkin, mutta sillä seurauksella, että Anky van Grunsven soitti tyytymättömänä pitkän puhelun.Mutta se ei ollut vielä mitään verrattuna siihen, mitä estepuolella tapahtui. Hans Hoornin ollessa tuomarina, nuori ori hyppäsi siihen malliin, että sitä oli selvästi barrattu. Kun ori ei läpäissyt, omistaja uhkasi aseella. Tuomarit katsoivat parhaaksi yöpyä hotellissa, jonka sijaintia ei kerrottu. ."Tällaisen katseleminen tekee onnelliseksi".Profilointi antaa informaatiota

Mies, jolle Jazz, Ferro ja Zack ovat läpikotaisin tuttuja

Aiheeseen liittyvää