Ruokinnan asiantuntija Tiina Seppälä on maa- ja metsätaloustieteiden maisteri (MMM) sekä väitöskirjatutkija. Hän kuuluu myös SRL:n hevosen hyvinvointityöryhmään. Seppälä neuvoo katsomaan ruokinnassa isoja linjoja, sitä, että hevosen perusruokinta on kunnossa. Vasta sen jälkeen aletaan viilaamaan pieniä yksityiskohtia, jos ylipäätään aletaan."Älä piperrä", Seppälä neuvoo. Perusruokinta on oikeastaan yhtä kuin heinä ja kivennäinen. Mutta suomalainen heinäkin voi olla vähän liikkuvalle olohevoselle liian helposti sulavaa ja energiapitoista. Mutta ei hätää. Seppälä kertoo heti ykkösratkaisun ongelmaan: liike. Riittävä liike.Laadukkaalla heinällä, mineraalilisällä ja liikunnalla päästään hyvinvoinnissa yleensä jo pitkälle - toisaalta tätä kolminaisuutta on mahdoton millään vaihtoehdolla korvatakaan. Se on hyvän hevosenpidon perusolettamus."Hirveästi optimoidaan kaikenlaista ja huolehditaan siitä, että on kolme milligrammaa vähemmän jotakin, mikä on hevosen laskennallinen tarve, mutta tärkeää on huolehtia, että hevonen saa a) riittävän määrän kuitua suolistoonsa, b) ei liikaa sokereita ja tärkkelystä ja c) tarpeeksi valkuaista.Seppälä kritisoi esimerkiksi ruokintakalkin käyttöä "varmuuden vuoksi". Hän muistuttaa, että kun kivennäiseokseen lätkäistään desi ruokintakalkkia, samalla sotketaan ammattilaisten laskeman ja suunnitteleman kivennäisseoksen mineraalitasapaino.Tähän ongelmaan törmää myös monesta purkissa syöttämisessä - ravintoaineiden suhteita on vaikea itse rakentaa."Neuvoisin, että valitse hyvä rehumerkki ja pysy siinä. Se, että me lisätään joitain asioita, se vaikuttaa kokonaisuuteen. Ei mineraaliseosta ole suunniteltu niin, että ruokinnassa on se plus kalkki. Vaan se ruokintakalkki todennäköisesti sekoitti kalsium-fosfori -suhteen ja myös kalsium-magnesium -suhteen, jolloin magnesiumin imeytyminen heikkeni. Yritit hyvää, ja ruokintakalkki on edullinen ostaa, mutta lopputulos ei ole hyvä."Kannattaa keskittyä niihin asioihin, joista on hyötyä.Seppälä toteaa myös, että "kaikki syöttävät B-vitamiinia tyyliin kaikille hevosille, mutta jos sillä on suolisto kunnossa, ja rasitus on normaalia, se tuottaa itse B-vitamiininsa”. Eli kannattaa ladata paukut suoliston hyvinvointiin?"Kyllä. Ja siihen kuuluu myös osana se, että hevonen saa viettää riittävästi sellaista aikaa, jossa se palautuu kaikenlaisesta stressistä.". Jos karva kiiltää, hevonen näyttää hyvältä -eli käyttää rehunsa hyvin- ja lantapallerot ovat juuri sopivannäköisiä, kiinteitä, mutta kuohkeita, eikä niissä ole paha haju, suolisto -tarkemmin sanottuna suoliston mikrobisto- on todennäköisesti kunnossa? "Karvan kiillon ja suolistomikrobiston yhteyttä ei ole todettu. Mennee hiusten halkomiseksi, mutta karvan saa toki kiiltämään myös kiillotusaineilla", Seppälä korjaa, mutta toteaa, että muuten ollaan oikeilla jäljillä. "Ja hevosen lantahan ei haise kakalta", Seppälä muistuttaa.. HeinäMutta, tärkeä ensin. Heinä.Kyllästymiseen asti hoetaan sanaparia "laadukas heinä". Mitä se edes tarkoittaa? Seppälä kehuu suomalaisen heinän laatua, mutta kaipaisi enemmän harrastehevosille sopivaa, vähäenergistä heinää, jossa olisi kuitenkin riittävästi valkuaista eli proteiinia. Suomessa on perinteet tehdä heinää lypsylehmille, mutta etenkin harrastehevoset tarvitsevat selvästi vähemmän sulavaa heinää. Heinässä tärkeää on tarkastella energia-proteiini -suhdetta. Ýleisesti ottaen, jos hevosilta jotakin puuttuu, se ei ole energiaa, vaan valkuaista.Seppälä neuvoo analysoimaan heinän. Huono idea ei olisi teettää heinästä myös kivennäisanalyysi, ja miettiä sen jälkeen mitä heinä tarvitsee lisäksi."Usein Suomessa se, mitä tarvitaan on sinkki-kupari-mangaani -sektori."Hevosen on syötävä minimissään 1,5 prosenttia elopainostaan korsirehua, ja jo sillä sen energiantarve itse asiassa tyydyttyy, mikäli se ei ole kunnollisessa treenissä tai juokse monta tuntia ratsastuskoulussa. Seppälä täsmentää, että "kunnollinen treeni" tarkoittaa tässä yhteydessä kovaa treeniä. Valkuaista sen sijaan saatetaan tarvita vähemmälläkin liikkumisella."Heinät ovat viime vuosina olleet vähävalkuaisisia. Pahimmillaan kilossa heinää saattaa olla vain 10 grammaa valkuaista kun 50 grammaa olisi hyvä määrä harrastehevoselle, mikä tarkoittaa noin viiden prosentin valkuaispitoisuutta."Hän sanoo, että tällainen köyhähkö, kortinen heinä saattaa muuten olla hyvä valinta ja mitä valkuaiseen tulee, kokonaisuus paranee vaikkapa puolella kauhallisella sinimailaspellettiä. Kun valkuainen on hyvänlaatuista, eli kun siinä on niin kutsutut raja-aminohapot kuten esimerkiksi lysiini ja metioniini, pienikin lisä riittää. Tämä liittyy valkuaisen rakentumiseen ketjuina: jos yksi osa ketjusta puuttuu, ketju ei rakennu valmiiksi. Lysiini on usein se puuttuva osa.Seppälä ei kuitenkaan syöttäisi hevoselle sinimailasta eli lusernia ainakaan ainoana heinänä, vaikka niinkin tiedetään keskemmällä Eurooppaa tehtävän."Lusernissa on hyvä valkuainen, mutta jos se on ainoa heinä, se on kyllä liian kova määrä valkuaista. Hevonen joutuu prosessoimaan liian valkuaisen virtsan mukana ulos, ja siinä voi mennä sitten jotakin muutakin mukana", Seppälä sanoo.. KuituHevosen suolisto vaatii tietyn määrän kuitua, koska sen mikrobiomi tarvitsee sen."Ja kuten tiedämme tänä päivänä, mikrobiomi on kaiken hyvinvoinnin alku ja juuri - ihmisillä niin kuin hevosillakin, vaikka muuten hevosta ja ihmistä ei ikinä pitäisikään verrata toisiinsa, niin totaalisen erilaisia olentoja ne ovat."Seppälä haluaa tarjota omille hevosilleen mahdollisuuden jäystää heinää mahdollisimman paljon, koska niillä on siihen evolutiivinen tarve. Valkuaisen hän syöttää lisänä pussista."Haluan, että ne eivät liho siitä heinästä, joten olen yrittänyt tehdä mahdollisimman kortista heinää, ihan vaan jättämällä heinä mahdollisimman myöhään peltoon ennen korjuuta ja toivomalla parasta.” Aina tämä taktiikka ei onnistu, sillä heinä on oikukas sokereiden suhteen."Tässä pelataan sään kanssa ja olen oppinut, että siihen ei voi vaikuttaa. Kaikkemme me heinäntekijät viljelijät yritämme. Kuuma, kylmä, kuivuus ja liiallinen märkyys stressaavat heinää, joka nauttisi vähän alle 20 asteen lämpötiloista, joissa ripottelisi sopivasti vettä. Ei aina toteudu Suomessa!. Kaura kuumentaaVanha sanonta "kaura kuumentaa" ei ole väärin sanottu. Kaura todellakin kuumentaa. Ainut vaan, että vielä enemmän kuumentavat muut viljat."Jos me häiritään suoliston mikrobiomia ylimääräisellä tärkkelyksellä, jota saa siis viljasta, niin on pystytty osoittamaan että sillä on linkki käyttäytymismuutoksiin - hevosesta tulee tutkimusten perusteella "alert", hätäinen."Ihmisiä neuvotaan välttämään prosessoitua tai ainakin ultraprosessoitua ruokaa.Ovatko hevosten teolliset rehut tällaisia?"Ultraprosessoitu tuoka on jotakin, jonka alkuperää ei tunnista. Hevosten rehupelleteissä luonnolliset raaka-aineet on jauhettu ja puristettu eli tehty prosessointi on sitä samaa mekaanista työstämistä, mitä hevonen itsekin tekisi, kun se jauhaa ja hienontaa heinää hampaillaan. Eli en kutsuisi niitä ainakaan ultraprosessoiduiksi."Laidunruoho taas on todellista superfoodia. Siinä on paljon vettä, joten sitä hevonen pystyy syömään isoja määriä, jopa 30-40 kiloa, mikä läjänä tallin käytävällä on hyvin iso kasa.Hevosen syömiskyvyn on laskettu olevan kuiva-aineissa laskettuna maksimissaan kolme prosenttia sen elopainosta, joillakin yksilöillä korkeampi, samoin varsoilla."Siinä kohtaa hevonen lopettaa syömisen. Mutta jos hevonen saa olla laitumessa 24/7, se syöminen todennäköisesti muuttuu, ja siihen voi myös vaikuttaa esimerkiksi päästämällä hevosen laitumeen, josta se ei yhdellä suullisella saa ihan niin suuta täyteen."Lehmä ja hevonen eroavat siinä, että lehmä alkaa syödä pisteessä A ja etenee siitä suoraviivaisesti kaiken imuroiden, mutta hevonen valikoi - syö sieltä ja täältä. Tätä oli tutkittu luonnonsuojelualueella Tanskassa, jossa huomattiin hevosten menneen ojienpohjille napsimaan sieltä löytämiään kasveja."Laidunkaudella hevonen saa E-vitamiinintarpeensa tyydytettyä puoleksi vuodeksi eteenpäin", Seppälä kertoo.. SuolaHevonen tarvitsee suolaa. Pelkkä suolakivi ei riitä, jos hevonen hikoilee.Seppälä on laskenut omien hevostensa suolan tarpeen olevan 20 grammaa päivässä. "Se on aika paljon! Siinä suolakivi kuluu kymmenessä päivässä jo aika lailla loppuun."Valtava suolan tarve liittyy hevosen ominaispiirteisiin. Seppälä muistuttaa, että hevonen on luotu niin, että kaikki perustuu liikkumiseen, ja vielä tarkemmin sanottuna pakenemiseen. Tämä näkyy jopa hikoilemisessa."Se järjestelmä toimii niin, että hevosen aivot saavat käskyn: pakene. Heti. Ja anna kaikkesi. Ihan sama mitä se vaatii!" Tärkeintä on päästä pakoon petoeläintä, maksoi mitä maksoi. Niinpä hevonen ei hikoillessaan säästele elektrolyyttisuoloja, vaan tuhlaa niitä reilulla kädellä. Elektrolyyttien tarkoitus on hien mukana viilentää lihaksia, jotta ne pysyisivät toimintakykyisinä. Kova urheilusuoritus on elimistön kannalta sama asia, siksi menetetyt elektrolyytit on korvattava."Lihas ei tiedä syytä sille, että se joutuu koville, se ei tee eroa lähestytäänkö tässä nyt estettä tai ollaanko ravikisoissa loppusuoralla, vai paetaanko petoeläintä, se tarvitsee elektrolyytit viilentyäkseen, jotta lämpötila ei nouse vaarallisen korkeaksi."Seppälä kertoo, että ihmisen elimistö on tässä asiassa "fiksumpi", elektrolyyttien määrää hiessä voidaan säädellä sen mukaan, miten todelliseksi ihminen arvioi pakotilanteen. Hevonen on joko on tai off.Natrium, kloori, kalium ja magnesium kuuluvat välttämättömiin elektrolyytteihin.. Isompi ongelmaHevosen ruokinnassa on isompia ongelmia. Ollut jo jonkin aikaa. Arvasitte oikein, ylipaino. Tässäkään jutussa ei päästä tästä suuresta hyvinvointiongelmasta. Ykkönen on liikalihavuus, niin tylsää kuin siitä onkin taas maininta. Se taas johtuu valtaosassa tapauksissa siitä, että hevonen ei liiku lähimainkaan tarpeeksi. Liikunta voi olla monenlaista, mutta pihatossa heinäpaalin ääressä nököttäminen ei ole liikuntaa."Mahdollisimman pitkiä matkoja vaikka reipasta kävelyä, joka on rasvanpolttoa niin ihmiselle kuin hevoselle", Seppälä suosittaa ja muistuttaa, että lihavuus aiheuttaa hevoselle matala-asteisen tulehduksen ja vaikeuttaa selviämistä lämpimällä säällä. "Sen näkee, kun hevosella on liian kuuma ja tukala olo ja se oikein jähmettyy ottamaan sen huonon olon vastaan loimiensa alla..."Seppälä kertoo, että lihavuus vaikuttaa jopa eteenpäinpyrkimykseen. "Tällöin ratkaisuyritys ongelmaan saattaa olla energiarehun syöttö! Tai vahvempien apujen käyttö, mikä on myös huono reaktio. Toimivampi keino olisi laihduttaa sitä hevosta!"Seppälä huomauttaa, että suomalaisen hevosihmisen silmä on skaalautunut arvostamaan pyöreämuotoista hevosta, erityisesti suomenhevosta, mutta hevonen itse todennäköisesti hyötyisi siitä, että olisi laihempi."Sporttimallinen suomenhevonen ei vaan samalla lailla miellytä", hän naurahtaa.Seppälä sanoo, että on yleistä kuulla säälittelyä "ratsastuskouluhevosesta, joka liikkuu kolme tuntia päivässä", vaikka se hevonen on todennäköisesti terveempi kuin kollegansa, joka seisoo pienessä tarhassa ja käy puolen tunnin kävelyllä omistajansa kanssa. Puhumattakaan miten hyvä systeemi oli entisten aikojen työhevosilla, jotka tekivät pellolla työtä päivän ja yön palautuivat metsätarhassaan. Kyllästymiseen asti kuultu lause "hevonen on luotu liikkumaan" on yhä totta. Suorituskykyominaisuuksia niukoissa oloissa on suomenhevosen kohdalla jalostettu erittäin taidokkaasti ja tehokkaasti, hevoset tulevat toimeen vähällä määrällä rehua, sillä niiden rehunkäyttöominaisuus on hyvä. Nyt sen ominaisuuden kanssa on tultava toimeen.. Entä Pelto-Seppälän tilan omat hevoset?Ne on jaettu eri laitumiin. 29-vuotias poni Manu on eläkkeellä Tuija Rosenqvistiltä. Sen kaveri, 21-vuotias ori ruuna Heppu Huoleton (Henkka - Unoliina, Uno) on "ikuisella laihdutuskuurilla". Hevosen laihduttaminen voi olla helpommin sanottu kuin tehty, etenkin, jos ei haluta pitää kuitenkaan sisälläkään. "Saavutetuista kiloista ei tingitä - eikä heinää voi määräänsä vähempää syöttää", Seppälä huokaa. Otsikkokuvan tammalaumassa on Hallan Saaga (Vipu-Poika - Vakka-Nöpö, Valpurin Vesa), sen tytär Saagan Aurelia (Kulta-ahon Kasimir Hallan Saaga, Vipu-Poika), joka on Kulta-ahon Kasimirin viimeinen jälkeläinen ennen ruunausta, suvuton Erina ja FWB-tamma Summerberry Rose (Logan - Rosette Rose, Roi du Ballet)..Heinäntuottajat yrittävät uudistua hevosalan kriisin keskellä.Eläinlääkäri Kati Niinistö: "Laidunruoho näyttää olevan hyväksi hiekansyöjille".Lannehalvauksen estossa liike on lääke – "Liian voimakas ruokinta suhteessa vähäiseen liikuntaan jäykistää ja aiheuttaa ongelmia lihaksistossa"
