Me kysyimme nämä:Miten nopealla siirtymäajalla sinun tallillasi on mahdollista järjestää:1. hevosille vähintään 6 tunnin päivittäisen ulkoilun tarhassa, jossa on tilaa vähintään 300 m2 per yksi hevonen (asetusluonnoksessa 400 m2, jos sähkölangat)?2. maksimissaan 6 tunnin heinäruokintaväli?3. hevoselle myös tallissa kosketusetäisyys toiseen hevoseen?4. hevosen pysyvässä pitopaikassa ja myös tarhassa ja laitumella jatkuvasti vettä ja automaattiseen juomakuppiin 8 litran minuuttivirtaaman?5. pysyvässä ja väliaikaisessa pitopaikassa (tarhassa) hevoselle kuiva makuualue? Talliyrittäjät vastasivat näin:"Tätä ollaan siskoni kanssa mielessämme käännelty"Ratsastuskouluyrittäjä Lotta Aalto, Tuomarinkylän Ratsastuskoulu, Helsinki pitää ratsastuskoulua 10 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Aalto toteaa, ettei ole kovin huolissaan asetuksesta, sillä olettaa, että sitä on vielä mahdollista tarkistaa. ”Me olemme tuomarinkyläisten kesken lähettäneet addressin ministeriöön, niin kuin moni muukin on käsittääkseni tehnyt”, hän sanoo.1. Tätä me ollaan siskoni kanssa mielessämme käännelty. Tuntuu vaikealta järjestää tuollaiset tarhausolot, sillä se edellyttäisi uusien alueiden vuokraamista ja me olemme täällä kaupungin vuokramailla. Sama tilanne on monilla kaupunkilaiskoululla. Jos me ei saada Helsingiltä vuokrattua lisämaata, en tiedä miten ja millä aikataululla järjestää tuon. Meillä on paljon tarhoja, mutta ne ovat asetukseen nähden liian pieniä ihan siksi, että tilaa ei enempää ole.2. Heinäruokinta meillä on järjestetty niin, että myöhään annetaan viimeiset heinät ja aikaisin aamulla ensimmäiset. Automaatteja meillä ei ole.3. Kosketusetäisyyskin meillä on oikeastaan kaikilla. Yhdessä karsinassa asuu ori, ja sen kohdalla se ei ei toteudu.4. Tarhoissa on kaikilla vettä ja juomakuppienvirtausta on mahdollista säätää sellaiseksi, että se on vaaditunlainen.5. Kuiva makuualue on siinä mielessä, että tarhat on salaojitettu ja niissä on kankaat. Niin kuivat kuin Suomen oloissa voi. Jos se sitten riittää. Katosta ei tarhoihin saa, sillä me olemme museon suojelemalla alueella, emmekä saa katoksia niin vaan alkaa alueella rakentaa.. "Kuka näitä päättää?"Anne Avonius on yrittäjä Kylmän ratsastustallilla. Ratsastuskoulu sijaitsee Kajaanissa Kylmän alueella, noin viiden kilometrin päässä Kajaanin keskustasta. Avonius pitää vaatimuksia mahdottomana. Hän ei ole kuitenkaan lähettänyt lausuntoa ministeriöön.1. Mielestäni vaatimukset neliömetreistä ovat valtavia. Meillä loppuu tilat kesken. Hevoset saavat kyllä olla ainakin sen kuusi tuntia ulkona, aamusta iltaan.2. Öisin kuuden tunnin ruokintaväli ei toteudu. Me annetaan iltaheinät noin kello 8 aikaan ja aamuruokinta tehdään kello 7.30. Heinäautomaateista olen kuullut aika paljon huonoa. Se on muutenkin kallis investointi, etenkin nyt kun kaikki hevosalalla kallistuu. 3. Hevoset voivat halutessaan koskettaa naapurihevosta kaltereiden välistä.4. Meiltä löytyy kaikille hevosille automaattiset juomakupit. Vain muutama poni on tällä hetkellä sankkojuotossa yöt.5. Meillä ei ole ulkona katoksia. Jos ulkona on satanut, niin silloin makuualue on märkä. Hevoset ovat yöt tallissa. Meillä on ollut niin kiireinen kevät ja kesä, niin ei ole ollut aikaa miettiä, mitä tehdä jos muutoksia pyydetään. Olen miettinyt, että kuka näitä päättää? Todella radikaaleja muutoksia toivovat.Ei tunteita puoleen tai toiseenYlirannan ratsutila ja ratsastuskoulu sijaitsee lähellä Oulua Iissä. Iin keskustaan on matkaa noin viisi kilometriä. Tila on SRL:n hyväksymä ratsastuskoulu ja sen yrittäjänä toimii Anne Perätalo. Perätalo ei ole toimittanut ministeriöön omaa lausuntoa. Hän on kuullut ja lukenut aiheesta, mutta se ei ole herättänyt juuri tunteita suuntaan tai toiseen.1. Tilaa riittää, laitumet ja lankkutarhat ovat kriteerien suuruiset. 2. Meillä on ruokintaväli varmaan noin neljä tuntia. Hevosilla on vapaa heinä, heinää riittää. 3. Tallissa hevoset pääsevät koskemaan toisiaan kaltereiden läpi. Hevoset ovat kuitenkin pääsääntöisesti tarhoissa.4. Löytyy automaattiset vesikupit. 5. Laitumet ovat ainoa paikka, josta katosta ei löydy. Laiduntamisalue on kyllä suuri. Katoksen rakentaminen on mahdollista tarvittaessa.. "Tämä keskustelu on kertaalleen jo käyty"Friskalan talli sijaitsee Turussa, 7 kilometrin päässä keskustasta. Yrittäjä Päivi Savilahti-Bäckman pitää asetusluonnosta huonona. Hän on lähettänyt oman lausuntonsa ministeriöön ja osallistunut myös toisen yrittäjän keräämään addressiin. 1. Onhan minulla tarhoille tilaa, ei se ole siitä kiinni. Osa hevosista on porukoissa ja välillä siirrän niitä pienempään, säästääkseni laitumia, jotta vihreää riittää. Se on valinta- ja tilannekysymys ja haluan säilyttää itselläni tämän yksilöllisen valinnanmahdollisuuden. 2. Ei varmaan ikinä onnistu. Miten mä sen yöllä teen? Kilpahevosilla voi varmaan heinää koko ajan pitääkin, mutta mnulla on osa lihavia hevosia ja poneja. Jos annan ruuan vaikka iltayhdeksältä, ahneimmat ovat imuroineet ne jo tunnissa. Neljältäkö pitää sitten olla paikalla kolistelemassa taas? 15 vuotta ollaan oltu ilman ähkyjä. Eli jotain on tehty oikein ruokinnan osalta.3. Minulla on kolme karsinaa 20:stä, jotka ovat tiivisseinäisiä. Niistä näkee vastakkaiselle puolelle, mutta ei pääse koskettamaan. 4. Päätän virtaaman sen mukaan, että jos joku kastelee koko lattian, niin väännän pienemmälle. Koska märästä karsinastahan tulee sitten myös sanomista. Ne, jotka juovat nätisti, ovat eri asia. Ulkona on 80 litran saaveja. Talvella kun olen laittanut lämpimiä vesiä, niin kyllä ne aamulla ovat olleet vielä auki. Laitumille vien 200 litran säiliöissä vettä.5. Tämä ei ole nyt asiallista, vaan nyt mennään juuri siihen, josta korkeimmasta hallinto-oikeudesta tuli minun kohdallani päätös, että kun hevoset eivät meillä ole 24/7 ulkona, ei tarvitse olla tarhassa sitä katosta, jossa osa hevosista sitten käytännössä kävisi vaan paskalla. Jos on makuupaikallinen säänsuoja, se tarkoittaa käytännössä sekä pihattoa että karsinoita, eli vaatii rahaa ja työvuosia lisää. Tämä keskustelu on minun mielestäni kertaalleen jo käyty. . Marko Björs pitää tallikäytävää ja Björs Horse Sport -yritystä alle viiden kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta. 1. Ruskeasuolla vaikea asia, koska Helsingin kaupunki on vuokrannut meille tallinpitäjille tämän tietyn alueen ja investoinut paikkaan merkittävästi, viimeksi juuri erinomaisen suuren kentän pohjan. Hevoset eivät tarhaa pitkiä aikoja, mutta ne ovat urheiluhevosia, ja niitä liikutetaan muilla tavoin runsaasti. Näissä asioissa ei pitäisi tuijottaa mitään tuntimääriä vaan katsoa aina hevosen kokonaishyvinvointia. Jos jotain tuntimääriä tulee - no, sitten en tiedä. 2. En usko että tämä on monessakaan tallissa mahdollista. Hevoset ovat aina pärjänneet ja pysyneet täysin terveinä niin, että niille on jaettu viimeiset heinät illalla ja sitten taas aikaisin aamulla. 3. Meillä hevoset pystyvät koskettamaan ja nuuskimaan toisiaan kalterien läpi. Mutta näissä asioissa kannattaa muistaa, että hevoset ovat yksilöitä ja sen yksilöllisyyden huomioiminen on hyvää hevosenpitoa, ei samaa pakettia kaikille. On esimerkiksi hevosia, jotka eivät siedä ollenkaan toisia hevosia. Silloin niitä ei pidä siihen pakottaa. 4. Hyvähän se on jos hevosella on koko ajan vettä tarjolla, mutta ei ole kaikkialla mahdollista toteuttaa. Täytyy muistaa, että hevonen on eläin joka alun perin on vaeltanut kuivilla aroilla pitkiäkin aikoja ilman vettä, se kyllä pärjää montakin tuntia ilman vettä. Mutta toki mahdollisuuksien mukaan vettä pitää tarjota. 5. Suomessa on sellaiset sääolosuhteet, että tämä on mahdoton toteuttaa 365 päivää vuodessa. Monasti näkee tarhassa, että kunnolla loimitettu hevonen makoilee ihan tyytyväisenä märässä maassa. Ei hevoset ole sokerista."Heinävaatimus on älytön"Jaana Aitan Äimäraution Ratsastuskeskus sijaitsee Oulussa Äimäraution keskustassa. Ratsastuskouluyrittäjä Aitta pitää suurta osaa vaatimuksista mahdottomina on. Hän kertoo, että vetoomuksen lähettäminen asiasta on käynyt mielessä, mutta hän ei sitä ole vielä tehnyt. 1. Meillä on talli keskellä kaupunkia. Meillä on suuret tarhat, mutta niistä kaikki eivät välttämättä ole tuota 300 neliömetriä. Laitumia meillä ei ole. 2. Mielestäni tuo on älytön vaatimus. Meillä hevoset saavat iltaheinät kello 21 ja aamuruokkija tulee jo kello 5 aamulla. Mulla on toisella tilalla itseasiassa tammoille ja varsoille heinättimet. Olen toisaalta myös lukenut, että rutiinit ja hevosten järjestelmällisesti samaan aikaan ruokkiminen voi aiheuttaa myös haittaa. Jossain tutkimuksessa sanottiin heinättimiin liittyen, että ei pitäisi aina antaa samaan aikaan heinää. Muuten hevoset alkavat erittää vatsahappoja ennakoivasti ja siitä voi aiheutua terveyshaittoja.3. Meillä on mahdollisuus järjestää kosketusetäisyys. Toisella puolella tallia on avokarsinoita ja toisella puolella sellaisia karsinoita, jossa ei ole kosketusetäisyyttä. Kaikkien hevosten kanssa avokarsinat eivät käytännössä toimi. Osa ei halua kaveria viereen, muuten potkii. Kaikki eivät ole laumaeläimiä.4. Kesäisin toteutuu. Talvella juotetaan erikseen. Tänne on mahdotonta saada lämmitettävät kupit.5. Jos hevonen on vain kuusi tuntia ulkona, en koe tarpeelliseksi. Aika älytön vaatimus. Periaatteessa, jos tämmöinen sääntö tulisi, niin voidaan sellainen rakentaa, jos on pakko.. "Turhaa työtä, joka ei vaikuta hevosen hyvinvointiin"Kouluratsastusvalmentaja ja -tuomari Jonna Bordi toimii Sillankorvan hevostilan yrittäjänä. Hevostila sijaitsee alle viiden kilometrin päässä Leppävirran keskustasta. Yritys tarjoaa erilaista ratsastus- ja ryhmätoimintaa tavallisista ratsastustunneista lähtien. Bordi uskoo, että kaikki mikä edistää hevosen hyvinvointia on hyvä asia. ”Uskon, että varmasti jokainen ammattilainen haluaa hevosen terveydelle vain parasta. Halutaan, että hevoset ovat terveitä etenkin, kun eläinlääkärikulut on tyyriitä. Mielestäni on turhaa lisätä turhaa työtä, joka ei vaikuta hevosen hyvinvointiin”, Bordi kertoo. Bordi kävi yhteistä keskustelua vetoomuksen lähettämisestä ystävien kanssa Facebook-ryhmässä. Keskustelun jälkeen yhteinen ystävä teki yhteenvedon ja lähetti sen. 1. Meillä tämä on mahdollista. Hevoset ovat kokopäivätarhauksessa. Meillä on silla lailla onnellinen tilanne, että tarhoja pystytään tarvittaessa myös isontamaan. Yksittäisillä hevosilla on pienempiä tarhoja. Mielestäni olisi sulaa hulluutta ottaa pienemmissäkin tarhoissa sähkö pois, hevoset oppivat karkailemaan. Meillä en ole nähnyt kenenkään välttelevän sähköaitaa, syövät aidanaluset. Mielestäni on hevosen etu, että ne pysyvät mieluummin aidoissa kuin tulevat läpi. Joutuukohan tuhansien eurojen liian pienet Silber-tarhat purkaman tai isontamaan? Luulen, että niihin invesstoineet eivät ilahdu. 2. Meillä ei ole ruokinta-automaatteja. Yöaika on hankala. Meillä tehdään niin, että yöheinät ovat reilut. Kun katsotaan aamulla karsinoita, heinää on aina jäljellä. Mielestäni kuuden tunnin väli 6 öisin on typerä ajatus. Uskon, että reilulla yöannoksella se voi kuitenkin toteutua. Itse en tykkää slow feeding -laitteista. Niistä on tehty tutkimusta, että ne tekevät huonoa hevosten hampaille ja ikenille. Tiheäsilmäinen verkko voi aiheuttaa etuhampaisiin kulumaa. Lisäksi ei hevosta ole luotu syömään pää ylhäällä, pitää huomioida hevosen luonnollinen asento ja katsoa hevosen heinän tarve yksilöllisesti. Meillä ei tällä hetkellä ole varaa ostaa heinättimiä. 3. Meillä on vain yksi karsina, jossa umpiseinä. Meillä on yksi tamma, joka ei siedä muita naapureita paitsi tarhakaverin. Muuten potkii seiniä. Muissa karsinoissa on kalterit, joiden väli hevoset ovat kosketusetäisyydellä. 4. Mielestäni vaatimus tietystä litravirtauksesta on pikkasen saivartelua. Hevonenhan voi juoda vaikka pidemmänkin ajan. Olisi hullua lähteä tarkistelemaan sitä, että tuleeko tasan se kahdeksan litraa. Meillä on automaatit ja kaikki hevoset ovat myös lisäjuotolla, eli saavat esimerkiksi mässiä. Talvella erityisen tärkeää on lämmin juotto. Meillä on osalla lämmitettävät juottokupit ja osalla lämpöeristetyt. 5. Meillä löytyy kaikille makuualue. Sellainen pitää olla. Meillä on katokset ja niiden alla talvisin olkea ja kesällä purua.."Onko lainsäätäjän tehtävä puuttua?"Heidi Virta pitää Artukaisten ratsastuskoulua Turussa. Hän toteaa näin: "Mielestäni asetus tarttuu monessa kohtaa pikkuasioihin, jotka eivät lisää hevosen hyvinvointia, joka on kokonaisuus. On lähdetty puuttumaan ihan käytännön hevosten hoitoon, voi kysyä onko se todellakin lainsäätäjän tehtävä?"1. Meillä hevoset tarhaavat joka päivä 6 tuntia, paitsi lauantaisin, jos on kylmä. Meillä on tunnit aamupäivällä, eikä ole haluttu laittaa hikisiä hevosia suoraan ulos. Mutta jos asetus niin määrää. En kyllä ymmärrä, miten se lisää hevosten hyvinvointia. Meillä on tarhakoko 256 neliötä. Toki sitä voidaan kasvattaa yhdistämällä tarhoja, mutta sitten eivät kaikki kyllä pysty olemaan 6 tuntia tarhassa. Meillä on 35 hevosta eikä niiden määrää pysty vähentämään jos toiminta halutaan pitää myös kannattavana. Ratsastuskouluhevoset liikkuvat 2-3 tuntia päivässä, eivät ne enää tarhassa paljoa liiku, lähinnä rapsuttelevat kaverin kanssa. Olemme kaupungin vuokramaalla eikä maata mistään saa lisää. 2. Meillä ei ole mahdollista jakaa heinää 6 tunnin välein. Heinää varmasti on slowfeeding verkoissa riittävästi, ettei merkittäviä taukoja tule. Pitää myös huomioida hevoset yksilöinä, jatkuva heinänsaanti voi olla suorastaan vaarallista joillekin poni- tai alkuperäisroduille, jotka lihovat ja sairastuvat metaboliseen oireyhtymään. Meillä on kokemusperäistä tietoa siitä miten kutakin hevosyksilöä tulee ruokkia. 3. Meillä ratsastuskouluhevoset tarhaavat pareittain jos vaan löytyy sopiva kaveri. 4. Hevosilla on vettä tarhassa, ja hevosemme tarkistetaan siellä 4 tunnin välein. Niiden vesiastioihin viedään pakkasella kuumaa vettä, mutta en voi vannoa että ihan joka sekunti niillä olisi sopivaa haaleaa vettä. Ihmettelen miten vaikka Lapissa 25-30 asteen pakkasissa selvitään. Isossa tallissa lämmitetyt vesiastiat ovat todella iso investointi. Kenellä on sitten varaa. 5. Meillä on erittäin hyvin perustetut, pitävät hiekkapohjat tarhoissa, meillä ei ole mutaa. Mutta tietenkin ne ovat välillä märkiä tai lumisia Suomen ilmastossa.Päivitys 20.6. klo 18 Lisätty Artukaisten ratsastruskoulun osuus.Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen Friskalan hevosten tarhausasiassa
Me kysyimme nämä:Miten nopealla siirtymäajalla sinun tallillasi on mahdollista järjestää:1. hevosille vähintään 6 tunnin päivittäisen ulkoilun tarhassa, jossa on tilaa vähintään 300 m2 per yksi hevonen (asetusluonnoksessa 400 m2, jos sähkölangat)?2. maksimissaan 6 tunnin heinäruokintaväli?3. hevoselle myös tallissa kosketusetäisyys toiseen hevoseen?4. hevosen pysyvässä pitopaikassa ja myös tarhassa ja laitumella jatkuvasti vettä ja automaattiseen juomakuppiin 8 litran minuuttivirtaaman?5. pysyvässä ja väliaikaisessa pitopaikassa (tarhassa) hevoselle kuiva makuualue? Talliyrittäjät vastasivat näin:"Tätä ollaan siskoni kanssa mielessämme käännelty"Ratsastuskouluyrittäjä Lotta Aalto, Tuomarinkylän Ratsastuskoulu, Helsinki pitää ratsastuskoulua 10 kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Aalto toteaa, ettei ole kovin huolissaan asetuksesta, sillä olettaa, että sitä on vielä mahdollista tarkistaa. ”Me olemme tuomarinkyläisten kesken lähettäneet addressin ministeriöön, niin kuin moni muukin on käsittääkseni tehnyt”, hän sanoo.1. Tätä me ollaan siskoni kanssa mielessämme käännelty. Tuntuu vaikealta järjestää tuollaiset tarhausolot, sillä se edellyttäisi uusien alueiden vuokraamista ja me olemme täällä kaupungin vuokramailla. Sama tilanne on monilla kaupunkilaiskoululla. Jos me ei saada Helsingiltä vuokrattua lisämaata, en tiedä miten ja millä aikataululla järjestää tuon. Meillä on paljon tarhoja, mutta ne ovat asetukseen nähden liian pieniä ihan siksi, että tilaa ei enempää ole.2. Heinäruokinta meillä on järjestetty niin, että myöhään annetaan viimeiset heinät ja aikaisin aamulla ensimmäiset. Automaatteja meillä ei ole.3. Kosketusetäisyyskin meillä on oikeastaan kaikilla. Yhdessä karsinassa asuu ori, ja sen kohdalla se ei ei toteudu.4. Tarhoissa on kaikilla vettä ja juomakuppienvirtausta on mahdollista säätää sellaiseksi, että se on vaaditunlainen.5. Kuiva makuualue on siinä mielessä, että tarhat on salaojitettu ja niissä on kankaat. Niin kuivat kuin Suomen oloissa voi. Jos se sitten riittää. Katosta ei tarhoihin saa, sillä me olemme museon suojelemalla alueella, emmekä saa katoksia niin vaan alkaa alueella rakentaa.. "Kuka näitä päättää?"Anne Avonius on yrittäjä Kylmän ratsastustallilla. Ratsastuskoulu sijaitsee Kajaanissa Kylmän alueella, noin viiden kilometrin päässä Kajaanin keskustasta. Avonius pitää vaatimuksia mahdottomana. Hän ei ole kuitenkaan lähettänyt lausuntoa ministeriöön.1. Mielestäni vaatimukset neliömetreistä ovat valtavia. Meillä loppuu tilat kesken. Hevoset saavat kyllä olla ainakin sen kuusi tuntia ulkona, aamusta iltaan.2. Öisin kuuden tunnin ruokintaväli ei toteudu. Me annetaan iltaheinät noin kello 8 aikaan ja aamuruokinta tehdään kello 7.30. Heinäautomaateista olen kuullut aika paljon huonoa. Se on muutenkin kallis investointi, etenkin nyt kun kaikki hevosalalla kallistuu. 3. Hevoset voivat halutessaan koskettaa naapurihevosta kaltereiden välistä.4. Meiltä löytyy kaikille hevosille automaattiset juomakupit. Vain muutama poni on tällä hetkellä sankkojuotossa yöt.5. Meillä ei ole ulkona katoksia. Jos ulkona on satanut, niin silloin makuualue on märkä. Hevoset ovat yöt tallissa. Meillä on ollut niin kiireinen kevät ja kesä, niin ei ole ollut aikaa miettiä, mitä tehdä jos muutoksia pyydetään. Olen miettinyt, että kuka näitä päättää? Todella radikaaleja muutoksia toivovat.Ei tunteita puoleen tai toiseenYlirannan ratsutila ja ratsastuskoulu sijaitsee lähellä Oulua Iissä. Iin keskustaan on matkaa noin viisi kilometriä. Tila on SRL:n hyväksymä ratsastuskoulu ja sen yrittäjänä toimii Anne Perätalo. Perätalo ei ole toimittanut ministeriöön omaa lausuntoa. Hän on kuullut ja lukenut aiheesta, mutta se ei ole herättänyt juuri tunteita suuntaan tai toiseen.1. Tilaa riittää, laitumet ja lankkutarhat ovat kriteerien suuruiset. 2. Meillä on ruokintaväli varmaan noin neljä tuntia. Hevosilla on vapaa heinä, heinää riittää. 3. Tallissa hevoset pääsevät koskemaan toisiaan kaltereiden läpi. Hevoset ovat kuitenkin pääsääntöisesti tarhoissa.4. Löytyy automaattiset vesikupit. 5. Laitumet ovat ainoa paikka, josta katosta ei löydy. Laiduntamisalue on kyllä suuri. Katoksen rakentaminen on mahdollista tarvittaessa.. "Tämä keskustelu on kertaalleen jo käyty"Friskalan talli sijaitsee Turussa, 7 kilometrin päässä keskustasta. Yrittäjä Päivi Savilahti-Bäckman pitää asetusluonnosta huonona. Hän on lähettänyt oman lausuntonsa ministeriöön ja osallistunut myös toisen yrittäjän keräämään addressiin. 1. Onhan minulla tarhoille tilaa, ei se ole siitä kiinni. Osa hevosista on porukoissa ja välillä siirrän niitä pienempään, säästääkseni laitumia, jotta vihreää riittää. Se on valinta- ja tilannekysymys ja haluan säilyttää itselläni tämän yksilöllisen valinnanmahdollisuuden. 2. Ei varmaan ikinä onnistu. Miten mä sen yöllä teen? Kilpahevosilla voi varmaan heinää koko ajan pitääkin, mutta mnulla on osa lihavia hevosia ja poneja. Jos annan ruuan vaikka iltayhdeksältä, ahneimmat ovat imuroineet ne jo tunnissa. Neljältäkö pitää sitten olla paikalla kolistelemassa taas? 15 vuotta ollaan oltu ilman ähkyjä. Eli jotain on tehty oikein ruokinnan osalta.3. Minulla on kolme karsinaa 20:stä, jotka ovat tiivisseinäisiä. Niistä näkee vastakkaiselle puolelle, mutta ei pääse koskettamaan. 4. Päätän virtaaman sen mukaan, että jos joku kastelee koko lattian, niin väännän pienemmälle. Koska märästä karsinastahan tulee sitten myös sanomista. Ne, jotka juovat nätisti, ovat eri asia. Ulkona on 80 litran saaveja. Talvella kun olen laittanut lämpimiä vesiä, niin kyllä ne aamulla ovat olleet vielä auki. Laitumille vien 200 litran säiliöissä vettä.5. Tämä ei ole nyt asiallista, vaan nyt mennään juuri siihen, josta korkeimmasta hallinto-oikeudesta tuli minun kohdallani päätös, että kun hevoset eivät meillä ole 24/7 ulkona, ei tarvitse olla tarhassa sitä katosta, jossa osa hevosista sitten käytännössä kävisi vaan paskalla. Jos on makuupaikallinen säänsuoja, se tarkoittaa käytännössä sekä pihattoa että karsinoita, eli vaatii rahaa ja työvuosia lisää. Tämä keskustelu on minun mielestäni kertaalleen jo käyty. . Marko Björs pitää tallikäytävää ja Björs Horse Sport -yritystä alle viiden kilometrin päässä Helsingin ydinkeskustasta. 1. Ruskeasuolla vaikea asia, koska Helsingin kaupunki on vuokrannut meille tallinpitäjille tämän tietyn alueen ja investoinut paikkaan merkittävästi, viimeksi juuri erinomaisen suuren kentän pohjan. Hevoset eivät tarhaa pitkiä aikoja, mutta ne ovat urheiluhevosia, ja niitä liikutetaan muilla tavoin runsaasti. Näissä asioissa ei pitäisi tuijottaa mitään tuntimääriä vaan katsoa aina hevosen kokonaishyvinvointia. Jos jotain tuntimääriä tulee - no, sitten en tiedä. 2. En usko että tämä on monessakaan tallissa mahdollista. Hevoset ovat aina pärjänneet ja pysyneet täysin terveinä niin, että niille on jaettu viimeiset heinät illalla ja sitten taas aikaisin aamulla. 3. Meillä hevoset pystyvät koskettamaan ja nuuskimaan toisiaan kalterien läpi. Mutta näissä asioissa kannattaa muistaa, että hevoset ovat yksilöitä ja sen yksilöllisyyden huomioiminen on hyvää hevosenpitoa, ei samaa pakettia kaikille. On esimerkiksi hevosia, jotka eivät siedä ollenkaan toisia hevosia. Silloin niitä ei pidä siihen pakottaa. 4. Hyvähän se on jos hevosella on koko ajan vettä tarjolla, mutta ei ole kaikkialla mahdollista toteuttaa. Täytyy muistaa, että hevonen on eläin joka alun perin on vaeltanut kuivilla aroilla pitkiäkin aikoja ilman vettä, se kyllä pärjää montakin tuntia ilman vettä. Mutta toki mahdollisuuksien mukaan vettä pitää tarjota. 5. Suomessa on sellaiset sääolosuhteet, että tämä on mahdoton toteuttaa 365 päivää vuodessa. Monasti näkee tarhassa, että kunnolla loimitettu hevonen makoilee ihan tyytyväisenä märässä maassa. Ei hevoset ole sokerista."Heinävaatimus on älytön"Jaana Aitan Äimäraution Ratsastuskeskus sijaitsee Oulussa Äimäraution keskustassa. Ratsastuskouluyrittäjä Aitta pitää suurta osaa vaatimuksista mahdottomina on. Hän kertoo, että vetoomuksen lähettäminen asiasta on käynyt mielessä, mutta hän ei sitä ole vielä tehnyt. 1. Meillä on talli keskellä kaupunkia. Meillä on suuret tarhat, mutta niistä kaikki eivät välttämättä ole tuota 300 neliömetriä. Laitumia meillä ei ole. 2. Mielestäni tuo on älytön vaatimus. Meillä hevoset saavat iltaheinät kello 21 ja aamuruokkija tulee jo kello 5 aamulla. Mulla on toisella tilalla itseasiassa tammoille ja varsoille heinättimet. Olen toisaalta myös lukenut, että rutiinit ja hevosten järjestelmällisesti samaan aikaan ruokkiminen voi aiheuttaa myös haittaa. Jossain tutkimuksessa sanottiin heinättimiin liittyen, että ei pitäisi aina antaa samaan aikaan heinää. Muuten hevoset alkavat erittää vatsahappoja ennakoivasti ja siitä voi aiheutua terveyshaittoja.3. Meillä on mahdollisuus järjestää kosketusetäisyys. Toisella puolella tallia on avokarsinoita ja toisella puolella sellaisia karsinoita, jossa ei ole kosketusetäisyyttä. Kaikkien hevosten kanssa avokarsinat eivät käytännössä toimi. Osa ei halua kaveria viereen, muuten potkii. Kaikki eivät ole laumaeläimiä.4. Kesäisin toteutuu. Talvella juotetaan erikseen. Tänne on mahdotonta saada lämmitettävät kupit.5. Jos hevonen on vain kuusi tuntia ulkona, en koe tarpeelliseksi. Aika älytön vaatimus. Periaatteessa, jos tämmöinen sääntö tulisi, niin voidaan sellainen rakentaa, jos on pakko.. "Turhaa työtä, joka ei vaikuta hevosen hyvinvointiin"Kouluratsastusvalmentaja ja -tuomari Jonna Bordi toimii Sillankorvan hevostilan yrittäjänä. Hevostila sijaitsee alle viiden kilometrin päässä Leppävirran keskustasta. Yritys tarjoaa erilaista ratsastus- ja ryhmätoimintaa tavallisista ratsastustunneista lähtien. Bordi uskoo, että kaikki mikä edistää hevosen hyvinvointia on hyvä asia. ”Uskon, että varmasti jokainen ammattilainen haluaa hevosen terveydelle vain parasta. Halutaan, että hevoset ovat terveitä etenkin, kun eläinlääkärikulut on tyyriitä. Mielestäni on turhaa lisätä turhaa työtä, joka ei vaikuta hevosen hyvinvointiin”, Bordi kertoo. Bordi kävi yhteistä keskustelua vetoomuksen lähettämisestä ystävien kanssa Facebook-ryhmässä. Keskustelun jälkeen yhteinen ystävä teki yhteenvedon ja lähetti sen. 1. Meillä tämä on mahdollista. Hevoset ovat kokopäivätarhauksessa. Meillä on silla lailla onnellinen tilanne, että tarhoja pystytään tarvittaessa myös isontamaan. Yksittäisillä hevosilla on pienempiä tarhoja. Mielestäni olisi sulaa hulluutta ottaa pienemmissäkin tarhoissa sähkö pois, hevoset oppivat karkailemaan. Meillä en ole nähnyt kenenkään välttelevän sähköaitaa, syövät aidanaluset. Mielestäni on hevosen etu, että ne pysyvät mieluummin aidoissa kuin tulevat läpi. Joutuukohan tuhansien eurojen liian pienet Silber-tarhat purkaman tai isontamaan? Luulen, että niihin invesstoineet eivät ilahdu. 2. Meillä ei ole ruokinta-automaatteja. Yöaika on hankala. Meillä tehdään niin, että yöheinät ovat reilut. Kun katsotaan aamulla karsinoita, heinää on aina jäljellä. Mielestäni kuuden tunnin väli 6 öisin on typerä ajatus. Uskon, että reilulla yöannoksella se voi kuitenkin toteutua. Itse en tykkää slow feeding -laitteista. Niistä on tehty tutkimusta, että ne tekevät huonoa hevosten hampaille ja ikenille. Tiheäsilmäinen verkko voi aiheuttaa etuhampaisiin kulumaa. Lisäksi ei hevosta ole luotu syömään pää ylhäällä, pitää huomioida hevosen luonnollinen asento ja katsoa hevosen heinän tarve yksilöllisesti. Meillä ei tällä hetkellä ole varaa ostaa heinättimiä. 3. Meillä on vain yksi karsina, jossa umpiseinä. Meillä on yksi tamma, joka ei siedä muita naapureita paitsi tarhakaverin. Muuten potkii seiniä. Muissa karsinoissa on kalterit, joiden väli hevoset ovat kosketusetäisyydellä. 4. Mielestäni vaatimus tietystä litravirtauksesta on pikkasen saivartelua. Hevonenhan voi juoda vaikka pidemmänkin ajan. Olisi hullua lähteä tarkistelemaan sitä, että tuleeko tasan se kahdeksan litraa. Meillä on automaatit ja kaikki hevoset ovat myös lisäjuotolla, eli saavat esimerkiksi mässiä. Talvella erityisen tärkeää on lämmin juotto. Meillä on osalla lämmitettävät juottokupit ja osalla lämpöeristetyt. 5. Meillä löytyy kaikille makuualue. Sellainen pitää olla. Meillä on katokset ja niiden alla talvisin olkea ja kesällä purua.."Onko lainsäätäjän tehtävä puuttua?"Heidi Virta pitää Artukaisten ratsastuskoulua Turussa. Hän toteaa näin: "Mielestäni asetus tarttuu monessa kohtaa pikkuasioihin, jotka eivät lisää hevosen hyvinvointia, joka on kokonaisuus. On lähdetty puuttumaan ihan käytännön hevosten hoitoon, voi kysyä onko se todellakin lainsäätäjän tehtävä?"1. Meillä hevoset tarhaavat joka päivä 6 tuntia, paitsi lauantaisin, jos on kylmä. Meillä on tunnit aamupäivällä, eikä ole haluttu laittaa hikisiä hevosia suoraan ulos. Mutta jos asetus niin määrää. En kyllä ymmärrä, miten se lisää hevosten hyvinvointia. Meillä on tarhakoko 256 neliötä. Toki sitä voidaan kasvattaa yhdistämällä tarhoja, mutta sitten eivät kaikki kyllä pysty olemaan 6 tuntia tarhassa. Meillä on 35 hevosta eikä niiden määrää pysty vähentämään jos toiminta halutaan pitää myös kannattavana. Ratsastuskouluhevoset liikkuvat 2-3 tuntia päivässä, eivät ne enää tarhassa paljoa liiku, lähinnä rapsuttelevat kaverin kanssa. Olemme kaupungin vuokramaalla eikä maata mistään saa lisää. 2. Meillä ei ole mahdollista jakaa heinää 6 tunnin välein. Heinää varmasti on slowfeeding verkoissa riittävästi, ettei merkittäviä taukoja tule. Pitää myös huomioida hevoset yksilöinä, jatkuva heinänsaanti voi olla suorastaan vaarallista joillekin poni- tai alkuperäisroduille, jotka lihovat ja sairastuvat metaboliseen oireyhtymään. Meillä on kokemusperäistä tietoa siitä miten kutakin hevosyksilöä tulee ruokkia. 3. Meillä ratsastuskouluhevoset tarhaavat pareittain jos vaan löytyy sopiva kaveri. 4. Hevosilla on vettä tarhassa, ja hevosemme tarkistetaan siellä 4 tunnin välein. Niiden vesiastioihin viedään pakkasella kuumaa vettä, mutta en voi vannoa että ihan joka sekunti niillä olisi sopivaa haaleaa vettä. Ihmettelen miten vaikka Lapissa 25-30 asteen pakkasissa selvitään. Isossa tallissa lämmitetyt vesiastiat ovat todella iso investointi. Kenellä on sitten varaa. 5. Meillä on erittäin hyvin perustetut, pitävät hiekkapohjat tarhoissa, meillä ei ole mutaa. Mutta tietenkin ne ovat välillä märkiä tai lumisia Suomen ilmastossa.Päivitys 20.6. klo 18 Lisätty Artukaisten ratsastruskoulun osuus.Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen Friskalan hevosten tarhausasiassa
