Ratsastajan painolla on yläraja – Noora Piipponen tutkii, mikä se tarkalleen on

Oulun yliopistolla saattaa päätyä työhuoneeseen, josta löytyy hevosten luita. Siellä on jo havaittu, että hevosen ruumiinrakenne, luuston lujuus, lihaskunto ja ikä vaikuttavat ratkaisevasti siihen, kuinka paljon se kestää kuormitusta.Hevoselle sopivan ratsastajan paino on kuitenkin monien asioiden summa. Käynnissä tehty talutusratsastus on huomattavasti kevyempää työtä, kuin raskas valmennus. Toisaalta hyvin kehonsa hallitsevan urheilullisen ratsastajan on hevosen helpompi kantaa, koska kehonsa hallitseva ratsastaja ei heilu selässä niin paljoa.Tämän voi todeta tekemällä ihmiskokeen ihan itse:hölkkää huonosti kiinnitetyn repun kanssa tietty matka. Tämän jälkeen kiristä reppu tiiviisti kehoon kiinni ja kulje sama matka samalla temmolla. Hyvin pian hölkkääjälle käy selväksi, miksi ratsastajan kehon hallinta on tärkeää hevosen hyvinvoinnin tukemiseksi. Heiluvan repun kanssa on epämiellyttävä liikkua, reppu hiertää ja voimia kuluu paljon enemmän.Tohtorikoulutettava Noora Piipponen on perehtynyt hevosiin jo pro gradu -tutkimuksessaan, jossa hän selvitti hevosen koon ja muodon arvioimista luumittojen perusteella. Avaimena menneisyyden arvoituksiin on hevosen etusääri, eli metakarpaali, jonka avulla voitiin selvittää muinaisten hevosten koko, paino ja jopa kesystatus..Kesyhevosen alkuperä: Ensin oli ratsastus, sitten tulivat vasta vaunut - mutta mitä olivat zebrot?. Tuhansia mittoja tutkimustyöhönMaisterityössään hän keskittyi hevosen eturaajan karpaaliluuhun eli etusääreen, nyt luita on mitattavana merkittävästi enemmän. Lähes kaikki luut, mitä elävältä hevoselta voi mitata. Toimistosta on siis siirryttävä talliin elävien hevosten pariin. Siirtymän ratsastusta harrastava Piipponen tekee mielellään."Tutkiessani hevosen taakankantokykyä otan hevosista useita mittoja. Mittoja on kaiken kaikkiaan 100, kun pro gradu –tutkielman mittoihin on tehty lisäyksiä rungon ja kaulan alueille painonkantokyvyn tarkastelun mahdollistamiseksi. Myös lihavuus- ja lihaskunto sekä kengättömyys tai kengitysväli huomiodaan laskelmissa. Käytän muun muassa rullamittaa, mittanauhaa, kahden kokoista työntömittaa ja itse kehittelemääni selän kaarevuus -mittaa, joka on tehty aaltopahvista, kankaasta, puuhelmistä ja grillitikuista. Se on hauskannäköinen viritelmä, mutta ajaa asiansa hyvin", Piipponen kertoo.. Hevosen oma rakenne on painonkantokyvyn kannalta usein merkittävämpi tekijä, kuin pelkkä säkäkorkeus tai paino. Ratsukon sopivuutta arvioitaessa lyhytrunkoinen ja tanakkarakenteinen hevonen voi kantaa suhteessa enemmän kuormaa kuin korkea, mutta siro ja pitkärunkoinen hevonen."Mitä paksumpi etusäären luu ja jänteet ovat suhteessa hevosen painoon, sitä paremmin se pystyy kantamaan taakkaa. Lyhyt ja tiivis selkä on myös huomattavasti vahvempi, kuin pitkä selkä. Pitkä selkä altistuu helpommin notkolle ja lihasväsymykselle.Vahva, lihaksikas ja lyhyt lannealue välittää takajalkojen voiman eteenpäin ja tukee selkärankaa kuorman alla."Lisäksi laaja rintakehä ja hyvä rungon syvyys antavat tilaa suurille lihaksille, jotka tukevat kantokykyä.Näiden havaintojen myötä voidaan selittää myös sitä, miksi esimerkiksi suomenhevoset, islanninhevoset ja monet ponirodut ovat kehittyneet kestäviksi. Niillä on lyhyet raajat, tiivis runko ja paksu luusto, minkä ansiosta ne kantavat usein helposti 20 prosenttia omasta painostaan.Pitkäjalkaiset, sirot ja pitkärunkoiset puoliveriset tai täysiveriset voivat olla herkkiä sekä selkä- että jalkavaivoille. Niiden optimaalinen kuormitus jää usein lähemmäs 15 prosentin rajaa, vaikka hevonen olisi korkea..Hevosen lihavuus ei ole leppoisaa, ja liike on edelleen lääke .”Ikea-kassi, kalavaaka ja kunnon treeni” - Metabolinen syndrooma on kokoelma häiriöitä niin hevosella kuin ihmiselläkin, mutta vain hevosella on kaviokuume.Tarkastellessa kantokykyä on otettava huomioon, että hevosen on kannettava oma ruumiinpainonsa varusteiden ja ratsastajan painon lisäksi. Hevosen ylipaino heikentää täten myös sen kantokykyä ja lisää rasitusta. Siksi lihavan hevosen ratsastajan tulisi olla kevyempi, kuin normaalipainoisen hevosen. Lisäksi on otettava huomioon varusteiden paino.On myös hyvä huomioida, että raskaat työhevostyyppiset hevoset soveltuvat paremmin taakan vetämiseen, ei kantamiseen, niiden oman suhteessa suuren ruumiinpainon vuoksi.."Aloitin tutkimuksen alkuvuodesta. Tällä hetkellä olen mitannut tutkimustani varten 46 hevosta, joista kuudeltatoista on otettu myös uudet mitat. Tavoitteenani on mitata yhteensä sata hevosta, jotta aineisto olisi tarpeeksi laaja. Tutkimukseni etenee nyt kesällä elävien hevosten mittoja ottaen sekä toista vertaisarvioitua artikkelia valmistellen. Niiden valmistuttua mittaan osteologisia hevosia, eli luurankoja, eri kohteissa ympäri Eurooppaa tutkimusrahoituksen puitteissa. Tavoite on, että jonkinlainen painonkantokyvyn selvitys olisi valmis vuoden 2027 loppuun mennessä", Piipponen summaa..Miten käytännössä? Kysyimme ratsastuskouluilta:Niemenpellon talliMikkeliläisellä Niemenpellon tallilla on painorajat. Yrittäjä Maarit Relander kasvattaa islanninhevosia, shetlanninponeja ja suomenhevosissa ratsu- ja suomenpienhevoslinjoja. Lisäksi tallilta löytyy sleesianhevosia.”Meillä hevoset ovat pitkäaikaisia kumppaneita. Haluan, että ne pysyvät pitkään terveenä – ja niin ovatkin pysyneet. Painorajat ovat säästäneet hevosiani, osa on elänyt 30-vuotiaiksi saakka, ja ongelmia on löytynyt vain hampaista, ei selästä tai jaloista", yrittäjä toteaa. Shetlanninponien raja on noin 40 kiloa, pituus 140 senttiä. Pienempien islanninhevosten rajat ovat 60–80 kiloa, isojen ja hyväkuntoisten issikoiden raja 90. Jos issikka on erityisen nuori tai vanha tai jos ratsastaja on kokemattomampi, painoraja on 70 kiloa. Suomenpienhevosten raja on 75 kiloa, mutta raja vaihtelee hevosen mukaan. Esimerkiksi enemmän ponimallisten suokkien raja on 60 kiloa. Reilua 100 kilon rajaa käytetään muutaman vankemman sleesianhevosen kanssa sekä isompien suomenhevosten kohdalla.Rajoja seurataan Hopoti-järjestelmän avulla. Järjestelmä ilmoittaa siihen rekisteröityneiden asiakkaiden ilmoittaman painon. Totuudenmukaisuuden vastuu on asiakkaalla.”Ei mulla mitään vaakaa ole, enkä kommentoi kenenkään painoa tai puhu siitä. Mikkelissä on paljon erilaisia talleja. Meille valikoituu hevosvalikoimamme takia yleensä normi- tai pienikokoisia ratsastajia”, Relander korostaa."Yleisesti yli 90 kiloa painavat eivät hyppää tällä tallilla. Joskus painorajan yläpäähän sijoittuvia ratsastajia neuvotaan keventämään harjoitusravin sijaan. Tarkat painorajat ovat herättäneet paljon erilaisia reaktioita.”Nykyään en ole törmännyt siihen, että ajateltaisiin kaikkien voivan ratsastaa issikalla painosta riippumatta.. Sitä näki aiemmin paljon. Nykyään ihmiset ovat niin valveutuneita. Mutta välillä tulee viestiryöppyä syrjimisestä, jos en päästä ratsastamaan tai hyppäämään. Tarjoamme kyllä aina maastakäsittelyä ja kärryillä ajamista", Relander kertoo. Peikin RatsastuskouluTomas Kiviranta espoolaisesta Peikin Ratsastuskoulusta toteaa näin:"Meillä maksimi on 80 kiloa, osalla 60 kiloa ja poneilla ehdoton maksimi 50. Ratkaisut ovat hevoskohtaisia. Me kyttäilemme painoa aika paljon, ei toki laiteta ketään vaa'alle, mutta kysytään. Tätä tehdään hevosten hyvinvoinnin takia.Peikissä painorajat ovat olleet käytössä jo kymmenen vuoden ajan Turkan Ratsurinne”No me olemme tunnetusti ratsastuskoulu, joka ottaa painavampaakin väkeä", Satu Turkka oululaisesta Turkan Ratsurinteestä kertoo. Turkan mielestä keskustelu ratsastajien painosta herättää ihmisissä usein paljon tunteita sekä usein myös somekeskustelua. Hän korostaa hevosen kokonaishyvinvointia."Toivoisin ihmisiltä maalaisjärkeä ja kykyä nähdä kokonaisuus. Meidän hevosillamme ei ole ylipainoa, ähkytapauksia tai mahahaavoja. Olemme tehneet Suomessa paljon hevosten hyvinvoinnin eteen. Mielestäni se, että hevonen kantaa omaa ylimääräistä sadan kilon taakkaa kehossaan on vakavampi asia kuin satunnainen yli 100 kiloa painava ratsastaja. Hevostilalta löytyy hevosia 80 senttiä korkeista poneista 180-senttisiin puoliverisiin. Tallilla on 55 hevosta, ja ne tekevät töitä 1–2 tuntia päivässä. "Ei me tietenkään laiteta 100-kiloista ratsastajaa pienen issikan selkään, mutta se saattaa sopia 170-senttiselle suomenhevoselle. Sama hevonen ei kuitenkaan kanna painavaa ratsastajaa monta kertaa viikossa tai kuukaudessa. Kun hevosainesta on näin paljon, en nää yksittäisissä kerroissa vahinkoa. Emme tietenkään hyppää. Jos hevosessa näkyisi epämukavuutta, tilanne laitettaisiin heti poikki. Mutta näin ei ole koskaan käynyt."Turkan Ratsurinteellä järjestetään sosiaalipedagogista hevostoimintaa ja erityisratsastusryhmiä, kuten vammaisratsastusta kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille ja erityisnuorille."Yleensä meidän isommat ratsastajat ovat erityisryhmäläisiä. Se voi olla näille asiakkaille ainoa urheilumuoto, jota he voivat harrastaa. Silloin ei tietenkään urheilla rankasti, vaan mennään käyntiä." Makarlan TalliLinda Langh turkulaiselta Makarlan Tallilta kertoo, että painorajat ovat heille tärkeitä: ”Miniatyyriponeilla on tiukka 25 kilon raja, isommilla poneilla 55 kiloa. Hevosilla ratsastajien painoraja on 80 kiloa."Joidenkin ratsastajien kohdalla tehdään poikkeuksia.”Esimerkiksi joillain urheilullisilla miehillä menee paino herkästi yli 80 kilon. Mutta heillä on usein parempi kehonhallinta ja tasapaino”, yrittäjä sanoo. Ratsastuskoulu Poni-HakaVantaalaisessa Ratsastuskoulu Poni-Haassa hyödynnetään myös Hopotia. Ratsastuskoulun master-tason opettaja Petra Larni kertoo, että uusien asiakkaiden raja 85 kiloa. "Ei me potkita vanhoja asiakkaita pois, jos paino nousee. Jos tilanne vaatii, olemme yhteyksissä ratsastajaan, ja selvitämme tilannetta yhdessä kertomalla, mitkä hevoset ovat sillä hetkellä hänelle sopivia. Mutta aloitteleville aikuisille 85 kilon raja on ehdoton", Larni sanoo. Painorajoissa pyritään joustamaan mahdollisuuksien mukaan. Myös ratsastuskokemus voi vaikuttaa jakoon."Määrittelemme itse hevostemme kantokyvyn niiden rakenteen, koulutuksen ja askeleen suuruuden perusteella. Taitava ja tasapainoisempi ratsastaja saa vielä mennä rajoilla."Poniratsastajien raja on 60 kiloa, pikkuponien kohdalla raja on vielä pienempi."Usein kesälomalla ratsastajat ja erityisesti lapset muuttuvat. Jos nuoren kohdalla pitää miettiä hevostunneille siirtymistä, otamme yhteyttä vanhempiin."."Hevoset naista myöten", sanoo tohtori Heli Hyytiäinen

Ratsastajan painolla on yläraja – Noora Piipponen tutkii, mikä se tarkalleen on

Aiheeseen liittyvää

Ratsastajan painolla on yläraja – Noora Piipponen tutkii, mikä se tarkalleen on

Suomalainen FWB-hevonen menestyy maailmalla – "En olisi ikinä uskonut, että tällainen siivoojatäti kasvattaa näin hyvän hevosen"

Sivustakatsojasta liiton hallitukseen – Niklas Närhinen: "Päätin, että peli pitää vetää poikki"

Maailmanranking 6/2026: Axel Lindberg jatkaa nousuaan kohti kenttäratsastuksen kärkeä