Hevoskouluttaja Minna Tallbergin mukaan valokuvat ja videot eivät kerro koko totuutta hyvinvoinnista – "Tunteiden tunnistamisessa hevosen kokemus on tärkein”

Minna Tallberg luennoi Tampereen Hevosmessuilla hevosen ilmeistä ja tunteiden tunnistamisesta. Tallbergin luennolla käytiin läpi eri tutkimusten pohjalta hevosen ilmeitä sekä kuinka niitä voidaan tunnistaa ja tulkita oikein. Luennolla käsitellään valokuvien ja esimerkkien avulla neljää kokonaisuutta: kipu, stressi, pelko ja myönteiset tunteet. Tallberg uskoo, että hevoselle on saaliseläimen ominaisuuksien mukaisesti lajityypillistä selviytymisen kannalta olla helposti mukautuva, tilanteisiin sopeutuva. Hevoset muuttavat käyttäytymistään jopa mielellään. ”Hevoset ovat todella nopeita oppimaan. En ole tavannut hevosta, joka ei voisi oppia uutta positiivisia vahvisteita hyödyntämällä.” Minna Tallberg on hevosiin erikoistunut valokuvaaja, jolla on eläintenkouluttajan ammatti- ja erikoisammattitutkinto. .Tunteiden tunnistamisessa hevosen kokemus on tärkein.Minna Tallberg. Ilmeiden tarkastelu: mitä valokuvat ja videot eivät kerro?Kun hevosta katsotaan median välityksellä, nähdään usein vain pää ja kaula. Kun livenä katsotaan hevosta kokonaisuutena, nähdään paljon enemmän ja reagoidaan koko hevoseen. Hevonen ilmaisee tunteitaan käyttäytymisellä. Myös ilmeet ovat käyttäytymistä. Tunteiden tunnistaminen ja tarkastelu videomateriaalista ja erityisesti valokuvista on todella haastavaa. Valokuvasta ei voi määrittää ilmeen kestoa. Jos esimerkiksi kuvasta tunnistaa kivun tunteita, on vaikea määrittää kivun kroonisuutta tai akuuttiutta, saati syitä kivulle. Lisäksi Tallberg muistuttaa, että jokainen hevonen on yksilö: toisten tunteita on helppo lukea, toiset saattavat mennä esimerkiksi stressaavassa tilanteessa lukkoon, jolloin tunteiden tunnistaminen vaikeutuu entisestään. Taustalla on myös aina oppimista: hevonen voi muistaa, että tietty paikka tai tilanne on aiemmin aiheuttanut kipua. Näin hevoset ennakoivat ja odottavat vastaavia tuntemuksia uudelleen. Tallberg kiteyttää, että jopa livenä oikeanlainen hevosen tunteen määrittäminen voi vaatia paljon aikaa: ”Tunteiden tunnistamisessa hevosen kokemus on tärkein.”.Ilmeiden tutkimusTallbergin mukaan hevonen on otollinen eläin ilmeiden tutkimukseen. Hevosella on ilmeikäs kasvojen lihaksisto. Lisäksi hevonen on suurikokoinen eläin, jolla on suuret silmät. Hevonen on herkkä ja sosiaalinen eläin, mutta kuitenkin kokonaisuuden hallitseminen ja näkeminen ovat tärkeintä tunteiden tutkimuksessa ja hevosten ilmeiden lukemisessa.Myönteisten tunteiden tunnistamista tukevia ilmeitä ja eleitä ovat muun muassa kaulan kohottaminen ja ylähuulen pitkälle venyttäminen. Myös hoivaaminen on osa tätä, esimerkiksi hevosta rapsuttaessa, hevonen voi yrittää rapsuttaa takaisin. Pelon merkkejä ovat silmän valkuaisen välkkyminen, hännän huiskiminen, pakeneminen ja ulostaminen. Kivun merkit ovat yksityiskohtaisempia, esimerkiksi leuan kulmikkuus, silmien ryppyjen muodot sekä totta kai korvien asento ovat osa ilmeitä ja eleitä.Pitääkö näitä asioita sitten tutkia? Kipu on hevosten tuntemuksista ehdottomasti eniten tutkittu. Tallberg viittaa Sue Dysonin vuonna 2017 julkaistuun tutkimukseen, jossa on tunnistettu 24 hevosen eri kipuun liittyvää ”ilmettä”, joista puolet liittyy hevosen päähän. Tutkimuksessa todetaan, että jos kymmenen minuutin aikana "kipuilmeistä" tunnistetaan 8, hevonen todennäköisesti tuntee kipua. Kuitenkin Tallberg korostaa, että kokonaisuuden ymmärtämistä varten myös myönteisten tunteiden tutkimusta tarvitaan. Vaikka myönteisten tunteiden tutkimus on jäänyt hieman taka-alalle, sitä tehdään kaiken aikaa: ”Tämä on perustyötä, pohjatyötä tulevalle käyttäytymistutkimukselle.” Vaikka hevoset ovatkin otollisia tunteiden ja ilmeiden tutkimukselle, Tallberg alleviivaa tutkimuksen vaikeutta: ”Hevoset ovat vaikeita tutkia. Tutkimusympäristöstä on haastavaa saada sellainen, että se ei vaikuttaisi tutkimuksen tuloksiin.”Luennon lopussa Tallberg näytti videoita eri hevosista eri tunnetiloissa ja korosti sitä, että hevoselle on aina luontaista reagoida. Kohonnutta stressitilaa tai reaktioita ei pidä säikähtää, se on saaliseläimelle tyypillistä käyttäytymistä. Kohonnut stressitila voi kertoa myös sekä innostuksesta että ahdistuksesta. Tätä voi esiintyä myös, kun hevonen tekee tuttuja asioita uudessa tai vaikeassa ympäristössä. Nämä ovat Tallbergin mukaan hetkellisiä tilanteita. Rentoutuminen vaatii totuttelemista ja tottuminen vaatii harjoitusta: ”Jos pieni jännittyneisyys tunnistetaan mahdollisimman aikaisin ja siedätys on asteittaista, hevosen ja vastaavanlaisten tilanteiden käsittely voi olla jatkossa myös ratsastajalle ja kouluttajalle turvallisempaa.”.Ajatuksia luotiviivan takana ratsastamisesta?Tallberg analysoi, että moni hevonen oppii menemään luotiviivan taakse, koska silloin paine suussa kevenee. Hevonen ei osaa tunnistaa tulevia terveydellisiä haittoja, jolloin paineen pakenemisesta voi muodostua tapa. Tallberg korostaa, että on ratsastajan ja kouluttajan tehtävä pitää hevosen kulma oikein. Tallberg viittaa portugalilaiseen pilottitutkimukseen, jossa käsitellään pienen asteen luotiviivan takana ratsastamisen yhteyttä hengitysvaikeuksiin. ”Rollkur-tutkimuksia on ollut paljon. Kuitenkaan luotiviivan alittamiseen hevosten hengitysvaikeuksista ei niinkään keskustella.” Tallberg toivoo lisää keskustelua aiheesta hevosen suorituskykyä ja hyvinvointia ajatellen.Muokkaus 7.4.2024 klo 19.22. Otsikko muutettu. Alkuperäinen sitaatti kymmenestä minuutista liittyi vain Tallbergin viittaamaan tutkimukseen. Tallbergin viittaama tutkimus: Paula Tilley. 2023. Effects of a 15° Variation in Poll Flexion during Riding on the Respiratory Systems and Behaviour of High-Level Dressage and Show-Jumping Horses.Tutkimus: Tunteeko kissa häpeää? Entä hevonen?

Hevoskouluttaja Minna Tallbergin mukaan valokuvat ja videot eivät kerro koko totuutta hyvinvoinnista – "Tunteiden tunnistamisessa hevosen kokemus on tärkein”

Aiheeseen liittyvää