Pidosta ei parane luistaa: "Ensimmäisenä kengitysvirheistä koituvan ylikuormituksen vastaanottaa kavionivel"

Kengitysseppä Timo Alanko suosii varsoilla mahdollisimman kevyitä ensikenkiä. .”Ei mitään alumiineja, mutta 15 millimetriä leveitä ja korkeintaan kuusi milliä paksuja. Varsa tottuu vähitellen uuteen balanssiin, jota voi vaihtaa kengitysväli kerrallaan pikkuisen painavampaan”, Alanko kertoo..Hän on paitsi pitkän linjan CE-F kengitysseppä (Certified Euro Farrier), myös Koulutuskeskus Salpauksen pitkäaikainen kengityksen opettaja ja näyttötutkintojen vastaanottaja..Talvikelin kengitysRiittävän pitkät hokit olosuhteisiin nähdenTarpeeksi paljon hokkeja, kengitysseppä auttaa vähentämään polkeamiaAjoissa uudet hokit kuluneiden tilalle, porakone nopeuttaa hommaaTilsakumit kuuluvat kaikille hevosille, laadusta kannattaa maksaa.Kengillä on iso merkitysKenkien painon vaikutus hevosen biomekaniikkaan on pitkälti Newtonin laeiksi tiivistettyä perusfysiikkaa. Jalan päässä olevan painon kasvaessa heiluriliike kiihtyy, eli kavio liikkuu pidemmälle ja jämäkämmin siihen suuntaan, mihin hevosen rakenne on sen sysännyt. Seurauksena liikeradat laajenevat ja mahdolliset liikevirheet korostuvat..”Askelluksesta tulee korkeampaa etenkin pystyrakenteisella hevosella. Tästä voi aiheutua joskus kainaloon lyömistä, jota on mahdollista välttää balanssia keventämällä tai erikoiskenkää käyttämällä. Vastaavasti loivempikulmaisella hevosella alanivelet saattavat yliojentua ja ylirasittua, kun jalan heilahtaessa eteenpäin kavionpohja kääntyy jopa yläviistoon”, kengitysseppä kuvailee..Samoista syistä ilman kenkiä kulkeminen voi suoristaa liikkeitä etenkin kovassa vauhdissa: kevyt kavio seuraa sulavammin muun jalan mukana menosuuntaan, kun kengän paino ei moukarin lailla väännä eikä vedä jalkaa pidemmälle virheellisille liikeradoille..Kengittäjä voi vaikuttaa hevosen liikkeisiin tahallisesti tai taitamattomuuttaan kavion muotoa manipuloimalla, mutta Alanko suosittelee jättämään kikkailut kenkäosastolle. Symmetrisestä, rakenteen mukaisesta vuolusta poikkeaminen on iso riski hevosen terveydelle ja hyvinvoinnille..”Jos kavio on vuoltu vinoon eli kannatinpinnan reunat ovat eri tasoilla, paine nivelissä on toispuoleinen ja sivusiteet kuormittuvat epätasaisesti. Ensimmäisenä kengitysvirheistä koituvan ylikuormituksen vastaanottaa kavionivel, mutta ajan mittaan ongelmat etenevät ylöspäin”, hän varoittaa..”Jos kannat on päästetty karkaamaan tai vuoltu liian lyhyiksi samalla kun varvas kasvaa liian pitkäksi, muun muassa kavionivelen takareuna on kovilla. Lisäksi koukistajajänteet ovat koko ajan pingottuneina. Ei tarvita monenkaan asteen muutosta, kun esimerkiksi syväkoukistajaa alkaa rasittaa kymmenien kilojen ylimääräinen voima.”.Liian tylpäksi katkaistu varvas ja ylikorkeat kannat altistavat nekin epätasaisen kuormituksen ongelmille ja biomekaniikan häiriintymiselle, mutta varpaiden liikakasvu ja sen aiheuttama negatiivinen kaviokulma on tyypillisempi vika kahdestakin syystä..”Kavio kuluu kengitetyllä hevosella kaviomekanismin toiminnan vuoksi ainoastaan kannoilta, oli rotu tai käyttötarkoitus mikä tahansa. Joskus raskasrakenteisilla ja etupainoisilla hevosilla kenkäänkin voi hiertyä sisäpinnalle haaroihin aikamoiset montut”, kengittäjä kuvailee..”Lisäksi pidemmässä kaviossa on hitaampi pyörähdysnopeus, mikä tuo varmuutta joillekin ravihevosille. Ratsupuolella tätä harvemmin tavoitellaan.”.Liukastelu ja lipsuminen etenkin kilpailuissa on varmin tapa saada hevosen ura loppumaan..Vaihtoehtoja riittääVuoluvilungille luulisi löytyvän vaihtoehtoja, sillä nykypäivänä hevosille on tarjolla ennennäkemättömän monen muotoisia ja painoisia kisakenkiä – treeneihin leveä rautakenkä on kavioterveydenkin kannalta paras. Etenkin ravipuolella juuri oikeanlaisen kengityksen etsiminen ja löytäminen liikkuu toisinaan tieteen, taiteen ja taikauskon välimaastossa..Alangon kokemuksen perusteella erilaisilla kengillä on todellisia eroja, joiden ei aina tarvitse olla suuria ollakseen merkitseviä. Erityisesti etukengissä on vaihtelua..”En ole mikään päärynäkengän fani, mutta starttikenkänä se kyllä istuu joillekin. Joku kokee, että askel nopeutuu ja lennähtää enemmän eteenpäin. Ainakin se helpottaa hivuttavia hevosia, kun päärynäkengästä puuttuvat haarat”, hän pohtii..”Samasta syystä kanta-alue jää ilman tukea, tulee kiikkeräksi ja altistuu liialliselle kulumiselle, joten päärynäkenkä on tosiaan vain startin ajan pidettävä kenkä.”.Idioottikenkä taas tarkoittaa ikään kuin väärin päin lyötyä kenkää, jolloin kengän haarat näyttävät menosuuntaan. Niitä saa tehdasvalmisteisina, joten normaalia kenkää ei tarvitse alkaa sovittelemaan ja muokkaamaan kavioon väärin päin. Idioottikenkä voi auttaa etenkin lyhytrunkoisia linjajuoksijoita..”Idioottikenkä on kärjeltä avoin, mikä nopeuttaa kavion pyörähdystä. Toisaalta varvasalueen antura kuluu eri tavalla, joten kavionpohjaa on katsottava tarkalla silmällä. Antura ei ole siinä kohtaa erityisen paksu, joten varsinkin matala-anturaisimmat voivat alkaa arkomaan kavioitaan”, Alanko huomauttaa..”Ravihevosilla vauhtia ja kilometrejä tulee niin paljon, että niiden anturat kuluvat hiekan rouhimina ylipäätään enemmän kuin moni tulee ajatelleeksi. Tasakärkisillä tai puolipyöreillä kengillä etusta voidaan nopeuttaa pienemmillä riskeillä.”.Kultakenkä kuulostaa pröystäilevältä ja maksaakin enemmän, mutta kyseessä on käytännöllinen valinta..”Kullan sijaan siinä on erikoisuutena yksi- tai kaksirivinen kovametallireunus, jonka ansiosta se kestää ja pitää paremmin. Moni käyttää kovasti kenkiä kuluttavilla suomenhevosilla kaksirivisiä treeneissä, yksiriviset ovat suosittuja starttikenkiä lämminveristenkin takajaloissa.”.Nuorten hevosten etujaloista tuttu fläppikenkä jakaa mielipiteitä, mutta Alanko ei näe syytä arastella sen käyttöä..”Paksu ja pehmeä fläppiosa antaa jonkin verran joustoa, mikä helpottaa nivelten kuormitusta. Kärkikengän valinnalla voi vielä hioa balanssia. En usko, että fläppikenkä syö kantoja tasapainoiseksi vuolluissa kavioissa sen enempää kuin mikään muukaan.”.Sen sijaan välipohjien iskunvaimennusta hän pitää lähinnä toiveajatteluna..”Ne ovat niin ohuita ja kevyitä että eivät itsessään juuri vaikuta tärähdykseen tai biomekaniikkaan muutenkaan. Sen sijaan ohut- tai matala-anturaisille hevosille niillä voi mutkan kautta olla liikkeisiin isokin merkitys, kun suojattuja kavionpohjia ei tarvitse arkoa eikä sitä myöten myöskään jännittää kroppaansa. Iskunvaimennusta tarvitsevalle PG-joustokenkä on erinomainen valinta.”.Hokit lisäävät pitoa, mutta aiheuttavat haasteitaTalvikeleillä kenkiäkin kriittisempiä ovat hokit ja niiden mahdolliset puutteet. Hokkien tarkoitus on lisätä pitoa, minkä tehdessään ne aiheuttavat aina haasteita hevosen liikkumiselle ja jalkaterveydelle..”Kavion luonnollinen liuku sen osuessa maahan heikkenee tai jää pois kokonaan, mikä on aikamoinen rasitus nivelille, siteille ja jänteille”, Alanko toteaa..”Pahimmassa tapauksessa sulan aikaan hevonen joutuu juoksemaan pidemmillä hokeilla pehmeällä, vähän pettävällä pohjalla. Jalka imeytyy alustaan, jolloin hevosen ylirasittumisen myötä suoritus kärsii ja loukkaantumisriski kasvaa.”.Syyskeleillä hokkikenkiin vaihdettaessa kannattaa siis suosia pieniä, viiden tai seitsemän millimetrin mittaisia hokkeja. Jäiden ja lumien saapuessa hokkien kanssa himmailu vie kuitenkin ojasta allikkoon..”Liukastelu ja lipsuminen etenkin kilpailuissa on varmin tapa saada hevosen ura loppumaan. Harjoitusnastojen pituutta voi pohtia omien maastojen ja treenitapojen mukaan, mutta itse en uskaltaisi treenata ravuria alle 11 millin hokeilla minkäänlaisissa talviolosuhteissa”, Alanko sanoo..”Vastaan on tullut lukemattomia hevosia, joille liian lyhyet tai kokonaan puuttuneet hokit ovat aiheuttaneet joko ponnistavan takajalan lipsahtamisen tai ihan kyljelleen saakka kaatumisen, joka johtaa yllättävän helposti luunmurtumiin. Vakavien lihasvaurioiden vaara on suuri kummassakin tapauksessa.”.Äkkiloukkaantumisen sijaan hevonen voi myös ajautua kivuliaaseen kokovartalojumiin, jos jokaista askelta joutuu varomaan ja tasapainottamaan kehon kaikkia lihaksia käyttäen. Siksi esimerkiksi reilusti hiekoitetulle jääradalle tai pöpperöiselle lumelle saattaa joutua sovittelemaan jopa 15 millimetrin hokkeja sekä ylimääräisiä lisähokinreikiä..Ratsut pärjäävät vähemmällä hokituksellaRatsuhevosilla vauhdit ovat useimmiten sen verran maltillisempia, että Alangon asiakkaat pärjäävät ulkokentillä ja maastossakin 11 millimetrin hokeilla läpi nastakauden. Vain tarhassa ja maneesissa liikkuvalle hevoselle riittää lyhyempikin hokitus – kunhan hokkimäärä on vähintään neljä joka jalassa..”Moni ajattelee maneesihevosensa pärjäävän pelkillä kantahokeilla. Mutta kun kaikki on jäässä eikä mitään pitoa ulkotiloissa, vähintään ponnistavissa takajaloissa pitäisi olla myös varvashokit. Kun hevonen vähän kekkaloi kavereiden kanssa tai muuten spurttailee tarhassa, äkkiä tulee paikat kipeäksi.”.Mikäli kantahokkeihin tekisi mieli turvautua kolhujen pelossa, polkeamariskiä on parempi pienentää sijoittelemalla hokkeja toisin kuin tehdaskengissä: varvasalueella taemmas sekä leveämmässä kengässä myös sivuttaissuunnassa sisemmäs..Hokkien liiallinen kuluminen hankaloittaa niiden vaihtamista, mutta myös hevosen haaverit voivat vakavoitua vanhan hokituksen vaikutuksesta..”Kun pehmeämpi metalli kuluu ympäriltä, kovametallipiikki jää töröttämään terävänä kenkään. Se tekee aika armotonta jälkeä, jos hevonen polkaisee päkiälleen tai raapaisee jänteelleen”, hän varoittaa..MAAILMAN HALVIN HEVOSVAKUUTUSJos Timo Alanko saisi päättää, kaikilla hevosilla olisi joka jalassa hokkikenkien kanssa laadukkaat tilsakumit.Tilsakumi on niin halpa vakuutus ja hyvinvoinnin lisäys hevoselle, oli se sitten ravuri tai ratsu. En suoraan sanottuna ymmärrä ihmisiä, jotka eivät niitä käytä”, kengitysseppä Timo Alanko päivittelee.Tilsakumin juju on kengän sisäreunaa kiertävä ontelo, joka elää paineen mukana ja työntää kavioon kertyvää lunta ulos ennen kuin se kunnon kokkareeksi tiivistykään. Halvimmissa versioissa ontelon reuna voi olla liian jäykkä toimiakseen pakkasilla, mutta Alangon mukaan laadukkaammat mallit toimivat moitteetta ja kestävät käyttöä.”Ravihevoselta kun pyytää vähän spurttia, kyllähän tilsat sieltä lähtee. Täytyy vaan väistellä, etteivät tykinkuulat osu omaan päähän. Eikä parane olla kovin ääniarka hevonen, kun pressuun alkaa paukahdella”, hän maalailee.”Mutta lenkin jälkeen kun laittaa hevosen tarhaan, siellä se ravihevonen kiikkuu yhtä lailla lumipallojen päällä. Miettii vaan, että käyttäisikö ojentajaa vai koukistajaa pysyäkseen pystyssä, ja kuuntelee nivelsiteiden natinaa.”Tierakeleihin saattaa yhdistyä jäätikköä, jonka päälle astuessaan hevonen on todellisessa vaarassa hokkien pituudesta riippumatta. Ilmalento voi yllättää myös tallinkäytävän kumimatolla.”Onhan näitä legendoja, että tilsakumit kuluttavat kantoja, mutta eivät ne kärsi, kunhan kavio on vuoltu oikein. Ei siellä edes ole mitään paikkaa, mistä esimerkiksi hiekkaa pääsisi tilsakumin väliin kantoja rouhimaan”, Alanko perustelee.”Jos naulat tuntuvat katkeilevan helpommin, syynä ovat ennemminkin tiukasti maahan tarraavat hokit. Talvikenkään kannattaa muutenkin laittaa pykälää paksummat naulat, joiden kannat eivät kulu hokkien ansiosta samaan tapaan kuin kesäisin.”.Peruskengän ylistys - myös luonnon mestariluomus kaviomekanismi kiittää.Puukengät hoitavat kaviokuumeen.Miksi nivel menee rikki? Nivelrikon hoito on etenemisen hidastamista

Pidosta ei parane luistaa: "Ensimmäisenä kengitysvirheistä koituvan ylikuormituksen vastaanottaa kavionivel"

Aiheeseen liittyvää