Mystinen parapox - tarttuuko se myös ihmisiin ja onko sitä myös ratsuilla?

Talvisaikaan vuosina 2021–2022 Suomessa sairastui arviolta satoja hevosia tarttuvaan ihotulehdukseen, vuohisrokkoon. Taudinkuvaan kuului jalkojen turpoaminen sekä niiden alaosaan, vuohisalueen ihoon, ilmestyneet rakkulamaiset muutokset, jotka alkoivat myöhemmin erittää visvaa tai märkäeritettä. Outoa oli se, että valtaosa sairastuneista oli ravihevosia, jos kohta yksittäistapauksia oli muissakin hevosissa. Selkeä riskitekijä kuitenkin oli, että tallissa pidettiin myös ravihevosia."Pitää muistaa että virus on tunnistettu tästä epidemiasta ensimmäistä kertaa ja nyt kun meillä on diagnostinen testi olemassa niin on mahdollista, että virusta löytyy jatkossa enemmän myös muista hevosista, kun sitä nyt osataan etsiä", virusta tutkivaan suomalaiseen tutkimusryhmään kuuluva tarttuvien eläintautien erikoiseläinlääkäri Katja Hautala toteaa.Englanninkielinen tutkimusraportti täällä ja täällä Vuohisrokko on usein hyvin kivulias, iholle nousee kipeitä rakkuloita ja sairastunut hevonen saattaa ontua jopa kävellessä. Hevosten ihovaurioista otetuista näytteistä valtaosasta (23/26) löytyi PCR-tutkimuksessa hevosen parapoxviruksen (Equine parapoxvirus) perimää. Lisäksi näytteistä löytyi useita bakteerilajeja, joista jotkut voivat tarttua myös ihmiseen. Pox-virukset tarttuvat yleisesti limakalvojen ja ihovaurioiden kautta.Tutkimuksessa tuli esiin yksittäisiä havaintoja iho-oireista sairastuneita hevosia hoitaneilla ihmisillä, ihon punotusta ja rakkuloita, mutta niiden aiheuttaja jäi varmistamatta, koska ihmisistä ei saatu näytteitä. Moni muilla eläinlajeilla todettu parapoxvirus on zoonoottinen eli tarttuu ihmisen ja eläimen välillä. Tämän uhkan tiedostaminen ja suojautuminen ovat tärkeitä myös hevosen tarttuvan vuohisalueen ihotulehduksen yhteydessä. Asiasta kaivataan kuitenkin lisää tutkimustietoa. Parapox on tavattu monilla eläinlajeilla, ja jo entuudestaan tunnetaan tapauksia, joissa ihminen on saanut tartunnan naudalta.. "Tullut raviratakäynniltä"On suhteellisen outoa, että tutkimukseen liittyvän kyselyn perusteella merkittävin riskitekijä hevosten sairastumiselle oli ravihevosten pitäminen samassa tallissa. Noin 60 prosenttia tautiin sairastuneiden tallien edustajista arvioi kyselytutkimuksessa, että tartunta oli tullut talliin raviratakäynniltä. Muita epäiltyjä tartuntareittejä olivat kengittäjän vierailu, talliin tullut uusi hevonen, klinikalla käynti tai vierailu muulla tallilla. Niillä talleilla, joissa sairautta havaittiin, oli kontrolliryhmään verrattuna useammin ainakin yksi ravihevonen. Lisäksi tallien yhteydessä oli yli 80 prosentissa tapauksia, koiria ja 69 prosentissa kissoja. Lähes 8 prosenttia raportoi rotista ja villeistä hirvieläimistä. Kuivitus oli yleisimmin sahanpurua. Sairaustapaustalleilla hevosia pestiin tavallista useammin, ja myös ihmisten käsien pesua raportoitiin, sekin nousi esiin, että niissä käytettiin hevosilla useammin lampaanvillakääreitä. Niin ikään sairastuneiden hevosten omistajat raportoivat pitävänsä hevosia hiekkatarhoissa, joiden pinta oli laadultaan heikkoa. Sen sijaan korrelaatiota ei löydetty sen suhteen, käytettiinkö hevosilla yhteisiä varusteita vai ei.Mutta liittyvätkö nuo asiat virukseen ja miten jokin hevosten virus voisi olla vain ravihevosilla? Tähän kysymykseen vastausta odotellessa Hautala arvelee, että epidemian leviämistä edesauttoi, että virus viihtyy talvisissa olosuhteissa ja talvisin suuri määrä hevosia kokoontuu yhteen useammin raveissa kuin ratsastuksessa. ”Siihen voi olla monia syitä. Syy voi olla osittain myös ulkoinen. Ravihevoset kilpailevat aktiivisemmin talvikaudella kuin ratsut ja niille tulee todennäköisesti helpommin lieviä ihovauriota jalkoihin kilpailun yhteydessä", hän pohtii. Talleissa joihin tauti tuli, noin kolmasosa hevosista sairastui ja taudin itämisaika oli lyhyt, noin kolme päivää. Hautalaa kiinnostaa tietää, mikäli vuohisrokkotapauksia ilmenee uudelleen ja erityisesti jos useampi hevonen tallissa sairastuu tai jos hevosia hoitavilla ihmisillä havaitaan taudin yhteydessä iho-oireita. Hän kuitenkin toteaa, että parapox on helppo sekoittaa tavalliseen vuohisrupeen. Muodostaa immuniteetinTutkijat pystyttivät virukselle diagnostisen PCR-testin, joka mahdollistaa nopean diagnostiikan mahdollisten uusien tapausten tunnistamisessa. Hautala arvelee, että myös rokote olisi suhteellisen helppo kehittää.”Hyvää tässä on se, että tartunnan saanut hevonen näyttää muodostavan immuniteetin parapoxvirusta vastaan. Tauti paranee parissa-kolmessa viikossa, vaatii tukihoitoa kuten puhtautta ja vaikkapa hunajaa tai pihkasalvaa. Jatkotutkimuksilla pyritään selvittämään immuniteetin muodostumista ja kestoa tarkemmin.”Hyvä tukihoito on tärkeä, jotta rakkula-alue ei infektoidu bakteeritartunnan seurauksena, jonka jälkeen hoito monimutkaistuu ja pitkittyy.Vastaajista 73 % kertoi paikallishoidon riittäneen, mutta noin kolmasosalla talleista sairastuneita hevosia hoidettiin myös suun kautta annettavalla tai lihakseen pistettävällä antibiootilla. Kivuliaista oireista huolimatta tulehduskipulääkkeitä sairastuneille hevosille annettiin vain joka kymmenennessä tallissa. Zoonoosiriskin ollessa ilmeinen Hautala painottaa käsihygieniaa ja kehottaa käyttämään käsineitä, kun sairastuneen hevosen ihoa hoidetaan..Näppylät ja nyppylät - hevosten ihosairauksien skaala ulottuu harmittomasta erittäin vakavaan. Virtanen J, Hautaniemi M, Dutra L, Plyusnin I, Hautala K, Smura T, Vapalahti O, Sironen T, Kant R, Kinnunen PM. Partial Genome Characterization of Novel Parapoxvirus in Horse, Finland. Emerging Infectious Diseases 2023;29(9):1941-1944. https://doi.org/10.3201/eid2909.230049 Virtanen J, Hautala K, Utriainen M, Dutra L, Eskola K, Airas N, Uusitalo R, Ahvenainen E, Smura T, Sironen T, Vapalahti O, Kant R, Virtala AMK, Kinnunen PM. Equine dermatitis outbreak associated with parapoxvirus. Journal of General Virology 2023;104(12). https://doi.org/10.1099/jgv.0.001940

Mystinen parapox - tarttuuko se myös ihmisiin ja onko sitä myös ratsuilla?

Aiheeseen liittyvää