Hevonen on monenlaisiin olosuhteisiin luotu

Ihmisen ja hevosen termoneutraali alue, eli mukavuusalue lämpötilan suhteen, on täysin erilainen, samoin kuin lämmönsäätelykeinot. Siksi on hyvä ymmärtää, miten hevosen elimistö äärioloissa toimii. Myös hevosen treenaamisessa täytyy ottaa huomioon sää, ja se, mihin hevonen kulloisissakin oloissa pystyy..Jos hevosta ei rasiteta, sen lämmönsäätelykyky riittää pitämään sen ruumiinlämmön sopivana melko rajuissakin lämpötiloissa, varsinkin, jos se on tottunut niihin. .”Kylmään vuodenaikaan hevonen suojautuu lämmön haihtumiselta kasvattamalla talvikarvan ja riittävä ihonalainen rasvakerros toimii eristeenä. Hevonen voi lisätä energiankulutustaan levossa ja käyttää osan energiasta lämmöntuotantoon”, dosentti, hevossairauksien erikoiseläinlääkäri Anna Mykkänen sanoo. ”Hevosen ravinnontarve lisääntyy pakkasten alkaessa ja myöhemmin, jos tulee erittäin kylmiä pakkasjaksoja. Näin hevonen pystyy säätelemään kylmään sopeutumistaan, kunhan ravintoa on riittävästi saatavilla.”.Hevosella lajina on hyvä kyky hukata lämpöä ihon kautta.Anna Mykkänen.Ääriolosuhteissa hevonen voi tuottaa lämpöä myös tärisemällä, mutta täriseminen vie paljon energiaa ja se on tarkoitettu vain hetkelliseksi avuksi, ei pitkäaikaiseen lämmöntuottoon. Tärisevä hevonen on jo todella kylmissään..Myös hevosen jäähdytysjärjestelmä on tehokas. .”Hevosella lajina on hyvä kyky hukata lämpöä ihon kautta, koska hikirauhasia on koko kehossa, kun taas esimerkiksi koiralla niitä on vain tassujen pohjissa”, Mykkänen sanoo. .Hevonen voikin hikoilla jopa 15 litraa tunnissa. Lisäksi hevosen iso keuhkopinta-ala mahdollistaa lämmön tehokkaan siirtymisen hengitysilmaan, ja jopa neljännes lämpökuormasta voikin poistua hengityksen kautta. .”Lisäksi aivoihin menevä veri kulkee ilmapussien kautta, ja nämä auttavat viilentämään aivojen verenkiertoa. Vastaavia ilmapusseja ei ole muilla eläinlajeilla, kuin hevosilla ja joillain eksoottisilla jyrsijöillä.”.Hevonen on sopeutunut asteittaisiin lämpötilanmuutoksiin vuodenaikojen mukaan. Suurin merkitys säähän sopeutumisessa on karvapeitteen kasvatuksella. Hevonen myös tottuu helteeseen ja pakkaseen aivan kuten ihminenkin, jos säätyyppi pysyy pitkään samana. Mykkäsen mukaan nopeat muutokset ovat ongelma, koska karvan kasvuun ja tottumiseen menee aikaa..Rodulla on lämmönsäätelyssä ja sopeutumisessa suuri merkitys. Varsinkin karvapeite, rasvakudoksen määrä ja lepoenergiankulutus vaihtelevat paljon eri rotujen välillä. Mykkänen huomauttaa, että nämä vaihtelevat paljon myös yksilöittäin..Hevosten lämmönsäätely voi häiriintyä monesta eri syystä, ja ihmisen on kiinnitettävä eläinten vointiin erityistä huomiota niin pakkasella kuin helteelläkin. .Kuumalla ilmalla rajoitettu vedensaanti voi haitata hevosen hikoilua. Varjopaikkojen puuttuminen voi olla helteillä suuri kuormitus, sillä suora auringonpaiste lisää hevosen lämpökuormaa noin 15 prosenttia. Lämpökuormaa lisäävät myös tumma väri ja pitkä karvapeite, joka saattaa olla esimerkiksi Cushinging- eli PPID-hevosten riesana kesälläkin..Kylmällä ilmalla hevonen tarvitsee enemmän energiaa lämmönsäätelyyn ja jos sitä ei ole saatavilla, alkaa se polttaa rasvaa ja laihtua. Jos rehu on energiaköyhää, voi hevosen syöntikyky tulla vastaan, eli vaikka se olisi vapaalla heinällä, sen saama energiamäärä ei riitä lämpimänä pysymiseen. .”Ruokinnan kannalta on hyvä huomata, että karkearehusta saatava lisäenergia toimii paremmin lämmönsäätelyyn, kuin väkirehusta saatava”, Mykkänen muistuttaa..Märkä karva talvella lisää lämmönhukkaa siinä, missä talvikarvan päällä oleva lumi ei välttämättä haittaa sen lämmöneristystä..Tästä on kyseHevonen sopeutuu hyvin asteittaisiin lämpötilanmuutoksiin vuodenaikojen mukaan.Nopeat muutokset ja äärimmäiset lämpötilat tuovat lämmönsäätelylle haasteita.Hevosen valmentaminen kylmällä ilmalla vaatii harkintaa ja sen lämmönsäätelyn tukemista viilentämällä tai loimittamalla tarpeen mukaan..Hevosen rasittaminen kylmällä tai kuumalla ilmalla tuo sen lämmönsäätelyyn lisähaasteensa. Valmentajan on osattava ottaa lämpötilan vaikutus huomioon ja auttaa hevosta niin jäähdyttämisessä kuin lämpimänä pysymisessäkin..Helteellä on tärkeää huomioida jäähdyttäminen. .”Hevonen pystyy totuttautumaan lämpimiin keleihin, mutta siihen menee muutama viikko. Hevosen painosta yli puolet on lihasta ja siksi rasituksessa lihasten aineenvaihdunta tuottaa suhteessa painoon enemmän lämpöä kuin monella muulla lajilla. Vaikka jäähdytysjärjestelmä on tehokas, se voi ylikuormittua”, Mykkänen sanoo. .”Ruuminlämmön noustessa kriitiselle tasolle käynnistyy elimistön suojamekanismi ja eläin väsyy, jotta se ei saa lämpöhalvausta. Jos hevonen on väsähtäneen oloinen helteellä, on sitä turha rasittaa fyysisesti. Hälytysmerkkejä lämpöhalvauksesta ovat rasituksen jälkeinen hypertermia, eli yli 42 asteen peräsuolilämpö, kohonnut syke ja puuskutus, joka ei laannu.”.Myös eläinten fysioterapeutti, dosentti Heli Hyytiäinen kehottaa miettimään liikuttamisen mielekkyyttä kovilla helteillä. .”Tässä, niin kuin monessa muussakin asiassa, voi miettiä, että ennaltaehkäisy voi olla paras hoito. Vaikka pystyisit viilentämään hevosta tarpeeksi tehokkaasti liikuntasuorituksen jälkeen ylikuumenemisen välttämiseksi, se on kuitenkin tilanteen hallintaa. Pitääkö siihen tilanteeseen asti välttämättä mennä? Nykyään hevosia voi joutua viilentämään kuumimmilla ilmoilla ilman mitään urheilusuoritustakaan.”.Tutkimusten mukaan tehokkain tapa viilentää hevosta on kastella se kylmällä vedellä ja sitten kuivata vesi pois, ja toistaa tätä tarvittaessa useita kertoja. .Kovilla pakkasilla hevonen täytyy saada pidetyksi lämpimänä alku- ja loppuverryttelyn aikana, sekä suorituksen jälkeen. Kullakin hevosella on omanlaisensa lämmöntuotto ja -säätely, minkä lisäksi esimerkiksi klippaus vaikuttaa loimitustarpeeseen merkittävästi..Ratsastusloimien käytöstä tehdyn tutkimuksen mukaan klippaamattomilla hevosilla loimen käyttö treenin aikana voi aiheuttaa lämpötilan liiallista nousua. .”Näiden kanssa on sama, kuin minkä tahansa varusteen. Tutkittua tietoa on vähän, eikä tällaisissa tutkimuksissa ikinä voida huomioida kaikkia vaikuttavia tekijöitä, eli niiden tulokset eivät ole suoraan sovellettavissa kaikkiin hevosiin. Ei ole yhtä ja oikeaa tapaa käyttää sitä, vaan tarvitaan yksilöllistä ajattelua sen tarpeesta. Käytetäänkö ja miten käytetään, onko se hyödyllinen, turha vai peräti haitallinen? Huonoin syy käyttää jotain varustetta on se, että muutkin käyttää”, Hyytiäinen sanoo..Kylmällä ilmalla hikinen hevonen täytyy saada pidettyä treenin jälkeen lämpimänä, oli se sitten jäämässä talliin tai menossa ulos pakkaseen. Mitä nopeammin kosteus saadaan pois hevosen iholta, sen parempi. .”Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että kun käytetään kuivatusloimia, ne pitää myös vaihtaa, eikä vain jättää sitä samaa loimea sinne selkään”, Hyytiäinen sanoo. ”Märkä loimi ei kuivata eikä haihduta, ja siitä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Märän loimen pinnalla helmeilevä kosteushan haihtuu siitä kyllä pikkuhiljaa, mutta haihtuisiko se hevosesta kuitenkin nopeammin, jos loimi ei olisi märkänä siinä välissä?”.Hyytiäinen painottaa, että jos hevonen viedään hikisenä ulos, erityisesti kylmään viimaan, se on loimitettava huolellisesti. .”Jos miettii sadetta, silloin kosteus tulee ulkoapäin, eikä välttämättä edes pääse karvan läpi iholle asti. Mutta hien kosteus on nimenomaan jo siellä iholla, ja jos hevonen viedään pakkaseen, se todennäköisesti palelee. Vaikka kuivatusloimien päälle puettaisiin ulkoloimi, niitä alempia loimia pitäisi silti vaihtaa. Karvalle pitää antaa mahdollisuus haihduttaa kosteutta.”.Unitutkimus: Suorituskyvyllä ei voi mitata hyvinvointia – "Meillä on tutkimuksessa vakavista unihäiriöistä kärsiviä hevosia, joilla osalla on hyvä kilpaura takana"

Hevonen on monenlaisiin olosuhteisiin luotu

Aiheeseen liittyvää