Yhtä reseptiä hevosen luiden terveenä säilymiseen ei ole, mutta ihminen voi vaikuttaa moneen

Eläinlääkäri Jukka Houttu on pitkän uransa aikana nähnyt hevosten vammojen laajan kirjon..Tässä jutussa puhutaan luista, ja etenkin niiden murtumista. Tekstiä on paljon, kuten asiaakin, mutta muista, että voit myös kuunnella jutun painamalla kuuntele-nappia artikkelin yläosasta.Hevosella on noin 200 luuta. Luusto on tukirakenne, jonka ympärille lihakset, jänteet ja nivelsiteet rakentuvat. Luiden tehtävä on pitää hevonen koossa..Hevosen luurangossa on luita, jotka ovat pitkiä, lyhyitä, litteitä, epäsäännöllisiä tai jänneluita – aivan kuin ihmisenkin luustossa. Kun ihminen murtaa luunsa, hän tietää, että edessä on pitkä lepotauko. Hevoselle asiaa on vaikeampi selittää..Luu murtuu, kun siihen kohdistuu niin kova voima, ettei se kestä. ”Se katkeaa kuin keppi”, Houttu kuvaa..”Murtuma-alttiutta lisää se, jos rasituksen lisäksi luuhun kohdistuu kiertoliike. Näin tapahtuu esimerkiksi silloin, kun maa antaa periksi kavion toiselta syrjältä.”.Hänen mukaansa on usein veteen piirretty viiva, kun pohditaan, onko murtuma syntynyt tapaturmaisesti vai rasituksen seurauksena. Toki selvät tapaukset ovat selviä, mutta monesti murtumien taustalla vaikuttaa jokin muukin syy kuin äkillinen trauma..”Miltei kaikista vammoista voidaan sanoa, että niitä ei olisi syntynyt, jos hevosta ei olisi yhtään rasitettu. Murtumissa on aina joku altistuva pohja, osalla murtuu, toisilla ei.”.Ihmiselle voi sanoa, että älä liiku ja varaa koko painoa jalalle kuuteen viikkoon, mutta ei hevoselle.".Rasitusmurtuman ja murtuman ero on siis se, mikä taustatekijä luun rikkoutumisella on ollut. ”Vakuutusyhtiö haluaa aina sanoa, että rasitus ja omistaja sanoo, että tapaturma.”Alla kuvapari murtumasta. Ensimmäisen kuvan oikeasta reunasta pääset seuraavaan kuvaan ja klikkaamalla kuvaa saan koko kuvan näkyville..Luu paranee jopa paremmaksiKoska hevosella on lukuisia luita, myös murtumia on erilaisia, ja jokainen niistä paranee omalla tavallaan. Murtumat ovat siinä mielessä kiitollisia vammoja, että jos ne ovat korjattavissa, luu paranee täysin ennalleen. Jossain tapauksissa jopa paremmaksi, sillä uudisluu on vahvaa..”Jos jänne, hankoside tai nivelside repeää, se paranee, mutta ei siitä tule ikinä niin joustavaa kuin ennen vammaa.”.Luu on elävää kudosta, joka uusiutuu läpi elämän. Mitä vanhemmaksi eläin tulee, sitä hitaammin luu uudistuu, ja luusta tulee myös heikompaa. ”Hevosilla luiden uudistuminen alkaa hidastua viiden vuoden paikkeilla, eli silloin, kun hevonen on kasvanut valmiiksi.”.Murtumien paranemisessa hevosen iällä onkin suuri merkitys. Nuoremmat selviävät nopeammin, aivan kuten ihmistenkin kohdalla. ”Itse jos nyt murtaisin lonkkani, joka pikkupojalla paranee kuudessa viikossa, ei se tällaisella vanhalla ukolla paranisi kunnolla enää koskaan”, Houttu toteaa..Hiusmurtuma ei välttämättä näy heti röntgenkuvissa. Murtumalinja tulee enemmän esille, kun elimistö alkaa ´syödä´ luuta pois murtuman ympäriltä. ”Luu tulee hauraammaksi ympäriltä ja sen jälkeen siihen alkaa rakentua uutta luuta, kun tilaa tulee lisää.”.Uudisluu tarttuu vanhan pintaan ja siihen muodostuneisiin väleihin, ja lisäksi murtumalinjan yli – terveestä luusta terveeseen – muodostuu ikään kuin silta. .”Muutaman kuukauden kuluttua murtumakohta saattaa näyttää valtavalta ulos, ihmiset puhuvat luuliiasta. Kahden vuoden kuluttua sitä ei enää ole, kun luu on kasvanut sisältä yhteen ja luutunut kokonaan, eikä luuliikaa enää tarvita, joten se syödään sieltä pois”, Houttu selittää..Aina, kun hevosen jalkaan tai muualle ilmestyy luuliika, se tarkoittaa, että luun pintaan on tullut tulehdustila. Se voi johtua kolhusta tai sitten esimerkiksi potkun seurauksena iho menee rikki ja luun pinnasta irtoaa murusia..Monesti murusia ei tarvitse putsata pois, ja pelkkä antibioottikuuri auttaa, mutta jos ne tulehtuvat, luuhun voi muodostua luumätää tai -tulehdusta, ja alue on pudistettava..”Irronnut luu on kuollutta kudosta, eivätkä elimistön omat poliisit pääse sinne korjaamaan aluetta tulehduksen takia. Se on hyvä alusta pöpöille.”.Luuliikaa voi syntyä myös rasituksen seurauksena. Houttu sanoo, että jos varsoille kohdistuu tiettyyn kohtaan luuta enemmän rasitusta, se aiheuttaa tulehdustilan ja elimistö alkaa vahvistaa kyseistä kohtaa ja luo luuliian..”Ei se johdu välttämättä vammasta tai muusta sellaisesta, se voi tulla esimerkiksi jalka-asentojen takia. Luu on elävä.”.Nuljuluut hajoavat helpostiHouttu on uransa aikana operoinut ja nähnyt mitä erilaisempia murtumia. Hän sanoo, että pienistä murtumista yleisimpiä ovat nuljuluiden vammat..Nuljuluita on jokaisessa vuohisessa kaksi kappaletta, ja parin sokeripalan kokoinen nuljuluu on paikka, johon hankoside kiinnittyy. ”Nuljuluu on hankositeen sisäpuolella oleva liukulaakeri. Sen murtuminen on ehkä yleisin murtumavamma.”.Myös etupolven murtumia nähdään paljon, ja suurempien luiden murtumista vuohisluun murtuma on yleisin..”Kun puhutaan nuljuluun ja polven murtumista, ne ovat lähes aina rasitusperäisiä.”.Houtun mukaan nuljuluu murtuu silloin, kun siihen kohdistuu kova rasitus. ”Hankoside vetää ylös, side alas ja luu on siinä välissä. Jos hankoside ja sidekudos kestävät, hajoaa jossain vaiheessa nuljuluu.”.Houtun mukaan siitä kiistellään, voiko nuljuluu murtua yhdestä kerrasta, vai onko taustalla aina jokin pitkäaikainen rasitus. Hänen oma mielipiteensä on, että se voi hajota myös kerralla..Toki näissä tapauksissa hän uskoo, että alueella on ollut – syystä tai toisesta – huono verenkierto, tulehdusta tai joku muu syy siihen, ettei luu ole elänyt niin hyvin ja se on hieman haurastunut..”Usein nuljuluun murtumat ovat niin pieniä, että irtokappale otetaan tähystysleikkauksella pois.”.Houtun mukaan leikkaus on tarpeen, sillä jos irronnutta kappaletta ei oteta pois, nuljuluu kasvaa ´isommaksi´. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankoside liikuttaa murtumalinjaa jokaisella askeleella, eli irtokappale ei pääse luutumaan takaisin kiinni..Operaation jälkeen hevonen tarvitsee pitkän toipumisajan, jotta hankoside ehtii kasvamaan kiinni uuteen paikkaan. Leikkauksen seurauksena hankoside jää nimittäin osaksi ´tyhjän päälle´, ja on vaara, että hankoside vaurioituu..Houtun mukaan se vie ajallisesti puolisen vuotta, että hankoside on kasvanut kiinni jäljelle jääneeseen luuhun. ”Jotkuthan ajavat kilpaa paljon nopeammin, mutta silloin otetaan riski ehjän osan kohdalta. Se ei ole ikinä eläinlääkärin neuvo. Osa kestää, osa ei. Mutta on se niinkin, että vaikka odotat kuinka, voi olla, että se hajoaa uudelleen.”.Houttu kuitenkin sanoo, että operoitu nuljuluu ei mene rikki, vaan se on hankositeen vuoro seuraavaksi. ”Tämä on nerokas systeemi, jonka luoja on suunnitellut. Nuljuluuhun kohdistuu valtavat voimat.”.Pahimmat nuljuluun murtumat ovat niitä, jossa luu hajoaa keskeltä. Vaikka luu ruuvattaisiin yhteen, siitä ei tahdo tulla hyvää, koska siteet vetävät koko ajan murtumalinjaa eri suuntiin..”Tulee tilanne, että sinne luuhun jää pieni rako. Se näyttää hyvältä röntgenkuvissa, mutta kun aletaan treenaamaan, tulee ongelmia ja hevonen ontuu.”.Houtulla onkin tapana todeta edellä mainitussa tilanteessa, että hevonen ei enää yllä samalle tasolle kuin mitä se on ollut aiemmin..”Kannattaa nostaa kädet pystyyn, jos ajatellaan, että hevosen pitäisi tienata yhtä paljon kuin se kuluttaa. Sanon omistajille, että olkaa kiitollisia siitä, mitä hevonen on teille tehnyt ja päästäkää se eläkkeelle.”.Siitoskäyttöä vamma ei kuitenkaan estä. Ei edes silloin, jos murtumaa ei ruuvata..Mitä nopeammin, sen parempiVuohisluun murtuessa, jos sen pääsee korjaamaan heti, voi hevonen olla jo 6 viikon kuluttua liikutuksessa. ”On yksi hevonen juossut kilpaa kuuden viikon kuluttua leikkauksesta, mutta se oli vastoin ohjeitani”, Houttu huomauttaa ja laittaa kämmenet kasvojen eteen hajasormin. ”Katsoin sitä lähtöä näin. Se meni ihan ruuvien varassa.”.No, tapauksesta on aikaa, eikä vanhoja kannata muistella. Murtumien operoinnissa on paras ennuste, jos ne päästään ruuvaamaan tuoreeltaan. Houtulle on tullut Teivon raveista potilaita ontuvana, ja ne on leikattu samana iltana. Hevonen on saanut hoidon heti, ja kävelykin onnistuu seuraavana päivänä..Yleensä vuohisluu murtuu keskeltä, jolloin korjaamiseen voi riittää yksi ruuvi. Hankalampi tapaus se on, jos luu menee osiin. .Jos murtumalinja menee pidemmälle, ruuveja tarvitaan useampi. Vuohisluun keskellä on ontelo, jonka läpi voi periaatteessa ruuvata, mutta Houttu ei sitä suosittele varauksettomasti. ”Se voi aiheuttaa uuden murtuman, kun on tehty reikä heikkoon kohtaan. Kirurgien käsitys hieman vaihtelee tässä asiassa, mutta kun kerran on laittanut ruuvin keskelle ja se siitä murtuu, oppii sitä varomaan.”.Houttu sanoo, että jo sokeripalan kokoisen luun pystyy ruuvaamaan. ”Jos pala on niin pieni, se on haasteellinen, kun ruuvi pitää saada aivan keskelle. Hevoselle joutuu usein vielä käyttämään vähän isompia ruuveja, kun sen voimat ovat isoja.”.Ruuvaus on tarkkaa hommaaVuohisluun yksinkertainen murtuma olisi Houtun valinta omalle hevoselleen, jos vammoja voisi valita. Toinen, joka paranee yleisesti hyvin ja on suhteellisen yleinen vamma, on etupolven murtuma. .Toki etupolvessakin on useampi pienempi luu, ja murtumat vaihtelevat. Jos etupolvessa esimerkiksi kolmas karpaaliluu on mennyt pituussuunnassa rikki, sitä on hankalampi operoida, koska ruuvi pitää asettaa viereisten luiden välistä..”Se on kinkkisempi homma. Olen ensimmäisiä maailmassa, joka näitä alkoi ruuvaamaan. Ne paranevat yleensä hyvin.”.”Jos olet taitava, onnistut. Ruuvi pitää saada juuri oikeaan kohtaan. Mitä nopeammin murtuma ruuvataan, sitä parempi, mutta etupolven ruuvauksia olen tehnyt monen kuukaudenkin jälkeen, ja ne ovat parantuneet hyvin.”.Ennustetta parantaa se, jos nivelsiteiden kiinnityskohtiin ei ole ehtinyt muodostua ylimääräistä luuta, koska se on merkki siitä, että alueella on ollut pitkään tulehdusta. Näissä tapauksissa Houttu monesti sanoo, ettei kannata enää yrittää..Varsoilla näkee monesti kyynärluun murtumia. Ne tulevat Houtun mukaan aina tapaturmaisesti esimerkiksi potkun seurauksena. .Kyynärluu korjataan levyllä ja ruuvilla. Yleensä ruuvit jätetään paikoilleen, mutta varsojen kohdalla niitä joudutaan välillä poistamaan, kun eläin kasvaa ja ruuvit voivat jossain tilanteissa estää kasvua..Kun sääriluu murtuu, se johtuu usein tapaturmasta. Houtun mielestä hokkien aiheuttamat murtumat eivät ole yleisiä, tavallisemmin niistä menee iho rikki ja luun pinnalle voi tulla särö. .”Toki, voi se murtuakin, jos sattumalta osuu huonoon kohtaan. Niin kauan kuin luut ovat kohdallaan, hevonen ei ole niin kipeä. Mitä nopeammin leikataan, sitä nopeammin tilanne stabiloituu ja hevosen kipu vähenee.”.Kaularangan-, selän- ja lantion murtumat ovat niitä, joita ei oikein voida hoitaa leikkauksella. Ne myös syntyvät pääosin tapaturmaisesti..Nivelpinnasta lähtevä murtuma on pahaKavioluun murtuman hoito on yksi, jolla Houttu löin itsensä maailmalla läpi. Kavioluukin voi hajota eri tavoilla..Yksi pahimpia murtumia on, kun murtuma lähtee nivelpinnasta, ja se kaikki tietenkin tapahtuu kavion sisällä. ”Ne korjataan siten, että kavion ulkopintaan tehdään luukku luuhun asti, luuhun porataan reikä ja ruuvi kierretään sisälle. Se on haasteellinen siitä syystä, että ruuvin pitää mennä juuri oikeaan paikkaan, eikä kavio saa tulehtua. Kirurgia on pienistä nikseistä kiinni.”.Tällaisen operaation hän teki risuestelaukkahevoselle Englannissa. Princeful-nimisen hevosen operointi oli niin suuri tapahtuma, että kirurgi lennätettiin paikalle yksityiskoneella, ja leikkaussalin ulkopuolella Houttua odotti kameraryhmätkin..”Hevonen oli siellä yhtä kuuluisa kuin Kimi Räikkönen on täällä.”. Alla kuvapari murtumasta. Ensimmäisen kuvan oikeasta reunasta pääset seuraavaan kuvaan ja klikkaamalla kuvaa saan koko kuvan näkyville..Ensin lepoa, sitten liikettäIhmisellä murtumat kipsataan, mutta hevosilla tämä ei ole yleisesti käytössä. Sen kyllä voi tehdä, mutta siinä missä jalkansa murtanut ihminen ottaa kainalosauvat avukseen, hevonen ei. Eläin varaa heti painoa sen minkä voi, ja hevosella painoa löytyy."Kipsi voi myös hangata haavan, ja sitten meillä on vaikeasti parannettava haava, joka on lopulta murtumaa isompi ongelma.”Jukka Houttu selvittää, että elimistö on vielä rakennettu niin, että kun iho hankautuu rikki, se on kipeä. Nopeasti se menee kuitenkin kuolioon, ja kipu häviää. Näin kahden viikon kuluttua, kun hevosen kipsi avataan, alta voi paljastua laaja alue, jossa ei ole nahkaa.”Murtumat kipsataan siksi aikaa, kun hevonen nousee ylös leikkauksen jälkeen.”Kipu on tietyllä tavalla ajateltuna hevosen ystävä murtuman tapahtuessa. Kun hevonen on kipeä, se varoo itse vammaa, jolloin murtuma ei pääse pahenemaan.”Ihmiselle voi sanoa, että älä liiku ja varaa koko painoa jalalle kuuteen viikkoon, mutta ei hevoselle. Hevonen tekee sen kaiken, jos se ei ole kipeä.”Murtumat paranevat levolla. Houtun mukana nyrkkisääntönä voi pitää, että siinä kestää puoli vuotta. Siinä missä ihminen voidaan laittaa sänkylepoon ja nostaa kipeä jalka ylös vetoon, hevosta seisotetaan karsinassa. Joskus hevosia on sidottu kiinni niin kutsuttuun riippumattoon, mutta sitä Houttu ei näe järkevänä.”Tulee äkkiä paljon muita ongelmia, hankaumia, ähkyä ja kaviokuumetta. Sitten ollaan lähellä sitä, missä keskustellaan, mikä on eläinrääkkäystä.”Houttu toteaa, että jos hevosen on 10% mahdollisuus parantua ja hoito tulee maksamaan jopa tuhansia euroja, hän varoo antamasta toivoa. ”Joillain eläinrakkaus on niin vahva, että se vie ihmiset jopa perikatoon. Jos ihminen ei pysty kohtaamaan luopumista, hänellä hämärtyy se ajatus, että hevoselle olisi parempi, että se lopetetaan.”Lepo ja puolen vuoden sairausloma eivät tarkoita sitä, että hevonen seisoo karsinassa koko tämän ajan. Jo aiemmin tuli esille, että joku on ajanut kilpaa jo 1,5 kuukautta vammasta.Vaikka noin nopea treeniin paluu ei ole suositeltava, hevosta pitää alkaa liikuttaa aika nopeasti. Houttu sanoo, että noin 4 viikkoa murtuman synnystä on koppilepoa, mutta sitten hevosta aletaan kävelyttämään.Rasitusta lisätään hiljalleen, ja kontrollikuvia on syytä ottaa. Vanhempien hevosten palautuminen kestää pidempään kuin varsojen.Houtun arvion mukaan Tampereen hevosklinikalla operoidaan murtumia muutaman kerran kuukaudessa. Kaikkia murtumia ei suinkaan leikata, osa paranee konservatiivisella hoidolla.”Jokainen murtuma on erilainen, sen takia ne ovat eläinlääkärin näkökulmasta niin mukavia. Murtumien operoinissa pitää käyttää luovuutta.”Luovuutta Houttu on päässytkin käyttämään. Hän muistelee erikoista tapausta, jossa etupolven radiusluunsa murtaneelle ponivarsalle oli jo annettu lopetustuomio, mutta Houttu sattui tulemaan paikalle.Hän oli leikkauksessa, kun hänelle kerrottiin, että ovat tuomassa ponivarsan lopetettavaksi. Houttu kiinnostui ja pyysi nähdä röntgenkuvat. Ponin omistaja oli vieressä surullisena.”Totesin, ettei tämä ole ihan toivoton. Kysyin omistajalta, haluatko, että yritetään. En lupaa mitään, mutta tästä voi tulla hyvä.”Lopulta Houtun luovuus ja taidot tulivat tarpeen. Poni nukutettiin ja se laitettiin jalasta roikkumaan. Sen etupolven luut olivat siirtyneet aivan pois paikoiltaan, eikä Houttu saanut luita kohdilleen muulla, kun ottamalla lekan käteen ja naputtelemalla palat kohdilleen.”Sitten siihen laitettiin levyt ja ruuvit ja lopulta se juoksi laitumella muistaakseni jo kolmen kuukauden kuluttua”, hän kertoo. ”Joskus pitää uskaltaa tehdä. Tässä ei ollut mitään menetettävää, ja jollain voimalla luut piti saada kohdilleen.” .Voiko murtumia estää?Suurin osa murtumista on Jukka Houtun mukaan rasitusperäisiä.Ja jos vamma syntyy äkillisen trauman seurauksena, silloinkin taustalta voi hyvällä syyllä olettaa löytyvän joku altistava tekijä. Mitään yhtä reseptiä hevosen luiden terveenä säilymiseen ei ole.Eläinlääkäri Jukka Houtun mielestä tärkeintä on varsa-ajan liikkuminen. Hän sanoo, että hevosta pitää alkaa rasittaa riittävän nuorena, eikä hän allekirjoita sitä, että hevosen pitäisi olla 4-vuotias, ennen kuin ratsuilla aletaan mitään tekemään.”Nykytietämyksen mukaan se on väärin ajateltu. Niin kauan, kun hevonen kasvaa ja sitä rasitetaan sopivasti, luu tulee vahvemmaksi. Tietenkin rasitus pitää tehdä kohtuudella”, hän huomauttaa.”Jos nuorta treenaa liikaa, se hajoaa toki siihenkin. Hevosella luut lakkaavat kasvamasta noin 27 kuukauden ikäisenä. Runsas liikunta varsana on siis äärimmäisen tärkeää.”Houtun mukaan rasitusmurtumat ilmaantuvat etenkin silloin, kun hevosen pitää juosta niin lujaa, kun se pystyy, niin pitkään, kun se jaksaa. Sitten voidaan mainita myös lahjakkuus.”Niin kauan, kun hevonen voittaa lähtönsä ylivoimaisesti, sille ei todennäköisesti tule ongelmia. Sitten kun tulee se toinen yhtä hyvä siihen rinnalle, voi raja ylittyä.”Houttu toteaa, että lihakset ja jänteet suojelevat luustoa niin kauan, kun niissä on joustoa. Jos jousto katoaa, rasitus siirtyy luustoon.”Intervalliharjoitukset ovat parhaita – niin ratsuille kuin ravureille. Oli se sitten sitä, että ne laukkaavat laitumella varsakavereidensa kanssa. Kunhan ovat liikkeessä.”Houtun mukaan intervalliharjoittelu on hevosen jaloille parempi kuin se, että ajetaan pitkään ja väsytetään hevonen.”Lyhyet intervallit pienellä palautuksella. Siinä alkaa näkemään, milloin hevonen väsyy. Vastuskärrytkin ovat erinomaisia, niiden kanssa voidaan mennä pienemmillä vauhdeilla.”Rasituksen jälkeen luustolle pitää antaa palautumisrauha siinä missä lihaksille ja jänteillekin.

Yhtä reseptiä hevosen luiden terveenä säilymiseen ei ole, mutta ihminen voi vaikuttaa moneen

Aiheeseen liittyvää