Valkeakoskelaiskasvattaja Anu Tapola-Vugts muistetaan viime kesän uutisesta, jolloin sudet kävivät connemaratammojen kimppuun. Hyökkäys tapahtui 30 metrin päässä kotitalosta olevassa pihatossa, jossa oli jo toiminnassa oleva petoaita. Tapola-Vugts ja hänen tyttärensä Laura Vugts eivät tiedä miten sudet aitaukseen ylipäätään pääsivät."Jos ne ovat tullakseen, ne tulevat", Laura toteaa.Talossa lisävarustauduttiin asiaan. Tilan pihapiirissä olevat tarhat on eristetty viereisestä kuusimetsästä järein ja korkein aidoin. Tapola-Vugts kertoo, että petoaita lähtee 20 senttiä maasta, ja voi olla tarpeen mukaan matalammallakin, 15 sentin korkeudessa ja nousee kahteen metriin, sillä susi kykenee halutessaan vaivattomasti hyppäämään hyvinkin korkealle. Lankoja aidassa on 20 sentin välein. Ylälanka on asetettu niin, että se sojottaa muutama kymmenen senttiä ulospäin, mikä vaikeuttaa yli hyppäämistä.. Aitoja tulee huoltaa, jotta sähkö kulkee langassa. On kova homma pitää alalanka irti ruohoista, ja samanaikaisesti se on välttämätöntä, jotta lanka antaa sähköiskun.Koska Tapola-Vugtsien pihassa on käynyt susi, "sähköt ovat täysillä".Sähkökeskus on pihattorakennuksen seinässä, ja sen nupit ovat kaakossa.Mitä se tarkoittaa?Esimerkiksi sitä, että lankojen vieressä kun kävelee, kannattaa olla horjahtelematta. Näihin lankoihin ei pissailla joka kesäisenä "urhoollisuuskokeena" ei niihin tartuta kädellä. "En kehota kokeilemaan, siinä lähtee taju. Mun 79-vuotias isä sain tällin otsaan, kun kumartui poimaan jotain ja osui lankaan. Lensi kyllä persiilleen siitä", Tapola-Vugts kertoo.Hän on saanut tällin monta kertaa itsekin, ja toteaa, että siihen ei totu. "Se tuntuu kyllä erittäin ikävältä."Joissakin tarhoissa käytetään metallivaijeria, Tapola-Vugtseillakin sitä on, mutta talossa ollaa jollakin aikavälillä vaihtamassa ne, sillä metallilanka antaa todella voimakkaan iskun, mutta on jopa jo liikaa. Se voi olla poneille vaarallinen siitä syystä, että lankaa ei saa kovin helposti poikki tarpeen vaatiessa.. Langat on aikanaan saatu Riistakeskukselta "lainaksi", mitä ikinä se käytännössä tarkoittaakaan. Pystytyskustannukset on maksettava itse, ja tehtävä myös. Tapola-Vugtsien tietämän mukaan lankoja ei enää Riistakeskukselta saa kovan kysynnän takia.Jos poni kuolee susihyökkäyksen, tai jonkin muun pedon hyökkäyksen, seurauksena, valtio korvaa siitä 1500 euroa täysin riippumatta eläimen todellisesta arvosta. Korvaus on aina sama.Eläinlääkärikulut korvataan, kuten viime kesänä, kun tiineiden connemarojen kimppuun hyökkäsi kaksi sutta, jotka saivatkin aikaan vakavat vammat. Hyökkäyksen kävi toteamassa kaksi paikallisen maataloustoimiston asiantuntijaa. Jos olisi käynyt ilmi, että sudet eivät ole olleet asialla, 150 euron tarkastusmaksu olisi peritty hevosten omistajalta.Tammat saatiin kuitenkin hoidettua kuntoon.Samat susiyksilöt kiertelevät seudulla yhä, mutta eivät ole sen koommin pihassa kuitenkaan käyneet."Toivottavasti eivät enää tänne eksy", Anu toteaa ja paljastaa usein tähyilevänsä tarhojen takana olevaan tiheään, vanhaan metsään, josta suunnasta pedot tulevat. Täällä ne ovat susia ja ilveksiä, karhuja ei ole ollut. Susi on se, mitä tässä talossa omaan kokemukseen perustuen pelätään eniten."Pitäisi varmaan harventaa sitä metsää vähän.""Koko aika tässä on pelko persiissä", Anu toteaa..Tiesitkö nämä sähköpaimenista?.Susi hyökkäsi kantavien tammojen kimppuun Valkeakoskella – "Miten tässä pitäisi elää?"
