Moni kilpahevonen laiduntaa - "Ne keiden linjat sallivat, ovat laitumella koko päivän"

Laiduntaminen on hevoselle luontaista niin fyysisesti kuin henkisestikin. Laiduntaessaan hevonen saa syödä koko ajan, mikä sopii sen ruoansulatukselle. Ravintokin on helposti sulavaa..Myös hevosen mieli lepää, kun se saa liikuskella rauhassa nyhtämässä ja valikoimassa ruohoa lajityypillisen käytösmallinsa mukaan. Laitumella hevosten tulee yleensä myös käveltyä paljon, jos ei muuten, niin hyönteisten takia. .Ihan kaikille hevosille laidun ei kuitenkaan sovi. Erityisesti ratsujen ja kylmäveristen kohdalla laiduntamista saattaa joutua rajoittamaan liian lihomisen takia. Osa hevosista taas stressaantuu ötököistä, tai ne eivät muuten osaa rauhoittua lepäämään laitumella. .Myös käytännön seikat ja tilan määrä vaikuttavat paljon siihen, laitetaanko kilpahevosia laitumelle vai ei..Lappajärvellä Etelä-Pohjanmaalla valmennustallia pitävän Tiina Koskisen hevosista valtaosa laiduntaa. Tallilla on myös isot tarhat, ja talvella hevosten pääsyä koko tarhaan rajoitetaan. Sen ansiosta tarhoissa kasvaa kesällä jonkin verran vihreää, ja sitä kautta kaikki hevoset pääsevät laiduntamaan ainakin joillain tapaa..Osa hevosista menee toukokuussa kokonaan laitumella, ja ne ovat siellä niin kauan, kuin kelit sallivat..Taukoa pitävät hevoset menevät kokomaan laidunlomalle, ja ne pärjäävät laitumella kivennäisillä. Treenissä olevat hevoset taas tulevat laitumelta ajoon tai sitten ne viettävät päivän tallissa. Ne saavat aika lailla saman verran ruokaa laitumelle kuin talliin..”Eivät ne laitumesta pysty niin paljoa syömään, ja nehän kävelevät laitumella paljon. Meillä startataan aika paljon, niin kyllä niitä melkein saa syöttää sen, mitä napa vetää”, Koskinen sanoo..Koskisella hevoset yritetään pitää kaikkiaan vähillä muutoksilla, joten starttien jälkeen pihattohevoset laitetaan yleensä suoraan pihattoon ja laidunhevoset laitumeen. Tutulla tavalla toimittaessa hevoset viihtyvät parhaiten..”Jos ne ovat tottuneet olemana ulkona, eivät ne silloin lepää, jos ne jättää talliin. Talvella kyllä joskus jätetään ulkona asuvat startin jälkeen sisään, jos ihan räntää sataa, mutta ehkä lähinnä siksi, että niin on itsellä mukavampi olo”, hän hymyilee..Enemmänkin hevosia voisi pitää laitumella, Koskinen miettii..”Pitäisi rakentaa oriin pitäviä laitumia. Se olisi tähän kehitysideana”, hän sanoo..Osalle laitumesta on selvää hyötyä. Esimerkiksi hiekkaa syövä suomenhevonen voi laitumella erittäin hyvin. .Tallin shetlanninponia ei laiteta laitumeen kaviokuumeen ja lihomisen pelossa, ja samaa huolta on norjalaisten kanssa. .”Niiden kanssa pitää olla tarkkana, että ne mahtuvat aisojen väliin, kun nehän elävät melkein pyhällä hengellä”, Koskinen paljastaa..Ötököistä ei juuri ole haittaa Pohjanmaan lakeuksilla, ja aika harvoja loimitellaan niitä vastaan. ”Yksi norjalainen on, jolla on ihottumaloimi, ja sitä viedään talliinkin”, hän kertoo..Kangasniemellä tallia pitävä Terho Rautiainen kertoo, että heillä lämminverisiä laidunnetaan enemmän ja suomenhevosia vähän vähemmän..Jos suomenhevosella on startti lähellä, sitä ei pidetä laitumella, mutta peruskuntokaudella nekin voivat olla laitumella koko ajan..Lisäksi ajon jälkeen hevoset saavat syödä narussa pihanurmea terapiahoitona, Rautiainen kertoo. .Hän toteaa, että laidun tuntuu veltostuttavan nimenomaan suomenhevosia. Siksi ne otetaan ennen starttia neljäksi, viideksi päiväksi sisään syömään kuivaa heinää. Startin jälkeen nekin pääsevät laitumelle, jos ei heti illalla kotiin palatessa, niin ainakin seuraavana aamuna..Hevosia ajetaan paljon laitumelta. Silloin ne saavat laitumelle väkirehut ja kivennäiset, sillä yleensä laidun ei riitä ravinnoksi kovaa työtä tekevälle hevoselle. .”Kyllähän se laiduntaminen hevosen mahalle on hyvä, ja ne pysyvät notkeina, kun yön selkään kävelevät paljon. Sekin on hyvää treeniä”, Rautiainen toteaa. .Vieraat hevoset laiduntavat omilla, pitkillä lohkoillaan, omia on yleensä pari kolme samalla laitumella. Oriit eivät pääse laitumelle, vaan ne ovat putkitarhoissa, etteivät ne vain satu karkaamaan yöllä. Niitettyä vihreää heinää annetaan tarhoihinkin. .Osa loimitetaan ötököitä vastaan, ja kaikkein herkimmät eivät hyönteisten takia pääse laitumelle. Tosin kertaalleen Rautiaisen laitumella murheita on aiheuttanut isompikin elukka..”Viitisen vuotta sitten yksi karhu kävi hevosta kaulasta kiinni, ja siinä oli raapimisjälkiäkin. Se oli kuulemma erauspentu, läpikulkumatkalla. Sen jälkeen pedot eivät ole mitään aiheuttaneet, vaikka niitä tässä kulkeekin”, Rautiainen kertoo..Jani Ruotsalaisen hevoset asuvat Juvan kesäradan tallilla. Laitumella olemista rajoittavat lähinnä olosuhteet, Anu Ruotsalainen kertoo. .”Meillä vain varsat ovat kesän laitumella. Ratatallilla se on niin rajallista. Meillä ei ole kuin kaksi isoa tarhaa, jossa laiduntaa. Siellä on jokainen vuorollaan niistä, ketkä malttavat”, Anu Ruotsalainen sanoo. .Päivisin laitumet ovat yleensä tyhjillään, ja hevoset laitetaan niille yöksi. Yleensä hevosia laitetaan kaksi tai kolme samalle lohkolle. Ruokintaan yölaidun silloin tällöin ei vaikuta. .”Samalla tavalla syötetään, mutta ehkä kuivaa heinää sitten syövät vähän vähemmän”, Ruotsalainen sanoo. .Myös Matias Salon Salo Stablen laiduntamiskäytäntöihin vaikuttaa nimenomaan tilan määrä. Tallilla on kolme laidunlohkoa, ja niille laitetaan kerrallaan yksi tai kaksi hevosta, yleensä niin, että omia voi olla kaksi, mutta vieraita pidetään yksittäin. Sosiaalisuutta yksin tarhaavien ja laiduntavien hevosten elämään saadaan sitten sillä, että ne voivat olla yhteydessä toisiinsa aidan yli tavallisissa tarhoissa..Laitumet ehtivät olla yleensä kesällä käytössä muutaman kuukauden ajan, ja tänä kesänä hevoset eivät ole vielä päässeet laitumelle. .Myös Salo Stablella laiduntaminen tapahtuu yleensä yöaikaan, ja päiväksi hevoset tulevat karsinaan lepäämään..Ruokintaan laiduntaminen ei juuri vaikuta. Hieman vähemmän ne syövät kuivaa heinää, mutta pelkällä vihreällä hevoset eivät pärjää..Jos jokin hevonen tarvitsee ihan kunnon tauon, sille katsotaan laidunpaikka muualta koko kesäksi tai lyhemmäksi aikaa. Yksivuotiaat saavat olla laitumella kauempana koko kesän..Esteratsastaja Petra Heikkinen pitää tallia Kirkkonummella. Hänen hevosensa laiduntavat paljon..”Kyllä se niiden päälle tekee niin hyvää olla laitumella. Saavat olla hevosia siellä”, Heikkinen painottaa..Laitumia aletaan käyttää toukokuussa, ja sitten laidunnusta jatketaan niin kauan kuin on säiden puolesta mahdollista..Ratsujen kilpailusuoritukset ovat hyvin erilaisia kuin ravihevosilla. Siinä kun kilpailevalle ravihevoselle ylipaino on ongelma vain harvoin, ratsuilla asiaan on usein kiinnitettävä huomiota..”Ne keiden linjat sallivat, ovat laitumella koko päivän. Osa on puoli päivää ja laiskimmat ja lihavimmat pari tuntia”, Heikkinen kertoo. .Hänet tavoitettiin autosta ajelemasta kotiin Norjasta nations cup -kilpailusta, jossa hän hyppäsi toisella kierroksella nollaradan hevoselle Oechie K. Se on hänen ykköshevosensa, ja samalla myös se, joka saa laiduntaa vähiten..”Se on liian hyvä rehunkäyttäjä ja muutenkin laiskanpulskea”, Heikkinen hymyilee..Nuorista hevosista osa on yön sisällä, osa on laitumella yötä päivää. Pari nuorta laiduntaa yhdessä, mutta vanhemmat kilpahevoset yksittäin..”Kyllähän se laidun rauhoittaa ja vähän väsyttää. Kuumat ja menevät hevoset ovat paljon helpompia ratsastaa, kun ne ovat paljon laitumella”, Heikkinen sanoo..Koko päivän laitumella olevat saavat vähemmän väkirehua, mutta kilpahevoset normaalisti. Hyönteisten suhteen paikka on miellyttävä: ötökkäloimia tarvitaan pääsääntöisesti vain muutaman viikon mäkäräkautena..Iisalmessa tallia pitävä kenttäratsastaja Kirsi Oksanen taas on laidunnusihminen henkeen ja vereen. Osittain se johtuu myös siitä, että oman työn ja elämän takia hevosten päivittäinen hoitaminen ei saa olla liian sitovaa. Niinpä hevoset ovat talvet ryhmissä pihatoissa vapaalla heinällä ja kesäisin ryhmissä laitumilla. Hevosille tämä on sopinut hyvin. .Oksasen kilpailevat hevoset ovat nuoria kouluratsuja ja vanhempia kenttähevosia..”Kaikki ovat mukana tässä luomuelämässä. Kun kelit sallivat, ne alkavat laiduntaa”, hän kertoo. .Kilpailuaamuna Oksanen ajaa trailerin tai auton laitumen reunalle ja lastaa hevoset sieltä kyytiin..”Vain yksi laiskempi kenttäruuna on sellainen, joka vaikuttaa hyötyvän siitä, että otan sen karsinaan edellisenä iltana”, Oksanen kertoo. .Kuumalla ilmalla se saattaa tulla sisälle jo edelliseksi päiväksi, etenkin kun Iisalmesta saa lähteä kilpailuihin jo hyvissä ajoin. Ruuna lepää sisällä vaikka yksinään, siinä kun moni muu hevonen ei lepää kaverinkaan kanssa, kun osa laumasta on ulkona..Vuosien aikana vain yksi omakasvattiratsu oli jostain syystä sellainen, että se ei soveltunut porukkaan, vaan ajoi muita takaa. Se päädyttiin myymään, vaikka laatunsa puolesta se olisi haluttu pitää..”Se ei viihtynyt laumassa, ja lauma ei viihtynyt sen kanssa. Ihan jokainen ei laumaan sovi”, Oksanen sanoo..Talvella hänen hevosensa eivät juurikaan saa väkirehua, mutta kesällä osa sitä tarvitsee. Lisäksi painonhallintaa tehdään valitsemalla laitumet hevosten mukaan..”Laihemmat ja aktiivisemmat ovat vastauudistetulla laitumella, laiskemmat ja paksummat köyhemmällä rantalaitumella. Kengällisiä ei tietenkään laiteta mihinkään ryteikköihin”, Oksanen selittää..Kaikilla hevosilla on pihattokatokset, joihin ne menevät suojaan ainakin paarmoilta..”Jos ne rauhallisesti kävelevät ja vaihtelevat paikkoja ötököiden takia, se ei haittaa, mutta ei kukaan saa joutua juoksemaan niitä karkuun”, Oksanen linjaa..Hän toteaa, että laiduntaminen vain kertakaikkisesti on hevosen elämää..”Kyllähän sen huomaa jo kavionlaadustakin, kun ne saavat tuoretta, vitamiinipitoista evästä”, Oksanen huomauttaa..Myös hevosten käyttäytymiselle luonnollinen laumaelämä tekee hyvää..”Ne nuoret hevoset, jotka ovat laitumella ja porukassa, keskittyvät paremmin ja ovat mukavampia ja rauhallisempia. Niillä ei ole typerää pöllövirtaa”, Oksanen kiittää..Hiekka painaa suolistoa.Heinää väkevämpää? - Kaikki säkkirehu ei ole väkirehua

Moni kilpahevonen laiduntaa - "Ne keiden linjat sallivat, ovat laitumella koko päivän"

Aiheeseen liittyvää