Onko yhtälö varat-versus-velat kunnossa? "Älä pala loppuun jatkamalla tappiollista tallitoimintaa"

Hevosihmisten taloushuolet. Mikä avuksi niihin? Vastaus tulee jo tässä, joten, jos on kiire, loppujutun voi jättää vaikka lukematta: Ynnää pelottomasti kaikki tulot ja menot, suurentelematta tuloja ja pienentelemättä menoja. Ja opettele tuntemaan tase. Talousalan ammattilainen, pitkän linjan tallinpitäjä ja kirjanpitäjä Tiina Ahlqvist tietää, että hevosihmisissä on paljon heitä, jotka eivät ole varsinaisesti talousihmisiä. Ja hevosalan yrityksissä niitä, jotka eivät ole varsinaisesti yrityksiä.Vanha hevosalan sanonta uskonto kymppi, laskento nelkku, ei ole tyhjä hokema.Silti on yllättävän yleistä, ettei budjetoida vain siksi, ettei haluta nähdä silmästä silmään sitä tosiasiaa, että firma ei ole elinkelpoinen. Että yhtälö ei toimi. Tästä Ahlqvist mielellään puhuu ja tästä hän pitää hevosihmisille myös luentoja. . Budjetointi ei kuitenkaan ole vaikeaa. Hevostallinpidon kustannukset eivät suuresti vaihtele ja ovat alan ihmisillä kyllä tiedossa. Se, mikä päti viime vuonna, pätee suurin piirtein tänäkin vuonna, etenkin, jos siihen laskee jonkun prosentin yleistä kustannustason nousua päälle. Elämistä ja unensaantia iltaisin helpottaa, jos tuntee yrityksen tulot ja menot ja sen, mistä ne muodostuvat. Tämä vaatii vähän laskimen käyttöä, mutta ei ole vaikeaa.Hevosalan musta piste on siinä, että eletään valheellisesti yli varojen, eikä suostuta myöntämään asiaa. Joko harrastuksesta on väenvängällä haluttu tehdä työ tai sitten on ajateltu, että "muutama vieras hevonen maksaa omien kustannukset". Näissä skenarioissa tuppaa käymään niin, että kun edellytyksiä yritystoimintaan ei oikeastaan ole, infrastruktuurit eivät ole kunnossa, eikä rahaakaan ole, kaikki aika menee niiden vieraiden hevosten hoitoon ja arjen pyörittämiseen ja omat hevoset jäävät pahimmillaan kokonaan ratsastamatta ja seisovat kalliina tyhjänpantteina, sillä vievät kukin yhden karsinapaikan, josta saisi ulkopuoliselle vuokrattuna karsinamaksun.Jos karsinapaikalle olisi mahdollista saada ratsastuskoulun opetushevonen, oman hevosen pitäminen siinä olisi vielä kalliimpaa.. Tiina Ahlqvist huomaa muitakin vääristyneitä ja pidemmän päälle tuhoisia toimintamalleja. Yksi on jatkuva "hösääminen". Se, että "kun mä teen vaan koko ajan hirveästi, mä olen hyvä hevosihminen ja tallinpitäjä". "Se menee sitten siihen, että viedään heinäsiivu kerrallaan, jotta voidaan sanoa, että "me ruokitaan neljä kertaa päivässä"."Jos koko elämä on paskanmättöä ja hevosten roudaamista tarhaan ja takaisin, ei sulla ole voimavaroja mihinkään yrityksen kehittämistyöhön. Loppuunpalaminen vaan uhkaa."Mitä enemmän alakanttiin oman työn arvo on laskettu ja mitä pienemmäksi on viilattu kate, sitä varmemmin tallinpitäjä ajaa itsensä lopulta uupumukseen.Ahlqvist ottaa esimerkin vesien viemisestä tarhoille, joka monessa paikassa tapahtuu ämpäreitä kantamalla, kun se voisi tapahtua vetämällä letkut tarhoille asti ja avaamalla hanat tallista. Tai sen, että käydään hakemassa hevosille rehua säkki kerrallaan."Jos sen säkinhakemisreissun avaa alkutekijöihinsä, niin jos se on se ratsastuksenopettaja, joka sen reissun tekee, sille tulee helposti 50 euron hintalappu, kun lasketaan auton bensakulut, yksittäisen säkin kalleus ja opettajan tuntipalkka. Sitten kun miettii, että jos rehut olisi tilattu asianmukaisesti etukäteen isommassa erässä, se opettaja olisi sen tunnin aikana voinut pitää ratsastustunnin ja saada itse sen 50 euroa sen sijaan, että joutui nyt maksamaan saman summan ulos."Töiden järjestämistä mahdollisimman tehokkaaksi kannattaa Ahlqvistin mielestä todellakin miettiä. Asiaa on tutkittu Työtehoseuralla ja siitä on julkaistu tutkimus..Hevosen myyntikateMyyntikate kertoo yritystoiminnan kannattavuudesta ja se saadaan vähentämällä myyntituotoista muuttuvat kustannukset. Käytännössä myyntikate kertoo, kuinka iso osuus myynnin tuotoista jää kattamaan yrityksen kiinteitä kuluja.Onko karsinassa opetushevonen vai täysihoitohevonen?Opetushevosen myyntikate per vuosi on 12 kk x 1240 = 14 880 euroaHoitohevosen myyntikate per vuosi on 12 kk x 600 = 7 200 euroaNäiden erotus on 7 680 euroa- opetushevosen hyväksi. Laskelmassa ei ole otettu huomioon rehuja.Jos hevospaikalla seisookin sitten työsuhdehevonen tai jokin muu "tuottamaton" hevonen, tai jopa oma hevonen, niin sen osuus myyntikatteesta jää yritykseltä saamatta. On siis eroa saako myyntikatetta kiinteitä kuluja varten viiden, kymmenen vai viidentoista hevosen osalta..KulutKysymykseen: "Miksi liikevaihto ei ole kasvanut, vaikka kulut ovat kasvaneet?" löytyy usein inhorealistinen vastaus.Tiina Ahlqvist on aina haaveillut tilanteesta, joka on hänelle tuttu autokaupoista, eli tarkasta tuotto- ja kuluseurannasta, joka autokaupoissa tapahtuu per liiketilan neliö.Tallilla voitaisiin tehdä samoin. "Jos vertailtaisiin kuluja per joku yksittäinen hevonen kaikkien tallin hevosten keskikuluun, päästäisiin jo jyvälle, mitkä hevoset ovat tuottavia, mitkä taas eivät. Tässä vaiheessa voi jo jokin kello soida! Ja tätä tietoa voisi sitten verrata muiden saman kirjanpitäjän asiakasyrittäjien kesken. Ja jos olisi vielä niin, että olisi yksi ja sama, vaikkapa lajiliiton tuottama malli-tilikartta, jota kaikki tallinpitäjät käyttäisivät, syntyisi helposti vertailukelpoista tietoa ja voisi paljastua kiinnostavaa dataa! Ei tarvitsisi tietenkään paljastaa omia liiketietoja naapurille, vaan voitaisiin verrata omaa tietoa yhteiseen keskiarvoon ja etsiä vastausta kysymykseen, miksi minun tallilla vaikkapa kuivikekulut ovat näin suuret."Voi paljastua, että kuivikkeiden käytöstä ei ole selkeää ohjetta ja asiakkaat lisäilevät sitä itse. Kenties he vieläpä pyytävät alennusta karsinamaksusta sitä vastaan? Kun taas kannattavammilla talleilla kuivituksen hoitaa ainoastaan määrätty työntekijä ja kaikki asiakkaat maksavat hoidosta saman, täyden hinnan. . Prosessit kuntoonAhlqvist painottaa, että yrityksenä toimivalla tallilla täytyy olla prosessi ja systeemi joka ikiseen työvaiheeseen. Huono systeemi ei ehkä ole häävi, mutta sekin on parempi kuin ei systeemiä ollenkaan.Sen Ahlqvist on huomannut, että kustannusheittoja on paljon."Jos joku on ollut 10 vuotta minulla asiakkaana, näen kyllä mitä hänen kengitys, eläinlääkäri- ja rehukulut vaikkapa ovat olleet ja pystyn myös vertaamaan muihin asiakkaisiini. Tällainen tieto olisi usein arvokasta avata tarkasteluun. Etenkin nyt, kun alalla ei mene kovin hyvin ja rahat ovat monelta loppu", hän sanoo.Ahlqvistin lempitapa pitää kuluseurantaa on jakaa yrityksen tulot ja menot hevoskohtaisesti. Tällöin näkee, kuka tallin asukeista tienaa eniten ja kuka vähiten. Selviää myös, kuinka monta vapaamatkustajaa on mukana."Voi paljastua, että nämä viisi juoksevat tunteja, mutta nuo viisi eivät tee paljon mitään, vaan päinvastoin sairastelevat paljon. Silloin voi miettiä, että ehkä ne ovat vääränlaisia tuntitoimintaan ja sairastelevat senkin vuoksi. Silloin pitää ehkä raakasti pistää vaan pois."Ahlqvist kertoo, että ratsastuskouluhevonen on parhaimmillaan 150-senttinen, alkuperäisrodun edustajan näköinen, pieniliikkeinen, sitkas pullukka. Näitä kannattaisi siis olla joka karsinassa, jos ratsastuskoulu on bisneksenä. Ja jos ei ole, kannattaa kysyä, miksi.Tuhannen taalan kysymys on, kuinka paljon joukossa on yrittäjän omia hevosia, jotka eivät tuota mitään. Ja koska ne eivät ole osa yritystoimintaa, myöskään niiden kuluja ei voi ujuttaa kirjanpitoon, sillä vähennyskelpoista verottajan silmissä on vain sellainen, mikä liittyy suoraan liiketoimintaan. "Omien harrastushevosten maksattamisen yritystoiminnan avulla on peiteltyä osingonjakoa. Jos sellaisesta jää verottajalle kiinni, siitä voi rapsahtaa isot seuraamukset!"Verotarkastuksen osuessa kohdalle voi käydä kalpaten, jos sellaista yrittää. Yllättävän moni yrittää..Lainaraha ja kurantti omaisuusKysymykseen, kannattaako nykytilanteessa ja nykykoroilla ottaa lainaa, Ahlqvistilla on vastaus: "Kannattaa siinä tapauksessa, että sen jonkin asian ostaminen tulee muutoin kuin lainarahalla kalliimmaksi."Toinen lainalaisuus on, että lainaa voi ottaa, jos varallisuus kattaa velan määrän.Kattaako, sen näkee taseesta. Tase mittaa yrityksen omaisuuden ja velkojen arvoa tiettynä ajankohtana."Jos otan lainaa 100 000 euroa, minulla olisi oltava kuranttia eli oikeaa varallisuutta vähintään se 100 000 euroa", Ahlqvist alustaa.Kurantti varallisuus ymmärretään niin, että jos on kirjanpidollisesti omaisuutena vaikkapa viisi 20 000 euron hevosta, mutta kukaan ei maksa niistä paria tonnia enempää, kurantti omaisuus on 5 x 2000 euroa eli 10 000 euroa. Kurantti omaisuus on yhtä kuin heti rahaksi muutettavissa oleva omaisuus.Miksi kurantti varallisuus on tärkeä?Se on tärkeää muun muassa siksi, että lainasta pääsee halutessaan eroon myymällä omaisuuttaan, jolloin yritystoiminnan pystyy myös lopettamaan.Yllättävän monella on se tilanne, että on pyöritettävä huonoa yritystoimintaa, "koska ei ole muutakaan vaihtoehtoa". Silloin todellisuudessa eletään yleensä vain yli varojen, ja tilanne heikkenee kuukausi kuukaudelta."Näitä tilanteita, että ei päästä pois, on paljon. Sitten vaan kitkutetaan ja kärsitään ja tehdään koko ajan vaan lisää tappiota.""Hevosten kanssa on iso riski joutua huonoon tilanteeseen jo muutenkin, sillä jos jonkin jalka menee poikki, sen arvo muuttuu nollaksi yhdessä silmänräpäyksessä. Samalla periaatteella, hevosen, jolla ei ole vakuutusta, arvo on yhtä kuin nolla. Kallis työvoimaSuurin kustannus on työvoima, mutta toistaiseksi vähän automatisoiduilla hevostalleilla ei ole oikein keksitty tapaa päästä siitä.Hevosten lukumäärä ja työntekijöiden lukumäärä suhteutetaan tarkoin toisiinsa. "Olemme itse juuri tässä tilanteessa, että ulkopuolista työntekijää ei ole ja työ on käynyt melko raskaaksi. Lähdimme siis laskemaan, montako hoitohevosta tarvitsemme lisää, että työntekijän palkka + 50 % sivukuluihin saadaan hoidettua ja että paljonko on kapasiteetti, syövätkö tuottamattomattomat hevoset paikkakapasiteettia ja mikä pitäisi olla hoitomaksun hinta. Täytyisi vielä muistaa, että silloinkin kun työn tekee itse, tulisi sille saada työkorvaus. Joten jos tässä tilanteessa tekee itse vaikka viikonloput, niin niillekin pitää laskea hinta - eihän koskaan tiedä milloin on itse työkyvytön ja joutuu ostamaan työn ulkopuoliselta. Toki kaikki tekniset välineet helpottavat työtä, niiden hankintaa tulee jokaisen omalla kohdallaan arvioida." "Toki monella tallilla on niin huonot luottotiedot, etteivät he saa leasingkoneita, jos haluaisivat vuokrata vaikka pienkuormaajan."Yksikin maksuhäiriö ja leasingia ei tipu - ainakaan kahteen vuoteen, jossa ajassa henkilön luottotiedot nollautuvat.On yleistä, että hevosalan yritys maksaa vuodessa tuhansia euroja viivästysmaksuja ja perintäkuluja. Kaikki ovat luonnollisesti turhaa rahanmenoa ennestään jo huonossa taloustilanteessa. Likviditeetistä Ahlqvist toteaa, että rahaa pitää olla sen verran, että pystyy maksamaan kaikki yritystoimintaan liittyvät laskut heti. "Eli sanoisin, että olisi oltava kahden kuukauden liikevaihtoa vastaava summa kassassa. Aina voi käydä vaikka niinkin, että tulee vaikka pääntauti hevosiin, jolloin kulut jatkavat juoksuaan, sillä niitä ei tallinpitäjä voi katkaista, mutta tulot katkeavat. Silti olisi pystyttävä jatkamaan elämistä.". Peli poikkiJoskus ei ole muuta mahdollisuutta, kuin viheltää peli poikki.Ahlqvist kertoo painostaneensa tuttua hevosalan yrittäjää pitkään hakemaan yrityksensä konkurssiin."Hän vaan jatkoi ja jatkoi, eikä toivoa näkynyt missään. Laskettiin sitten eräänä päivänä yhteen kaikki se, mitä hän oli velkaa ja päästiin 18 000 euroon. Rahaa ei ollut, homman pyörittäminen vei kaiken likviditeetin, lainaa ei saanut enää mistään ja velkasumma kasvoi tasaisesti. Kun hän sitten sen konkurssipäätöksen teki, hän sanoi nukkuneensa ensimmäisen kerran moniin, moniin vuosiin."Etu siinä, että ehtii hakea firmansa konkurssiin ennen kuin velkoja sen tekee, on, että saa valita konkurssipesän hoitajan itse..Puhu kirjanpitäjälleHevosihmiset ulkoistavat kyllä kirjanpidon kirjanpitäjälle, mutta kirjanpitäjästä ei ole kaikkea sitä apua, mikä hänestä voisi olla, mikäli asiakas ei anna hänelle tarvittavia tietoja."Se ei paljon lämmitä, jos kirjanpitäjä pystyy vaan toteamaan, että tappiollistahan tämä sun toiminta on", Ahlqvist huokaa.Ja usein se on tappiollista, valitettavasti.Kirjanpitäjä neuvoo ja toteaa kuiteista, hyväksyisikö verotarkastaja ne vai ei, mutta vastuu kirjanpidosta on aina talliyrittäjän, ei kirjanpitäjän."Joskus kuulee, että on ne kuitit menneet läpi tähänkin asti. Siihen vastaan, että totta kai ne menee läpi niin kauan kunnes tulee verotarkastus."Tietoa ei kannata pantata kirjanpitäjän suuntaan. Kauhuesimerkki Ahlqvistilla on eräs asiakas, joka käytti lähes joka päivä omaa autoaan yritystoimintaansa, muttei koskaan toimittanut verottajalle laskelmaa ajetuista kilometreistä. Myöhemmin asia jossakin sivulauseessa paljastui. Häneltä jäi tuhansilta kilometreiltä saamatta kilometrikorvaukset, 0,53 euroa per ajettu kilometri.Kilometrikorvaukset saa, jos ajoa omalla autolla tulee työtehtäviin alle puolet kaikesta ajosta.Firman auto, käyttöetu tai muu yrityksen auto, ei tästä syystä aina ole kovin hyvä ratkaisu, sillä se voi tulla tulee saajalleen verotusarvoltaan kalliiksi, eikä kilometrikorvauksia voi laskuttaa..Alv ja sen tulkintaHevosalalla nähdyt alvien tulkinnat harmittavat Ahlqvistia. Rajaviiva vedetään siihen, onko kyseessä liikunnan harjoittaminen "tavanomaisesti ohjattuna ja valmennettuna" vai "lajiteknisemmästä" ja "henkilökohtaisemmasta" opettamisesta, joka on selkeästi opetustoimintaa/valmentamista. Liikunnan harjoittamiseen sovelletaan alempaa alvia, lajivalmentamiseen korkeampaa.Vero-fi -sivuilla on muun muassa seuraavat esimerkit:Esimerkki: Asiakas A osallistuu vuokraamallaan hevosella valmentajansa Yrittäjä B:n järjestämälle kouluvalmennustunnille. Kyse on suunnitelmallisesta hevosen ja ratsastajan opettamisesta kilpailuissa menestymiseksi. Palvelun myyntiin sovelletaan yleistä (korkeampaa) verokantaa, sillä palvelu sisältää asiakkaalle annettavaa lajiteknistä opetusta.Esimerkki: Ratsastuskoulun opettaja on paikalla valvomassa ja seuraamassa oppilaiden toimintaa koko tunnin ajan. Ratsastustunti pohjautuu ennalta laadittuun tuntisuunnitelmaan. Tunnin alussa ratsastuksen opettaja kertoo tunnin kulusta ja tunnin aikana opettaja ohjaa tehtävien kulkua varmistaen oppilaiden turvallisen tavan ratsastaa. Samalla opettaja antaa lajille tavanomaista opastusta, kuten ohjeita siitä miten hevonen saadaan halutulla tavalla suorittamaan tuntisuunnitelman mukaiset tehtävät. Edellä kuvattu ratsastuskoulupalvelu muodostaa palvelukokonaisuuden, jossa asiakkaalle annetaan mahdollisuus harjoittaa liikuntaa. Myyntiin sovelletaan alennettua verokantaa."Se on niin huonosti tulkittu se laki, että huonoa tekee. Alvit nousevat syyskuussa ja tällä hetkellähän tilanne on kuta kuinkin se, että raja vedetään ryhmän kokoon. Jos ryhmässä on neljä ratsukkoa, se on ratsastustunti ja alvi on pienempi, jos alle neljä, se on valmennusta ja alvi on suurempi. Mutta kyllähän me kaikki tiedetään, ettei se niin ole", Ahlqvist huokaa.Aiemmin oli niin, että kaikki ratsastuskouluhevosilla tehtävä toiminta on alemmalla verokannalla ja jos joku ratsastaa omalla hevosellaan, se on valmennusta, samoin kuin valmennusta on silloin, kun valmentaja siirtyy hevosten perässä. Aiempi linjaus oli Ahlqvistin mielestä selkeä ja toimiva, vaikkakin hevoset olisivatkin eritasoisia. Voivathan ratsastuskouluhevosetkin olla joissakin paikoissa korkeatasoisempia.Tällä hetkellä yrittäjän voi olla vaarallista mainostaa ratsastuskoulutoimintaansa "liian korkeatasoisesti" ja hänen kannattaa olla verottajan silmissä tarkka sanavalintojen kanssa.Kilpailupalkintojen verotus sen sijaan ei ole niin monimutkainen asia, kuin se on haluttu ymmärtää."Helpoin ratkaisu on antaa ottaa ennakonpidätys 60 prosentin mukaan ja saada se sitten veronpalautuksena takaisin."Veroilmoituksen tekoon kannattaa käyttää aikaa, jotta siitä saa hyvän. Huolellinen kirjanpito auttaa.

Onko yhtälö varat-versus-velat kunnossa? "Älä pala loppuun jatkamalla tappiollista tallitoimintaa"

Aiheeseen liittyvää