Punaiset tammat ja muita uskomuksia hevosista - totta vai tarua?

Googlen perusteella uskomuksella tarkoitetaan yleiskielessä uskoon tai luuloon pohjautuvaa käsitystä, joka voi olla myös käsitys yliluonnollisesta. Ihmisten tietoon ja sen pätevyyteen perustuvan tietoteorian mukaan uskomus puolestaan on mielentila, jossa yksilö on vakuuttunut jonkin väittämän totuudesta.Hevosurheilussa on enemmän tai vähemmän kyse henkilöiden uskomuksista toteuttaa ja tehdä asioita. Hevosalaan liittyvät uskomukset ovat tavallaan ainakin osittain henkimaailmaan verrattavia asioita, joita ei aina voi selittää vain järjellä. Kaikkia uskomuksia tai edes niiden toimintatapoja ei pystytä perustelemaan absoluuttisina totuuksina, mutta silti niiden mukaan voidaan toimia.Hevosurheilu kokosi yhteen hevosiin, raviurheiluun ja ratsastukseen liittyviä väittämiä, joihin ravivalmentaja, eläinlääkäri ja master-tason ratsastuksenopettaja kertovat omat näkemyksensä..Susann Fagerström Mentaalivalmentajana toimivalla Susann Fagerströmillä on yli 40-vuotinen ura kilparatsastajana, ratsuttajana, master-tason ratsastuksen opettajana ja hevosalan yrittäjänä. Lisäksi hän on opiskellut psyykkistä valmennusta yli 30 vuotta. Punaiset tammat ovat hankalia.Totta. Tammat kuin tammat, mutta rautiaat ovat olleet kaikista herkimpiä. Samoin naisista voisi todeta, että punapäät ovat temperamenttisempia. Vanhat miehet vielä sanoivat, että jos punaisella tammalla oli lisäksi kaksi pyörrettä silmäkolmion sisällä, ne olivat erityisen herkkiä tapauksia. Punaisten tammojen kanssa pitää olla juuri oikeanlainen tatsi ja herkkyyttä käsiteltäessä niitä. Neljä sukkaa on huonon hevosen merkki.Totta. ”Neljä sukkaa jaloissa, pyri eroon kaakista” taisi olla sanonta. Aikaisemmin valkoiset jalat olivat erityisen alttiita riville, minkä takia sukkia ei pidetty hyvänä ominaisuutena. Valkokavio ja sukka olivat kaikista huonoin yhdistelmä. Iso läsi tekee hevosesta tyhmän.Tarua. Ei kokemusta asiasta, en usko. Kyömypäinen hevonen on kovapäinen.Tarua. Ei kokemusta asiasta. Ennemmin jos hevosella on lisäksi sian silmät molemmilla puolilla, voidaan niitä pitää tyhminä. Leveä otsa ja silmät kaukana toisistaan tekevät hevosesta älykkään.Ei voi sanoa, että näin on, mutta silloin hevonen näkee todennäköisesti laajemmalle alueelle. Voisiko silloin hevosella olla myös aivojen tilavuus suurempi, minkä takia hevonen olisi älykkäämpi? Täysi mysteeri. Kilpailuihin täytyy aina letittää pariton määrä lettejä, muuten on epäonnea kisoissa.Totta. Ehdottomasti kyllä. Kolmeatoista lettiä ei kuitenkaan saanut tehdä. Jotta oikea määrä lettejä saatiin, voitiin purkaa koko letitys, jos lopputuloksena oli väärä määrä lettejä. On kuin laittaisi rahaa pankkiin, kun varsalla pitää lepopäivän.Totta. Jos hevonen on aina levossa, silloin se ei kuitenkaan toimi. Rasituksen ja levon suhde pitää olla oikea. Jos hevosella on pientä sanomista jossain, se voi levon aikana parantua, ja silloin olisi kuin laittaisi rahaa pankkiin, kun rahat eivät kulu eläinlääkäriin. Jos hevosen harja on kääntynyt vasemmalle, on se kankeampi oikealle puolelle, ja päinvastoin. Kun hevonen lähtee suoristumaan, harja lähtee kääntymään.Totta. Olen todennut tämän itse vuosien aikana. Esimerkiksi kolmivuotiaat ratsut ovat aina olleet satulasta jollakin tavalla toispuoleisia. Selityksenä on ollut, että vinous johtuu siitä, miten hevonen on varsana ollessaan pitänyt päätä emänsä kohdussa: kummalla puolelle etujalkoja vai niiden välissä. Sama pätee myös ravihevosiin, nekin voivat varsana helposti olla vinoja toiseen suuntaan. Kokkapolvinen hevonen kestää paremmin esteratsastuksessa. Köyryselkäisellä hevosella on hyvä hyppykyky ja tehokas tekniikka.Ei varmuutta pitääkö nämä paikkansa, mutta lapsuudessa näin puhuttiin. Hevosen rakenne on parantunut vuosien aikana todella paljon parempaan suuntaan, eikä nämä sen takia todennäköisesti enää samalla tavalla päde. Aiemmin saattoi olla hevoskauppiaan puheita, jotta sai menemään hevoset kaupaksi, ja sitä kautta nämä tulleet uskomuksiksi, että asiat olisivat juuri näin. Kun hevonen liikkuu oikein peräänannossa, hevonen kuolaa enemmän.Totta. Tämä on viime vuosina tieteellisellä tutkimuksella myös todistettu. Hevosen syljeneritys muuttuu, kun se liikkuu oikealla tavalla. Kun hevonen pärskii, sillä on jotakin turvassa tai sieraimissa.Tarua. Kun hevonen pärskii, silloin se nimenomaan rentoutuu. Hevosta tulee taluttaa vasemmalta puolelta.Totta. Hevonen pelkää enemmän vasemmalla puolella olevia asioita kuin oikealla olevia, ja sen takia hevosia on todennäköisesti aikoinaan alettu taluttaa nimenomaan vasemmalta puolelta. Hevosen silmän valkuaiset ovat hankalan hevosen merkki.Totta. Yleensä ilmeestä näkee saman tien, onko hevonen hankala, mutta usein näin on. Syytä ei voi varmaksi sanoa, mutta voisiko hevonen nähdä sellaisella silmällä vähän heikommin. Välillä on puhuttu jopa paholaisen silmästä..Tommi Ala-NikkolaAmmattiravivalmentajana toimiva Tommi Ala-Nikkola on hakenut oppejaan aina Ranskasta asti, ja pitää erityisesti siitä, kun saa työskennellä pitkään saman hevosen kanssa ja pääsee viemään sitä eteenpäin. Hän tasapainottaa valmentajan työtään toimimalla asiantuntijana TotoTV-lähetyksissä. Ori tulee tammasta ohi.Tarua. Tunnistan väitteen, mutta en allekirjoita tätä. Se voittaa, kuka on saanut paremman juoksunkulun, ja kenellä on parempi juoksupää. Kuitenkin tilastollisesti varmaan asia olisi näin, jos sitä alettaisiin tutkia. Keulasta on lyhin matka maaliin.Totta. Tilastollisesti keulapaikalta voitetaan kaikista eniten lähtöjä muihin juoksupaikkoihin verrattuna. Peitsiin taipuvat hevoset ovat nopeita.Totta. Tuttu väittämä, ja voisin uskoa tämän. Tietyt sukulinjat ovat peitsiin taipuvaisia varsinkin nuorena, mutta vanhempana kropan vahvistuessa menevät enimmäkseen kuitenkin ravia. Moni peitsiherkkä hevonen on ollut myös nopea.. Hevonen kilpailee montéssa silloin, kun se ei enää suorita kärrylähdöissä.Tarua. Aiemmin näin varmaan oli, mutta ei pidä paikkaansa enää. Aika on ajanut tästä väittämästä ohi. Hyvänä esimerkkinä muun muassa Mandela Zon. Ranskassa ehkä voidaan kokeilla montéa rohkeammin, sillä siellä lajiin on niin paljon enemmän mahdollisuuksia. Enemmän montéssa kilpaillaan hevosten ominaisuuksien mukaan, ja osalle se sopii paremmin kuin kärrylähdöt. Lähtökohtaisesti Ranskassakin hevoset kilpailevat ensisijaisesti kärrylähdöissä, mutta usein montéa kuitenkin kokeillaan jossain vaiheessa uraa. Monté on hevoselle myös henkisesti erilainen kuin kärrylähdöt. Hyvä hevonen on hyvä hevonen, oli sillä sitten kärryt tai satula. Jos hevonen on kilpaillut pitkään ilman kenkiä, se parantaa kun kengät laitetaan takaisin jalkoihin (vastaava efekti kuin kenkien pois ottaminen, mutta toisinpäin).Tarua. En usko, että näin käy. Optimibalanssi tuo yleensä aina parhaan lopputuloksen. Eri asia on sitten, jos hevosen kaviot ovat päässeet kulumaan, ja se esimerkiksi vähän arkoisi niitä. Silloin kengät todennäköisesti toisivat parannuksen. Stressihuppu vaikuttaa hevoseen rauhoittavasti.Tarua. En usko tämän vaikutukseen, vaikka olen sitä myös itse käyttänyt. En ole vielä saanut riittäviä lääketieteellisiä perusteita, mihin tämä perustuu. Minun on vaikea käsittää, mikä tässä olisi merkittävä rauhoittava asia hevoselle. Yllättävän paljon sitä kuitenkin näkee käytettävän. Ihminen saattaa nähdä tiettyjä merkkejä hevosessa, jos haluaa uskoa sen vaikutukseen, ja sitä kautta näkee rauhoittavia merkkejä. Kärryjen kanssa irti päässyt hevonen parantaa / voittaa seuraavan startin.Totta ja tarua. Hevonen voi virkistyä ja piristyä, kun se juoksee tosi kovan harjoituksen vahingossa irti päästessään, ja tehdä sen takia paremman suorituksen seuraavaan starttiin. Voittoon kuitenkin vaikuttaa niin moni tekijä, eikä tavallinen hevonen voittaisi koskaan Suur-Hollola-finaalia, vaikka se olisi kymmenen kertaa irti kärryjen kanssa ennen starttia. Suomenhevosen valmentaminen on vaikeampaa kuin lämminverisen.Totta. Suomenhevonen ei ole niin luonteva ravuri, eikä välttämättä ole yhtä motivoitunut kilpailemaan kuin lämminverinen, minkä takia pidän suomenhevosen valmentamista haastavampana kuin lämminverisen. Punaiset tammat ovat hankalia.Tarua. En millään voi uskoa, että pelkästään värin perusteella hevonen olisi hankalampi. Olen kuullut tästä puhuttavan, mutta en usko tähän asiaan. On kuin laittaisi rahaa pankkiin, kun varsalla pitää lepopäivän.Tarua. Jos varsa on erittäin säännöllisesti ja tavoitteellisesti valmennettu, siinä tilanteessa se voi pitää paikkaansa. Hevosella pitää olla levon ja rasituksen suhde kunnossa. Kuitenkin tätä väitettä käyttävät yleensä sellaiset, jotka etsivät lepopäiviä aina kuin mahdollista..Jukka-Pekka NärhinenVastikään 70 vuotta täyttänyt Jukka-Pekka Närhinen on Suomessa pisimpään säännöllisesti ravikilpailuissa kilpailueläinlääkärinä toiminut henkilö. Hän on myös harrastajavalmentaja, ohjastaja ja kasvattaja.Valko- ja kirjokavio on heikompaa kavioainesta kuin tumma kavio. Tarua. Kavio ei niinkään ole ongelma, mutta sukkajalat ovat yleensä herkempiä riville ja muille iho-ongelmille. Sukka ja valkokavio on pahin yhdistelmä. Valkokavio ei ole heikompaa ainesta kuin tumma, ja kestää yleensä samalla tavalla siinä missä tummakin.. Kantavasta tammasta näkee varsan sukupuolen siitä, että se kantaa orivarsaa oikealla ja tammavarsaa vasemmalla puolella.Tarua. Olen yrittänyt seurata omilla tammoilla, mutta en ole pystynyt toteamaan, että näin olisi. Ei ole tieteellistä näyttöä asiasta. Hevosta ei tulisi klipata enää vuodenvaihteen jälkeen, sillä kesäkarvan kasvu ja karvan vaihtuminen voivat sen takia viivästyä.Tarua. En ole huomannut tässä asiassa yhteyttä, mutta en kiistäisikään asiaa. Si-nivelen vaivat ovat lisääntyneet viime vuosina.Tarua. Si-nivel, IBD (tulehduksellinen suolistosairaus) ja muut vastaavat ovat lisääntyneet viime aikoina muoti-ilmiöiden tavoin, ja niihin vedotaan hyvin herkästi. On minulla ollut hoidettavana myös ihan todellisia si-nivel -vaivaisia hevosia, mutta en usko, että vaiva on kuitenkaan niin yleinen tai lisääntynyt merkittävästi, mitä hevosten taustavoimat ja media antavat ymmärtää. Raviurheilussa vuosikymmenien aikana on muuttunut oikeastaan vain se, että nykyään hevosia valmennetaan mäkeen sekä ajetaan jarrukärryillä. Niillä voisi olla teoriassa yhteys si-nivelen kipeytymiseen, mutta siltikin ihmettelen, miten niitä vikoja voisi olla niin paljon. Kurkkuvikainen hevonen suorittaa heikommin märällä kelillä.Totta. Kelillä saattaa olla suurikin vaikutus, mutta kurkkuvikojakin on erilaisia. Uskon tämän perustuvan limakalvojen turpoamiseen. Kuivalla, hyvällä kelillä tai pakkasella kurkun ja sierainten limakalvot pysyvät ohuempina. Märällä kelillä ja korkealla matalapaineella limakalvot vastaavasti turpoavat. Jos ja kun niissä on jo vikaa valmiiksi, silloin se asia kertaantuu. Punaiset tammat ovat hankalia.Ravimiehenä sanoisin, että totta, mutta eläinlääkärinä sanoisin tarua. Tässä kohtaa suvut ratkaisevat. Ravimiehenä sanoisin, että niissä on eroja, mutta eläinlääketieteellistä perustetta ei ole. Minä pidän punaisia hevosia juoksijoina. On kuin laittaisi rahaa pankkiin, kun varsalla pitää lepopäivän.Tämä on valmentajan treenaustavasta kiinni. Jos hevosta viedään eteenpäin nätisti, ei se tarvitse ylimääräisiä lepopäiviä. Levon ja rasituksen suhde pitää kuitenkin pitää oikeana.

Punaiset tammat ja muita uskomuksia hevosista - totta vai tarua?

Aiheeseen liittyvää