Rokottamalla kimosyöpää vastaan

Suomessa kimosyöpärokotuksia on annettu reilun vuoden verran, ja sinä aikana on rokotettu hieman alle 20 kimoa. Suomen ainoa kimosyöpärokotuksia antava klinikka on toistaiseksi Hyvinkään Hevossairaala. Hyvinkään Hevossairaalan eläinlääkäri-toimitusjohtaja Sanna Harjupatana kertoo, että suhtautuminen kimosyöpään eli melanoomaan on muuttunut. Aiemmin se oli asia, joka vain kuului asiaan vanhoilla valkoisilla hevosilla, nykyään sitä ajatellaan sairautena, jota voi ja kannattaa hoitaa.Suurin jarruttava tekijä rokottamiselle on varmasti hoidon hinta. Rokottamisen ensimmäinen vaihe maksaa melkein kolme tonnia, ja sen jälkeen rokote annetaan puolivuosittain, ja jokainen kerta maksaa reilut 500 euroa.Harjupatana korostaa, että hevosen syöpärokotteella tavoite on eri kuin ihmisen syövän hoitamisessa. Ihmisellä tarkoitus on saada syöpä pois, kokonaan hoidettua. Eläimen kanssa haetaan lisää hyviä elinvuosia..Ponin kimosyövän rokotushoidon hintalappuEnsimmäinen tarkastus, johon sisällytettiin normaalin rektaalitutkimuksen ja ylähengitysteiden tähystyksen lisäksi ponin tulevaisuudennäkymien tarkistamiseksi myös suppea ontumatutkimus ilman kuvia 352 e Ensimmäinen rokotuskerta toimenpiteineen ja koko ensimmäisen rokotuskerran Concept-lääkemaksuineen 2450,64 eToinen, kolmas ja neljäs rokotuskerta klinikalla 139 eViides rokotuskerta klinikalla puolen vuoden päästä n. 500 eYhteensä n. 3 719 eLisäksi todennäköisesti häntäruodon patti poistetaan Yliopistollisessa Eläinsairaalassa, kuluiksi arvioidaan noin 1000 euroa . Sääntö - ei poikkeusKimosyöpäpatit ovat kimoilla hyvin tavallisia, ja niiden ilmestyminen vanheneville kimoille on ennemmin sääntö kuin poikkeus.”Jostain 30-luvulta on ensimmäiset tutkimustulokset, joiden mukaan yli 15-vuotiaista kimoista yli 80 prosentilla on kimosyöpää”, Harjupatana kertoo.Teurastamoilla kimojen liha ei juuri koskaan mene elintarvikkeeksi syöpälöydösten takia.Kimosyöpä ei kuitenkaan välttämättä aiheuta hevosille ongelmia koko sen elinaikana. Toisaalta joskus voi käydä huonostikin. Suomessa on muutama vuoden sisällä kaksi tunnettua kimoa menehtynyt kimosyövän takia. Huhtikuussa 2018 kuoli John Antellin 10-vuotias esteruuna Denzel, jolla syöpä oli levinnyt aggressiivisesti ja laajasti hevosen toisen lavan alueelle. Syöpä pyrittiin leikkaamaan pois, mutta leikkaus ei onnistunut, koska syöpä oli levinnyt liian suurelle alueelle. Keväällä 2020 taas jouduttiin lopettamaan kimosyövän vuoksi bloggari Aada Lätin ratsu Marocco, sekin vain 10-vuotiaana.Harjupatana ei osaa sanoa, onko aggressiivinen kimosyöpä voinut yleistyä.”Näissä Suomen tapauksissa voi olla kyse vain sattumasta. Mutta ainakin meidän asenne kasvaimeen on muuttunut. Aiemmin ehkä ajateltiin, että melanoomasta ei tarvitse välittää niin kauan, kun kakka mahtuu tulemaan”, Harjupatana sanoo. ”Aiemmin hevoset myös kuolivat nuorempana kuin nyt. Nykyään meillä on potilaina koko ajan enemmän 25-vuotiaita, jopa 30-vuotiaita hevosia.”Useimmiten kimosyöpä havaitaan hevosesta ulkoisesti löytyvinä pieninä patteina. Syöpää voi kuitenkin olla yhtä lailla hevosen sisäelimissä, ja se voi aiheuttaa niissä vaurioita tai kipuja. Osa kimojen oudoista vaivoista ja kuolemista saattaakin liittyä piilossa olevaan kimosyöpään.Ulkoiset patit voivat myös hankaantua rikki ja aiheuttaa kipua, etenkin kun ne kasvavat isoiksi. Varsinkin peräaukon ympärillä rikki menneet patit on vaikea pitää puhtaana.Syöpäpatteja on poistettu perinteisesti leikkaamalla. Joskus leikkaaminen kuitenkin kiihdyttää syövän leviämistä, tai sitten patti vain kasvaa paikalle uudelleen.Leikkaamiseen voi käyttää myös laseria. Suomen ainoa hevosten hoidossa käytettävä laser on Viikissä Yliopistollisessa Hevossairaalassa. Laserin hyötynä on se, että se tavallaan polttaa haava-alueen, mikä estää syöpäsolujen leviämisen leikkausveitsen mukana. Myös haavan paraneminen on yleensä nopeampaa. Hännän alueen patteja on kuitenkin vaikea leikata kummallakin tavalla, koska alueella ei ole paljoa ihoa, jonka voisi kuroa umpeen. Alueella elää myös paljon ulostebakteereita, mikä voi hidastuttaa paranemista.Harjupatana toteaa, että yleensä siinä vaiheessa, kun ihminen huomaa kimossaan patin, on syöpä jo levinnyt. Jotta ikäviä yllätyksiä ei tulisi, hän neuvoo tarkkailemaan erityisesti kimojen hännäntyveä, peräaukon seutua ja oreilla ja ruunilla penistä ja esinahan aluetta. Häntäruodon tarkastus kannattaa ottaa kimolla tavaksi. Kun kämmenellä vetää pehmeästi hännän karvatonta alapuolta pitkin, ihon alla saattaa tuntua kuin pieniä hiekanjyväsiä. Ne ovat yleensä syöpäpattien alkuja.Myös sylkirauhasen alueella korvan alla on usein patteja.Rokotuksen vahvuus on se, että siinä kun leikkauksilla päästään hyvällä tuurilla eroon yhdestä patista, rokotuksella haetaan systeemistä vaikutusta, joka vaikuttaa koko kehoon. Kimosyöpään on käytössä alun perin koirille tarkoitettu rokote, jotaa myydään kauppanimellä Concept. Tämä on DNA-rokote, joka sisältää ihmisestä peräisin olevaa tyrosinaasia. Kun tätä rokotetaan hevoseen, hevosen elimistö muodostaa sitä vastaan vasta-aineita.Melanoomakasvain tuottaa kasvaessaan runsaasti tyrosinaasia. Hevosen ja ihmisen tyrosinaasia ovat riittävän samankaltaisia, jotta rokotteen avulla muodostuneet vasta-aineet toimivat myös hevosen tyrosinaasia vastaan ja pysäyttävät kasvaimen kasvun.Conceptia saa Suomessa käyttää hevosille vain hevoskohtaisella erityisluvalla, jonka klinikka hakee Fimealta. Koska kyseessä on toistaiseksi myyntiluvaton tuote, sitä ei saa mainostaa.. Rokottaminen vielä uuttaEnsimmäiset suomalaiset kimosyöpähevoset rokotettiin hieman yli vuosi sitten, ja aikaisimmat kokemukset maailmalta ovat viime vuosikymmenen puolivälistä.Alkuperäisen tutkimuksen alle vuoden mittaisessa seurantajaksossa 80 prosentilla rokotetuista hevosista kasvaimet lakkasivat kasvamasta tai ne pienenivät. Harjupatana arvioi, että Hyvinkään klinikalla hoidetuista näppituntumalla parempaan suuntaan menneiden osuus on 75 prosenttia.”Meidän näkemyksen mukaan kolme neljästä rokotetusta hyötyy tästä, mutta on myös osa, joka ei saavuta tästä etua”, hän sanoo.Ennen ensimmäistä rokotuskertaa tai sen antamiskerralla tutkitaan hevosen kimosyövän tilanne tarkasti. Silloin tähystetään esimerkiksi hevosen ilmapussit, sillä syöpää saattaa löytyä myös sieltä. Hevonen myös rektalisoidaan eli tutkitaan peräaukon kautta tilanteen kartoittamiseksi.Tässä vaiheessa omistaja voi myös päättää, että rokottamiseen ei lähdetä, jos tilanne vaikuttaa huolestuttavalta, ja hän alkaa epäillä hoidon onnistumista. Aika pitkällekin edenneitä kimosyöpiä on silti lähdetty hoitamaan.”Ei meillä mitään muutakaan hoitoa ole tarjota”, Harjupatana hymähtää.Kimosyöpärokote saattaa pienentää jo olemassa olevia patteja, mutta joskus hoito on yhdistettävä hankalimpien pattien leikkaamiseen.Jos syöpä on pahoin levinnyt, sen poistaminen kirurgisesti on kuitenkin käytännössä mahdotonta. Joskus patteihin voidaan kokeilla pistettäviä syöpälääkkeitä paikallisesti, mutta ihmisen sytostaattihoitojen kaltaisia, koko kehoon vaikuttavia vahvoja hoitoja hevosille ei tehdä. Niitä voitaisiin pitää eettisesti arveluttavinakin epämiellyttävyytensä takia. "Do no harm"Tähän tavallaan liittyy kimosyöpärokotteen yksi isommista vahvuuksista. Se noudattaa hyvin sääntöä ”do no harm”, eli älä aiheuta harmia. Kimosyöpärokotus on hevosen kannalta kuin mikä tahansa rokotus.”Siinä on hyvin lyhytaikainen kipu ja sekin rauhoituksessa. Tästä ei ole lisähaittaa hevoselle”, Harjupatana sanoo.”Jos unohdetaan kokonaan raha ja omistajan kukkaro, tämä on hoito, josta voi olla hyötyä, mutta joka ei aiheuta kärsimystä. Minusta se on mukava ajatus. Jos ajattelee hyöty-haitta-arviota hevosen kannalta, sitä voi suositella. Mutta eihän se halpa ole.”Rokote annetaan rauhoitetulle hevoselle rintalihaksen alueelle ihoon. Lääkeaineen on tarkoitus levitä ihon sisään, joten se ammutaan omanlaisella pistoolilla.”Näidenkin saatavuudessa on ollut vaikeuksia, ja se lienee se syy, miksi muut klinikat eivät vielä rokota. Meillehän on pitkä matka monesta paikkaa Suomea”, Harjupatana sanoo.Suomessa on rokotettu hevosia, joilla on hyvin erilainen tilanne syövän leviämisen suhteen. Jollain on vain jokin pieni patti, osalla syöpä on hyvinkin levinnyt. Yksi hevosista ei ollut kimo, vaan tavallinen ruskea.”Se kertoo siitä, että kaikki kasvaimet kannattaa tarkistuttaa patologilla. Tässä tapauksessa huomattiin, että kyseessä on melanooma, ja hevonen saatiin hoitoon. Muut rokotetut ovatkin sitten olleet klassisia kimoja”, Harjupatana sanoo.Hän kertoo, että Suomessa rokotetuissa hevosissa on tässä vaiheessa nähty onnistumisia, jossa kasvainten koko on pienentynyt sekä pettymyksiä, joissa kasvu on jatkunut.”Ja sitten on niitä, joissa kasvu on pysähtynyt. Vuosi on tietenkin lyhyt aika syövälle”, Harjupatana sanoo.Osalla hevosista syöpä on ollut hyvin alkuvaiheessa, osalla leviämässä. Rokotuksesta ei vielä ole hevosilla kovin pitkäaikaisia kokemuksia, mutta oletus on, että mitä aiemmin rokottaminen aloitetaan, sitä parempaan lopputulokseen päästään, eikä syöpä pääse leviämään ja aiheuttamaan vahinkoa.”Tulevaisuudessa toivottavasti hevosten melanooma voidaan kokonaan parantaakin ja immunologiset hoidot ovat tässä tärkeässä asemassa”, Harjupatana sanoo.

Rokottamalla kimosyöpää vastaan

Aiheeseen liittyvää

Hevosvaltiopäivät kokosi päättäjät ja hevosalan yhteen – "Tavoitteen tulisi olla, että ratsastus saataisiin joka kunnassa maksuttomaksi"

Valjakon MM-kisat menivät Talvikki Järvisen hevosten osalta huuteluksi

Esteratsastaja Hassan Iberin uusi aluevaltaus on "kiva toinen tapa touhuta hevosten kanssa"

Hevosvoimat jylläsivät Vuojoen kartanon pellolla – Tuohivirsu näytti osaamistaan