Pitkä siirtymäaika koskee yli 170-senttisiä vain yksittäiskarsinoissa – asetuksen viimeistelijä Terhi Simonen-Jokinen avaa määräyksiä

Hevosasetus luo heti ensi vuoden alusta melkoisen muutostarpeen kasvattajille, kun määräys on, että tamma ja varsa tarvitsevat ryhmäkarsinassa kumpikin oman hevoskohtaisen säkäkorkeutensa edellyttämän määrän neliöitä. Jopa 10 vuoden siirtymäajasta on puhuttu, ja sellainen onkin tietynkokoisilla hevosilla onkin, mutta se koskee vain yksittäiskarsinoita. Mikä tahansa varsomiskarsina, ja tamman ja varsan yhteiskarsina on "ryhmäkarsina" ja niiden kohdalla vaatimukset astuvat heti voimaan. Tuettavan tallirakentamisen puolella tilavaatimukset ovat olleet jo vuosien ajan suurempia, joten siellä tilanne ei ole yhtä dramaattinen..Siirtymäaika vaihtelee säkäkorkeuksittainHaastattelimme asetuskysymyksessä sen viimeistelijää, MMM:n neuvottelevaa virkamiestä ja eläinlääkäriä Terhi Simonen-Jokista ja Ruokaviraston erityisasiantuntijaa, kotieläinagronomi Sanna Varjusta, jonka kontolla on kyseisen lainsäädännön valvonnan ohjaus eli sen varmistaminen, että lakimuutokset toimeenpannaan oikein.Asetuksen liitteenä olevasta taulukosta ilmenee, että 1.1.2026 esimerkiksi säkäkorkeudeltaan 161-senttinen tamma tarvitsee 9 neliötä tilaa ja sen 131-senttinen varsa 6 neliötä, josta saadaan yhteensä 15 neliömetriä, joka on jo niin iso karsina, että harvalla sellaista on.Simonen-Jokinen kehottaa seuraamaan varsan kasvua, sillä kun sen säkäkorkeuteen tulee ratkaiseva viimeinen sentti, se siirtyy seuraavaan kokoluokkaan ja karsina ei ehkä ole enää asetuksen mukainen.Asetukseen pääset tästä linkista, karsinan koko -taulukko löytyy sivun lopusta. Koska asetus täydentää lakia, niitä olisi luettava yhdessä. Mikä on yli 170-senttisten hevosten tilanne? Sovelletaanko niillä karsinan vähimmäispinta-alan osalta uusia säännöksiä vasta joulukuussa 2035? Kyllä ja ei. Simonen-Jokinen toteaa, että varsomiskarsinoiden on oltava uusien määräyksien mukaisia heti vuoden vaihteessa kaikissa säkäkorkeusluokissa. "Siirtymäaika on vain liitteen kohdan 1.1 vaatimuksille, eli yksittäiskarsinalle, liitteen kohdan 1.2 vaatimuksille ryhmäkarsinoista ei ole siirtymäaikaa, joten yli 170 cm kokoisille hevosille ja niiden varsoille sovelletaan ryhmäkarsinavaatimuksia uuden asetuksen mukaisesti 1.1. 2026 alkaen", Simonen-Jokinen tulkitsee. Näin ollen yli 170-senttinen, mutta alle 181-senttinen tamma varsoineen (jonka säkäkorkeus 131 cm) vaatii 16 neliön karsinan, kun vielä tällä hetkellä voimassa oleva vaatimus on 9 neliön karsina tammalle ja sen varsalle riittää 50 prosenttia pienempi tila sen säkäkorkeuden vaatimasta neliömäärästä, eli tässä 3 (yhteensä 12 m2). Neljä lisäneliötä on siis taiottava jostakin. 181-senttinen tamma vaatii vielä neliön lisää karsinaansa. Tämä vaatii säännöllistä mittaamista, ettei humpsahdeta ylärajan yli kasvavan varsan takia, emän koko tietenkin pysyy kutakuinkin samana. Onko sitten vieroitettava aikaisemmin, jotta varsan koosta ei tule ongelmaa?”No se tekee tähän vähän joustoa, kun vaatimus kuuden kuukauden vieroitusiästä ei tule vielä voimaan”, Simonen-Jokinen toteaa.Mutta eikö se vieroitus ollut hyvinvointiongelma?”Olisi suositeltavaa pitää varsa emon kanssa puolivuotiaaksi asti jo nyt ja meillä on tosi monessa paikassa hyvän kokoiset karsinat, jotka sen mahdollistaa. Aika monessa paikassahan varsakarsina on toteutettu ottamalla kahdesta 9 neliön karsinasta väliseinä pois."Aina tämä ei ole mahdollista. Osa kasvattajista näkee ratkaisuna viime vuonna astutetun tamman pistämisen kuoppaan, jotta tamma-varsa -karsinatilaongelman eteen ei jouduta.”Se on sitten jokaisen oma ratkaisu, jos ei pysty sitä tilaa tarjoamaan. Laki ei kuitenkaan edellytä, että hevosta pitäisi lopettaa."Simonen-Jokinen toteaa, että kyseessä on uusi asetus, ja hän uskoo viranomaisten ymmärtävän hevosihmisten tilanteen.”Jos nyt valvonta tulisi, ei siinä sentään heti hevosia lopetettavaksi määrätä. Valvotaan ja todetaan, että ookoo, sulla ei nyt ole… Sitten kuullaan, todetaan, että meinataan nyt määrätä, että on suurennettava karsinan kokoa, että mitä arvelet tästä nyt? Kuulemisessa omistaja voi kertoa paljonko tarvitsisi aikaa määräyksen noudattamiseen ja viranomainen voi huomioida sen määräajan antamisessa."”Toki aina parempi on että uutta säännöstä noudatetaan, ja on se myös lähtökohta. Mutta samalla myönnetään, että nopeasti tämä tilanne on tullut, jolloin tarvitaan ensi alkuun sellaista ohjaavampaa valvontaa.”Hän muistuttaa kuitenkin, että jos lainsäädäntöä ei ole noudattanut, niin hevosten kohdalla hyvinvoinnin valvonta on tällöin pääsääntöisesti maksullista. Uusintatarkastus on myös nykyisin maksullinen. .Jatkuvan veden vaatimusAsetuksessa vaaditaan jatkuvaa vettä myös muussa kuin pysyvässä pitopaikassa eli enemmän kuin laissa, jossa puhutaan vain pysyvästä pitopaikasta. Asetuksessa vaaditaan siis enemmän kuin laissa, mutta Simonen-Jokinen ja Varjus eivät tunnista tässä ongelmaa. Heidän näkemyksensä on, että valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tämänkaltaisia tarkempia säännöksiä. "Hyvinvointilain (693/2023) 21 pykälän 3. momentissa todetaan: Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hoidossa olevien eläinten ruokinnasta ja juotosta. Säännös veden saannista myös muussa kuin pysyvässä pitopaikassa perustuu tähän asetuksenantovaltuutukseen ja se täsmentää hyvinvointilain vaatimuksia siitä, miten huomioidaan hevosen fysiologiset tarpeet ja sitä, mitä tarkoitetaan kirjauksella sopivassa määrin”, sekä Simonen-Jokinen, että Varjus esittävät. TurpakosketusSimonen-Jokinen kertoo, että päivittäinen turpakosketus on tarkoituksella jätetty esimerkiksi toivotulta kestoltaan sen enempää määrittelemättä."Asetuksessa on useampikin kohta, missä aikarajoja ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi määrätä. Ajatus tietenkin on, että se (turpakosketus) olisi mahdollisimman pitkä, mutta mitään minimiaikoja siihen ei ole kirjoitettu. Se jää jokaisen omaan harkintaan.”. Terhi Simonen-Jokinen, miten arvioit näiden tilavaatimusten vaikuttavan kasvatukseen? "Tilavaatimuksilla voi olla vaikutusta joidenkin kasvattajien toimintaan. Tilanne on sama kuin asetuksen muidenkin vaatimusten osalta, osalle toimijoista vaikutuksia ei tule lainkaan ja osalla voi tulla tarvetta muutoksille. Tämän vuoksi asetukseen on pääosin säädetty tietyille teknisiä ja toiminnallisia muutoksia vaativille säännöksille siirtymäajat, jotta investointeja voisi jaksottaa useammalle vuodelle. " Onko asetusta laadittaessa arvioitu perusteellisesti sitä miten tämä vaikuttaa hevostalouden kannattavuuteen? "Lainsäädännön valmisteluun kuuluu aina vaikutusarviointi ja myös taloudellisia vaikutuksia on arvioitu asetuksen valmistelun yhteydessä."Onko lainlaatija tietoinen hevosalan heikosta kannattavuustilanteesta?"Kyllä on." Maa- ja metsätalousministeri on hallituksessa ja hallitusohjelmassa todetaan, että hevostalouden toimintamahdollisuuksia parannetaan. Miten tämä asetus parantaa hevosalan toimintamahdollisuuksia? "Hallitusohjelmakirjaus kuuluu itseasiassa: Hevostalouden toimintaedellytykset varmistetaan. Asetus varmistaa hevostalouden toimintaedellytyksiä siten, että hevoset saivat nyt ensimmäisenä eläinlajina uuden hyvinvointilain mukaisen asetuksen, joka selkeyttää oikeustilaa laintasoisen ja asetustasoisen sääntelyn välillä. Tieteellinen tutkimus hevosten hyvinvoinnista on vuosien myötä tuonut uutta tietoa hevosten hyvinvoinnista. Samanaikaisesti ihmisten kiinnostus eläinten hyvinvointia kohtaan on lisääntynyt. Yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on elinehto hevostalouden tulevaisuudelle." Kenen kädenjälkeä asetus on?"Asetuksen valmistelu oli aloitettu maa- ja metsätalousministeriössä jo pari vuotta ennen, mutta valmisteleva virkahenkilö jäi eläkkeelle ennen asetuksen valmistumista. Asetusta on valmisteltu yhdessä sidosryhmien kanssa, ministeriössä useamman asiantuntijan ja juristin voimin. Lisäksi kaikki säädökset käyvät aina ennen etenemistä laintarkastuksessa, jossa oikeusministeriön juristit tarkastavat ne", Simonen-Jokinen päättää. Varjus on samoilla linjoilla: "Asetusta valmistelemassa oli laaja-alainen työryhmä, jossa myös elinkeino ja edunvalvontajärjestöt olivat edustettuna. Ryhmässä oli edustettuna Suomen Hippos ry, Ratsastajainliitto, Hevostietokeskus, SEY, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, MTK, SLC, Helsingin Yliopisto ja Ruokavirasto. Asetusluonnos kävi normaalin säädösvalmisteluprosessin mukaisella lausuntokierroksella."Asetus ei lopulta ole kovin pitkä teksti ja siinä ovat alla olevat pykälät. 1 § - Soveltamisala2 § - Määritelmät3 § - Hevosen käsittely sekä kielletyt ja sallitut välineet4 § - Hevosen hoito5 § - Sosiaaliset suhteet6 § - Varsojen sosiaalisia suhteita koskevat lisävaatimukset7 § - Ruokinta ja juotto8 § - Hevosen hyvinvoinnista huolehtiminen9 § - Hevosen tarhaus ja laiduntaminen10 § - Laitumia ja tarhoja koskevat vaatimukset11 § - Tallia ja pihattoa ja niihin liittyviä tiloja koskevat yleiset vaatimukset12 § - Tallin ja pihaton ilmanvaihto13 § - Pihattoa koskevat erityisvaatimukset14 § - Voimaantulo15 § - Siirtymäsäännökset.Asetuksen kaikki 15 pykälää ja niihin kuuluva liite löytyy täältäAihepiiriä on Hevosurheilu Ratsastuksen artikkeleissa avattu kuluneella viikolla ja jatkamme tarvittaessa uutisointia. . KommenttiJuristin mielestä lain ja asetuksen välinen suhde on koetuksellaHevosasetus puhuttaa. Vaatimukset ovat kovia. On hämmentävää, että asetusta on mahdollista tulkita niin eri tavoin kuin nyt tapahtuu.Ministeriön mielestä tulkintaongelmaa ei ole, hevosasioihin perehtyneen juristin mielestä on. Selviääkö vasta käräjäoikeudessa mikä tulkinnoista on oikea?Jatkuvan veden vaatimus -asia sekä karsinoiden tilavaatimukseen liittyvä siirtymäsäännös herättävät hämmennystä. Tekstiin perehtynyt juristi näkee niissä perustavanlaatuisen juridisen ongelman."Jos laissa todetaan, että jatkuva vesi on oltava pysyvässä pitopaikassa, ei asetuksella voi muuttaa määräystä siten, että lopputuloksena on, että jatkuva vesi pitää olla myös muualla kuin pysyvässä pitopaikassa", oikeustieteen maisteri Pirkko Saalinki toteaa, ja jatkaa: "Asetuksenantovaltuutus ei kata sitä, että ylitetään lain asettamat rajat. Asetuksella saa vain täsmentää sitä, mitä laissa todetaan."Saalinki jatkaa: "Hyvinvointilain perusteluissa on erityisesti mainittu, että vaatimus koskee vain pysyviä pitopaikkoja: Juomaveden jatkuvaa saatavilla oloa ei kuitenkaan ole tarpeen edellyttää esimerkiksi lyhytaikaisen tarhaamisen, kuljetuksen tai muun vastaavan lyhytaikaisen säilytyksen aikana, jolloin vaatimus olisi tarkoituksenmukaista rajoittaa koskemaan vain nisäkkäiden ja lintujen pysyviä pitopaikkoja.Johtopäätös hänen mukaansa on: "Koska hevosten osalta pysyvällä pitopaikalla tarkoitetaan nimenomaan joko tarhaa tai karsinaa sen mukaan, kummassa se viettää enemmän aikaa, pidän tätä säännöstä hyvinvointilain tarkoituksen vastaisena."Karsinoihin liittyvä siirtymäsäännös puolestaa tarkoittaa hänen tulkitsemanaan, että koko liitteen kohta 1.1 (yksittäiskarsinan pinta-ala) tulee voimaan vasta 31.12.2035. Ja koska tämä kohta tulee voimaan vasta kymmenen vuoden päästä, ei siihen voi kohdassa 1.2 viitata (siten kuin nyt, eli että ryhmäkarsinan kyseessä ollessa sitä sovellettaisiin). Viittaussäännösten tulee viitata voimassa olevaan säännökseen ja tämä säännös, johon nyt viitataan ei ole voimassa. Saalinki ei väitä, etteikö lakia voisi asetuksella täsmentää, vaan hänen pointtinsa on siinä, että täsmennyksien pitää pysyä lain sanamuodon sisällä ja noudattaa lainsäätäjän tahtoa."Ja tässä on ohitettu paitsi sanamuoto myös tahto."Paljoa ei tässä vaiheessa kuitenkaan ole enää tehtävissä. Juna niin sanotusti meni jo.Saalinki toteaa, että tyytymättömälle jää kaksi toimintavaihtoehtoa: Kantelu oikeuskanslerille, joka tekee myös jälkikäteistä laillisuusvalvontaa."Ja tietenkin voi mennä sitä reittiä, että lain ja asetuksen välinen suhde arvioidaan käräjäoikeudessa jonkun valvontaviranomaisen kanssa riitaan joutuneen tallinpitäjän kautta.".Pääkirjoitus: Yhteisellä asialla? – Pian nähdään, minkälainen hevosasetus tällaisella valmistelulla saadaan

Pitkä siirtymäaika koskee yli 170-senttisiä vain yksittäiskarsinoissa – asetuksen viimeistelijä Terhi Simonen-Jokinen avaa määräyksiä

Aiheeseen liittyvää